Kevään 2026 aikana me artikkelin kirjoittajat osallistuimme kahteen energia- ja teollisuusalan tapahtumaan, liittyen Pohjois-Savon liiton rahoittamaan JTF-hankkeeseen ”Kokonaisturvallisuutta sähköenergian tallennuksella” (Turva-akku). Hankkeessa tarkastellaan muun muassa kiinteistöihin liittyviä sähköakustoja ja aurinkosähkön hyödyntämistä. Hankkeen tavoitteisiin liittyen seminaarit tarjosivat ajankohtaista tietoa energiajärjestelmien muutoksesta, sähkövarastoinnista, uusiutuvasta energiasta ja teollisuuden tulevaisuudesta.

Energia-alan ajankohtaisia näkymiä Pieksämäellä

Ensimmäinen vierailukohteemme oli Itä-Suomen energiapäivät Pieksämäellä 5.5.2026. Osallistuimme tapahtuman ensimmäiseen päivään, joka järjestettiin historiallisessa Pieksämäen veturitallissa. Vanha veturitalli tarjosi tapahtumalle poikkeuksellisen hienot puitteet. Teollisuusperintöä henkivä ympäristö muistutti samalla siitä, kuinka energiajärjestelmät ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana höyryvetureista kohti sähköistyvää ja yhä älykkäämpää energiainfrastruktuuria.

Päivän ohjelmassa käsiteltiin muun muassa vihreän siirtymän investointeja, kansainvälistymistä, energiaklusterien kehitystä sekä uusia kasvumahdollisuuksia energia-alalla. Erityisen kiinnostava oli King Danylo Universityn vararehtorin ja professori Maksym Karpashin esitys energiajärjestelmien toimintavarmuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista. Yliopisto on viime vuosina panostanut uusiutuvan energian tutkimukseen, energiatehokkuuteen, aurinkovoimaan, vetytalouteen sekä sähkötekniikan osaamiseen. King Danylo yliopistolla toimii muun muassa uusiutuvan energian tutkimusympäristöjä sekä kansainvälisiä hankkeita, joissa tarkastellaan energian varastointia, aurinkosähköä ja vetyratkaisuja.

Esityksessä korostui käytännön havainto siitä, että aurinkovoimaloiden yhteyteen asennetaan yhä useammin sähköakustoja. Ajatus on yksinkertainen: kun energiaa voidaan varastoida paikallisesti, kiinteistöjen ja toimintojen sähkönsaanti voidaan turvata paremmin myös tilanteissa, joissa sähköverkossa esiintyy häiriöitä. Sama ilmiö näkyy myös Suomessa. Aurinkovoiman yleistyessä kiinnostus sähkövarastoihin kasvaa nopeasti, koska akustot mahdollistavat oman tuotannon tehokkaamman hyödyntämisen ja parantavat energiajärjestelmän joustavuutta.

Oulussa katse tulevaisuuden teollisuuteen

Toinen seminaarivierailumme suuntautui Ouluun 20.5.2026 järjestettyyn Pohjoinen teollisuus -tapahtumaan, jolla on jo lähes 30-vuotinen historia. Tapahtuma kokosi yhteen teollisuuden, energiasektorin, tutkimuksen ja julkisen sektorin toimijoita keskustelemaan tulevaisuuden investoinneista ja teknologioista.

Yritysten näyttelyosastojen lisäksi tapahtuman vahvuutena olivat asiantuntijapuheenvuorot. Päivän aikana käsiteltiin muun muassa vetytalouden kehitystä, vihreän siirtymän liiketoimintamahdollisuuksia, Industry 5.0 -ajattelua, tekoälyn hyödyntämistä kunnossapidossa sekä suuria teollisia investointeja Pohjois-Suomeen.

Erityisesti mieleen jäi esitys merelle rakennettavasta tuulivoimasta. Suomessa merituulivoimaa pidetään yhtenä tulevien vuosikymmenten merkittävimmistä puhtaan sähkön tuotantomuodoista, mutta sen rakentaminen on edennyt toistaiseksi hitaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Syitä tähän ovat muun muassa vaativat jääolosuhteet, pitkät luvitusprosessit, siirtoverkon kehittämistarpeet sekä hankkeiden suuret investointikustannukset. Samalla Suomen merialueilla nähdään erittäin merkittävä tuotantopotentiaali tulevaisuuden sähköintensiiviselle teollisuudelle ja vetytaloudelle.

Merituulivoiman merkitys liittyy suoraan myös aurinkovoimaan ja sähkövarastoihin. Tulevaisuuden energiajärjestelmä ei perustu yksittäiseen tuotantomuotoon vaan eri teknologioiden yhdistelmään. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelevat sääolosuhteiden mukaan, jolloin sähkövarastot auttavat tasapainottamaan tuotantoa ja kulutusta. Samalla ne tukevat sähkön toimitusvarmuutta sekä mahdollistavat uusiutuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen.

Sähköakustot ovat jo osa suomalaisen energiainfrastruktuurin arkea

Yksi kiinnostavimmista havainnoista oli se, kuinka nopeasti sähköakustot ovat siirtyneet suunnitelmista käytäntöön. Moni on viime vuosina huomannut teiden varsille ilmestyneitä konttimaisia energiavarastoja. Kyseessä ovat usein megawattitason akustot, joiden tehtävänä on osallistua sähköjärjestelmän tasapainottamiseen sekä tukea sähkönsiirtoa ja uusiutuvan energian hyödyntämistä.

Samalla pienemmät kiinteistökohtaiset akustot yleistyvät aurinkovoimaloiden yhteydessä. Tämä kehitys näkyy myös Savonia-ammattikorkeakoulun Turva-akku-hankkeessa, jossa tarkastellaan sähköenergian tallennuksen mahdollisuuksia sekä teknisestä että kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

Kevään seminaarit vahvistivat käsitystä siitä, että energiajärjestelmän tulevaisuus rakentuu usean teknologian yhteispelistä. Aurinkovoima, tuulivoima, sähkövarastot, vetytalous ja digitalisaatio eivät ole erillisiä kehityssuuntia, vaan ne muodostavat yhdessä uudenlaisen energiajärjestelmän perustan. Korkeakouluille tämä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tutkimukseen, koulutukseen ja alueelliseen kehittämistyöhön. Samalla tarve asiantuntijaosaamiselle kasvaa nopeasti, kun energiajärjestelmät muuttuvat entistä hajautetummiksi, digitaalisemmiksi ja sähköistyneemmiksi.

---

Kirjoittajat

Savonia-ammattikorkeakoulu:

Mikko Laasanen, lehtori

Jari Niemelä, TKI-asiantuntija

Janne Karppanen, lehtori

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

King Danylo University. 2026. The Concept of King Labs. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa: https://ukd.edu.ua/en/concept-king-labs

European Commission. 2026. Institute of Higher Education King Danylo University. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa: https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/how-to-participate/org-details/884964175

Ympäristöministeriö. 2024. Merituulivoiman nykytilaa ja kehityskuvia selvitetty. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa: https://ym.fi/-/merituulivoiman-nykytilaa-ja-kehityskuvia-selvitetty

Sitowise Oy. 2024. Merituulivoiman tilanne- ja kehityskuvan kokonaistarkastelu. Ympäristöministeriö. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa: https://www.merialuesuunnittelu.fi/wp-content/uploads/2024/06/Merituulivoiman-tilanne-ja-kehityskuva.pdf

Suomen uusiutuvat ry. 2025. Suomi voi rakentaa 7 GW merituulivoimaa vuoteen 2035 mennessä. Viitattu 27.8.2026. Saatavissa: https://suomenuusiutuvat.fi/suomen-uusiutuvat-ry-suomi-voi-rakentaa-7-gw-merituulivoimaa-vuoteen-2035-mennessa/

Pohjoinen Teollisuus tapahtuman verkkosivut. Viitattu 28.8.2026. Saatavissa: https://pohjoinenteollisuus.expomark.fi/

---