Valkoiseen takkiin ja sinisiin hanskoihin pukeutunut lääkäri seisoo digitaalisen käyttöliittymän takana, jossa näkyy lääkitykseen, sydänterveyteen, riskien vähentämiseen, laboratoriokokeisiin, ruokavalioon/liikuntaan ja pitkäaikaishoitoon liittyviä kuvakkeita.

Savonia-artikkeli Pro: EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin eli Holter-tutkimuksen analysointiin luodut laatukriteerit toimivat vertaisarvioinnin tukena

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

25.05.2026 Artikkelit Pro Master School Sosiaali- ja terveysala

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä seurataan sydämen sähköistä toimintaa yleensä vuorokauden ajan. Taltiointi tapahtuu jatkuvana rekisteröintinä sydämen lyönneittäin. Sir Norman Holter on kehittänyt alkuperäisen jatkuvan EKG:n rekisteröintimenetelmän, minkä mukaan rekisteröintiä kutsutaan tutummin holteriksi. Tutkittavan potilaan iholle kiinnitetyt elektrodit, kannettava rekisteröintilaite sekä analysointiohjelmisto muodostavat EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiin tarvittavat välineet. Laitteet rekisteröivät yleensä kolmea EKG-kanavaa. (Raatikainen, Uusitalo & Viitasalo 2019.)

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä on Zeppenfeldin ym. (2022) mukaan keskeinen rooli kardiologiassa, sillä se edistää vaikeasti havaittavien rytmihäiriöiden diagnosointia, mittaa hoidon tehoa, auttaa sydänperäisten riskien luokittelussa ja parantaa pyörtymiseen johtavien syiden arviointia. Tutkimuksen analysoinnissa hyödynnetään tietokoneanalyysiä, sillä yhden vuorokauden ajalta tallentuu noin 100 000 sydämen lyöntiä. Analysointiohjelma tuottaa seurannasta yhteenvedon olennaisista löydöksistä. Parhaimmatkaan analyysiohjelmat eivät ole erehtymättömiä rekisteröinnin käsittelyssä, joten niiden antamat luokittelut ja diagnoosit on tarkistettava aina alkuperäisestä EKG-käyrästä. Laadukas rekisteröinnin analysointiprosessi takaa potilaalle oikea-aikaisen tarvittavan hoidon. Analysointiin perehtyminen vaatii hyvää EKG:n eli sydänfilmin osaamista. (Jacobs, Anderson & Halperin 2014; Haapalahti 2018.)

Sinisiin hanskoihin pukeutunut terveydenhuollon ammattilainen kiinnittää EKG-elektrodeja miehen paljaaseen rintaan, ja hänen vyöhönsä on kiinnitetty kannettava valvontalaite.

Laatukriteereiden luomisvaihetta ja pilotointia

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli luoda vertaisarviointikriteeristö EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin analysointiin ja kartoittaa luotujen laatukriteereiden toimivuutta vertaisarvioinnissa. Tavoitteena oli kehittää vakiointia oman yksikön EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin analysoinnissa ja parantaa laatua. Tutkimusten luotettavuuden ja vertailtavuuden suhteen on Haapalahden (2018) mukaan kliinisfysiologisissa tutkimusmenetelmissä noudatettava laatuvaatimuksia, minkä perusteella vakionnissa on huomioitava ympäristöstä, laitteistosta, potilaasta, mittausmenetelmistä johtuvat vaikutukset tutkimuksen tulkintaan ja tuloksiin. Vertaisarvioinnilla tavoitellaan sekä yksilön että työyhteisön kehittymistä positiivisessa hengessä. Lähestymistapa on näyttöön perustuva ja siinä halutaan saada esille kehittämisideoita kannustamalla ja antamalla tukea. Ideana vertaisarvioinnissa on arvioida samaa työtä tekevien työntekijöiden eli vertaisten toimintatapoja peilaten laatukriteereihin. (Luostarinen & Nieminen 2019.)

Moniammatilliselle asiantuntijatiimille suunnatun teemahaastattelun pohjalta Blek (2026) YAMK-opinnäytetyössä rakennettiin analysoinnin vertaisarvioinnille laatukriteeristö peilaten saatavilla oleviin ACC/AHA:n EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin standardeihin ja muihin tieteellisiin artikkeleihin aiheesta. Sisällönanalyysiksi valikoitui teorialähtöinen eli deduktiivinen menetelmä, mikä eteni Elon, Kajulan, Kääriäisen & Tohmolan (2022) mukaan aiemman teorian, mallin tai käsitteistön pohjalta luodun analyysirungon mukaisesti. Teemahaastattelussa nousi esille oleellisimmat kriteerit, sillä pitkä kokemus rekisteröintien analysoinnista näkyi saadun aineiston laadukkuutena. Teemahaastattelun onnistumista lisäsi valmiiksi mietityt puolistrukturoidut teemat, mitkä toimivat haastattelun pohjana ohjaten keskustelua.

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin analysoinnin vertaisarviointia tukemaan rakennetut kriteerit pilotoitiin niin, että kuusi hoitajaparia analysoivat kaksi laadultaan ja löydöksiltään samantasoista rekisteröintiä. Tämän pohjalta saadut tulokset osoittivat kriteereiden toimivan, kun kaksi samankaltaista rekisteröintiä antoivat samansuuntaiset tulokset eri hoitajien analysoimina arvioitaessa toimintatapojen laadukkuutta. Vertaisarvioinnin luotettavuutta voidaan osoittaa Bornmannin, Mutzin & Danielin (2010) mukaan, kun arviointi tehdään laadukkaasti ja strukturoidusti eri työntekijöiden tai tutkijoiden tekemät arvioinnit johtavat usein samansuuntaisiin tuloksiin, vaikka täydellistä konsensusta harvoin saavutetaankaan. Heidän mukaansa laadukas, kriteeriperustainen vertaisarviointi tuo luotettavuutta toiminnan ja tieteellisen työn arviointiin. Pienet eroavaisuudet tuloksissa kertovatkin vertaisarviointiprosessin toimivan ja kattavan prosessin tarkastelun eri näkökulmista. Luotujen vertaisarviointikriteereiden avulla pystyttiin arvioimaan analysoinnin sujuvuutta ja analysointiohjelman työkalujen käyttämistä, missä havaittiin arviointituloksissa pieniä eroja.

Laatukriteeristön arviointia

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin analysoinnin laatukriteereiden pilotoinnin jälkeen hoitajat saivat Forms-kyselyn kautta arvioida laatukriteereiden toimivuutta ja lomakkeen muotoilua neliportaisella Likertin asteikolla. Tämän kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että laatukriteerit toimivat hyvin vertaisarvioinnissa, sillä hoitajista 75 % (n=9) vastasi vertaisarvioinnin tueksi luotujen kriteereiden toimivan hyvin, 8 % (n=1) vastasi kriteereiden toimivan erittäin hyvin ja 17 % (n=2) melko hyvin. Lisäksi avoimen kysymyksen, mitä kehitettävää nousi esille arviointikriteereistä, tuloksissa ilmeni, että laatukriteerit ovat hyvät ja kattavat sekä etenevät kronologisessa järjestyksessä. Laatukriteereiden toimivuutta osoitti myös kyselyn vastaukset, missä oli kommentoitu kriteereiden ottavan jokaisen analyysivaiheen huomioon vertaisarvioinnissa.

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin analysoinnin vertaisarviointiin luotujen laatukriteereiden avulla voidaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kliinisen fysiologian yksikössä toteuttaa laadunvarmistusta ja parantaa analysointiprosessin laatua. Luodut vertaisarviointikriteerit auttavat tarkastelemaan, miten työkalujen käyttöä hyödynnetään rekisteröintien analysoinnissa apuna. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin analysoinnin vertaisarviointiin ei ole ollut aiemmin missään käytössä laatukriteereitä, eikä siitä syystä ole voitu vertaisarviointia toteuttaa laadunarvioinnin välineenä. Rekisteröintien analysointien keskittämisen myötä KYS:in kliiniselle fysiologialle, nousee tämän kehittämistyön merkitys analysointiprosessin tehostajana ja laadun parantajana. Nämä seikat vaikuttavat myös potilaan mahdollisen hoidontarpeen nopeampaan arviointiin ja mahdollinen hoito saadaan kohdennettua oikea-aikaisesti. Lisäksi vertaisarviointikriteereiden käyttöä voidaan laajentaa myös eri hyvinvointialueiden yksiköihin, missä tehdään EKG:n pitkäaikaisrekisteröintien analysointia hoitajien toimesta.

Kirjoittajat

Tiina Blek, Bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelman opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Kiiskinen, Bioanalytiikan lehtori, Sosiaali- ja terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Bornmann, L., Mutz, L. & Daniel, H-D. 2010. A Reability – Generalization Study on Journal Peer Re- views: A Multilevel Meta-Analysis of Inter-Rater Reability and Its Determinants. https://10.1371/journal.pone.0014331. Viitattu 15.3.2026.

Elo, S., Kajula, O., Kääriäinen, M. & Tohmola, A. 2022. Laadulliset sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. Hoitotiede, 34(4) 215–225. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/47650. Viitattu 8.2.2025.

Haapalahti, P., 2018. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti. Teoksessa Sovijärvi, A., Hartiala, J., Knuuti, J., Laitinen, T. & Malmberg, P. (toim.) 2018. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim. https://www.oppiportti.fi. Viitattu 23.3.2024.

Jacobs A.K., Anderson J.L. & Halperin J.L. 2014. The evolution and future of ACC/AHA clinical practice guidelines: A 30-year journey: A report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines. Journal of the American College of Cardiology. 2014; 64: 1373-1384. https://doi.org/10.1161/CIR.0000000000000090. Viitattu 20.3.2024.

Luostarinen, A. & Nieminen, J. 2019. Arvioinnin käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Raatikainen, P. Uusitalo P. & Viitasalo, M. 2019. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti rytmihäiriöiden tutkimisessa. Teoksessa Mäkijärvi, M., Nikus, K., Raatikainen, P. & Parikka, H.(toim.) EKG. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Zeppenfeld, K., Tfelt-Hansen, J., de Riva, M., Winkel, B., Behr, E., Blom, N., Chillou, C., Eckardt, L., Friede, T., Haugaa, K., Hocini, M., Lambiase, P., Marijon, E., Merino, J., Peichl, P., Priori, S., Reichlin, T., Schulz-Menger, J., Sticherling, C., Tzeis, S., Verstrael, A. & Voterrani, M. 2022. Guidelines for the management of patients with ventricular arrythmias and the prevention of sudden cardiac death. European Heart Journal, 43; 3997–4126. https://doi.org./10.1093/eurheartj/ehac262. Viitattu 8.9.2024.

Kaikki artikkelit