Työstä palautumisessa keskeisenä on ajatus siitä, että toimiakseen optimaalisesti ihmiset tarvitsevat taukoja työn vaatimuksista (Steed ym. 2021). Sonnentagin ym. (2022) mukaan palautuminen parantaa hyvinvointia, motivaatiota ja suorituskykyä. Jos palautumisen tarpeet sivuuttaa eikä hyödynnä palautumismahdollisuuksia, se heijastuu suhteellisen nopeasti heikompina tunne- ja motivaatiotiloina. Jotka puolestaan vaikuttavat toimintaan, kuten esimerkiksi päätöksentekoon.

Esihenkilötyö näyttää haastavan palautumista. Sianoja ym. (2020) ovat havainneet, että esihenkilöt palautuvat sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla keskimäärin huonommin kuin ei-esihenkilöasemassa toimivat työntekijät. Esihenkilöiden työ sisältää runsaasti kuormitusta ja kognitiivisia vaatimuksia, minkä vuoksi heidän on erityisen tärkeää ylläpitää ja vahvistaa voimavarojaan (Steed ym. 2021). Kun työn stressitekijöitä esiintyy runsaasti, palautumisprosessit usein heikentyvät (Sonnentag 2018).

Tämä artikkeli pohjautuu Taimion (2025) YAMK-opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, minkälainen palautumisen taso ja minkälaisia palautumisen taitoja tutkitussa yrityksessä työskentelevillä esihenkilöillä on osana itsensä johtamista. Tutkimuksen avulla haluttiin lisätä tietoisuutta palautumisen merkityksestä esihenkilö-työtä tekeville sekä tuottaa tietoa palautumista tukevista ja estävistä tekijöistä.

Esihenkilöiden irrottautuminen työstä hankalaa

Palautumista edistävät prosessit voidaan jakaa palautumistoimintoihin ja palautumiskokemuksiin. Palautumistoiminnot ovat aktiviteetteja tai vaikkapa harrastuksia, joiden aikana palautumista tapahtuu, esimerkiksi liikunta tai yhdessäolo ystävien kanssa. Palautumiskokemukset taas tarkoittavat niitä kokemuksia, joita yksilöllä on edellä kuvatun aktiviteetin aikana, esimerkiksi liikunnan aikana hän pystyy psykologisesti irrottautumaan työstään (Sonnentag ym. 2022).

Sonnentag ja Fritz (2007) ovat jäsentäneet neljä palautumista edistävää vapaa-ajan palautumiskokemusta: Psykologinen irrottautuminen työstä, rentoutuminen, taidonhallinta ja kontrolli. Kinnusen ym. (2011) mukaan näitä palautumiskokemuksia voidaan pitää henkilökohtaisina strategioina, joiden avulla yksilöt pyrkivät palauttamaan energiavaransa ja ylläpitämään hyvinvointiaan stressaavista tilanteista huolimatta.

Palautumiskokemuksista psykologinen eli henkinen irrottautuminen työstä tarkoittaa pidättäytymistä työhön liittyvistä ajatuksista ja tehtävistä vapaa-ajalla (Sonnentag & Fritz 2015). Rentoutuminen viittaa matalan sympaattisen aktivaation tilaan, joka voidaan saavuttaa esimerkiksi arkipäiväisillä kehoa ja mieltä rauhoittavilla toiminnoilla, meditaatiolla tai hengitysharjoituksilla (Sonnentag ym. 2022). Taidonhallinnan kokemukset ovat yksilöä haastavia ja oppimismahdollisuuksia tarjoavia kokemuksia. Kontrolli puolestaan tarkoittaa yksilön tekemisen yksilöllisyyttä, valinnanvapautta ja ylipäätään vapautta (Newman ym. 2014).

Newmanin ym. (2014) DRAMMA-malli laajentaa tätä näkökulmaa lisäämällä merkityksellisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemukset tärkeiksi vapaa-ajan palautumiskokemuksiksi. Merkityksellisyyden kokemukset viittaavat vapaa-ajalla tapahtuvan toiminnan mielekkyyteen ja merkityksellisyyteen. Yhteenkuuluvuuden kokemukset ovat sosiaalisissa vapaa-ajan toiminnoissa syntyviä kokemuksia.

Taimion (2025) opinnäytetyön tulosten mukaan esihenkilöiden palautuminen vapaa-ajalla toteutui erityisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, merkityksellisyyden, rentoutumisen ja kontrollin palautumiskokemusten kautta. Psykologinen irrottautuminen ja taidonhallinta toteutuivat heikommin.

Taimion (2025) tulokset toivat esiin myös ikään ja uravaiheeseen liittyviä eroja. Nuoremmat ja uransa alkuvai-heessa olevat esihenkilöt kokivat kontrollin ja rentoutumisen vahvempina kuin vanhemmat tai kokeneemmat kollegansa. Tämän ja aiempien tutkimusten (Kinnunen ym. 2019, Sianoja ym. 2020) tulokset viittaavat siihen, että esimerkiksi ikä ja esihenkilötaso voivat vaikuttaa yksilön palautumiskokemuksiin.

Tärkeää huolehtia palautumisesta myös työajalla

Työpäivän aikaisen palautumisen on osoitettu olevan merkityksellistä yksilön hyvinvoinnin kannalta (Laitinen ym. 2025, Virtanen 2021). Työpäivän aikainen palautuminen vähentää myös vapaa-ajalla tapahtuvan palautumisen tarvetta (Geurts & Sonnentag 2006.) Samat palautumista edistävät prosessit, jotka toimivat vapaa-ajalla, toimivat myös tauoilla työpäivän aikana (Kinnunen 2024). Palautuminen työpäivän aikana on Trougakosin ja Hidegin (2009) mukaan mahdollista riittävällä työn tauotuksella sekä työn hallinnan kokemuksella. Taukojen pitäminen työpäivän aikana ei ole vain suositeltavaa, vaan välttämätöntä palautumisen kannalta.

Taimion (2025) opinnäytetyön tulosten mukaan työpäivän aikana taidonhallinnan ja kontrollin kokemukset olivat vahvimpia, kun taas rentoutuminen ja erityisesti psykologinen irrottautuminen taukojen aikana toteutuivat heikoimmin. Tämä viittaa siihen, että monelle esihenkilölle työstä irrottautuminen edes hetkellisesti tauoilla on haas-tavaa. Havainto on samansuuntainen Sianojan ym. (2020) tutkimuksen kanssa.

Uni, liikunta ja sosiaalinen ympäristö luovat palautumisen perustan

Uni on palautumisen kannalta korvaamatonta, ja sillä on keskeinen rooli päivittäisessä palautumisessa (Sarkkinen 2021, Åkerstedt ym. 2009). Huono uni edistää työhön liittyvän kuormituksen lisääntymistä ajan kuluessa ja heikentää työstä palautumista (Sonnentag 2018).

Fyysinen aktiivisuus ja liikunta tuovat sekä välittömiä että pitkäaikaisia hyötyjä palautumisen näkökulmasta (Sonnentag 2018). Aktiivisemmat vapaa-ajan toiminnot vaikuttavat myönteisemmin hyvinvointiin kuin passiiviset toiminnot (Kuykendall ym. 2020). Fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä kaikkiin palautumiskokemuksiin, mutta erityisesti rentoutumiseen (Kinnunen 2024, Ginoux ym. 2021).

Myös sosiaalisella ympäristöllä on merkitystä yksilön palautumiselle. Esimerkiksi yhteisiin aktiviteetteihin uppoutuminen kumppanin kanssa edistää palautumista (Hahn ym. 2012). Luovan toiminnan harrastaminen on yhteydessä parempaan palautumiseen erityisesti rentoutumisen, kontrollin ja taidonhallinnan kokemusten kautta (Tuisku ym. 2016).

Taimion (2025) tulosten perusteella unella oli yhteys työpäivän aikaiseen kontrolliin. Fyysinen aktiivisuus puolestaan vahvisti vapaa-ajan palautumiskokemuksista erityisesti rentoutumista, mutta myös kontrollin tunnetta niin vapaa-ajalla kuin työpäivän aikana. Sosiaalisella vuorovaikutuksella oli yhteys vapaa-ajan kontrollin kokemuksiin, mutta sen sijaan sillä havaittiin negatiivinen yhteys työpäivän aikaiseen taidonhallinnan kokemukseen.

Huolehdi päivittäisistä palautumisen kokemuksista

Työstä palautumisen edistämiseksi on olennaista kiinnittää huomiota työpäivän aikaiseen palautumiseen (Laitinen ym. 2024a, Laitinen ym. 2024b). Päivittäiset palautumisen kokemukset ovat tärkeitä, koska loman tuomat hyödyt palautumisessa kumoutuvat nopeasti työhön paluun jälkeen (de Bloom ym. 2013).

Kuten aiemmin mainittiin, esihenkilöiden työstä palautuminen voi olla haasteellista. Heidän palautumistaan olisi tärkeää tukea, koska esihenkilöt toimivat esimerkkeinä ja mallina omille tiimeilleen. Organisaatioissa olisi viisasta panostaa palautumista edistävien rakenteiden ja käytäntöjen kehittämiseen eri tasoilla.

Taimio (2025) havaitsi, että ikä ja esihenkilö¬työkokemuksen määrä näyttivät jakavan palautumista edistävien toimintojen painotuksia eri esihenkilöiden välillä. Palautumista olisi siis hyödyllistä tukea yksilöllisesti, huomioiden erilaiset työuran ja elämänkaaren vaiheet. Vastuu palautumisesta on myös jokaisella itsellään ja olisi tärkeää löytää itselleen henkilökohtaisesti hyödyllisimmät ja toimivimmat palautumisen tavat.

Kirjoittajat

Sini Taimio, röntgenhoitaja, kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu, si-ni.taimio@edu.savonia.fi

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-amk, Master School, paivi.tikkanen@savonia.fi

Lähteet

de Bloom, Jessica, Geurts, Sabine A. E. & Kompier, Michiel A. J. 2013. Vacation (after-) effects on employee health and well-being, and the role of vacation activities, experiences and sleep. Journal of happiness studies, Vol. 14 (2), 613-633. https://doi.org/10.1007/s10902-012-9345-3. Viitattu 25.3.2024.

Geurts, Sabine A. E. & Sonnentag, Sabine 2006. Recovery as an explanatory mechanism in the relation between acute stress reactions and chronic health impairment. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, Vol. 32 (6), 482–492. https://doi.org/10.5271/sjweh.1053. Viitattu 25.3.2024.

Ginoux, Clément, Isoard-Gautheur, Sandrine, Teran-Escobar, Claudia, Forestier, Cyril, Chalabaev, Aïna, Clavel, Anna & Sarrazin, Philippe 2021. Being Active during the Lockdown: The Recovery Potential of Physical Activity for Well-Being. International Journal of Environmental Research and Public Health, Vol. 18 (4), 1707. https://doi.org/10.3390/ijerph18041707. Viitattu 11.5.2025.

Hahn, Verena C., Binnewies Carmen & Haun, Sascha 2012. The role of partners for employees’ recovery during the weekend. Journal of Vocational Behavior, Vol. 80 (2), 288-298. https://doi.org/10.1016/j.jvb.2011.12.004. Viitattu 4.6.2024.

Kinnunen, Ulla 2024. Palautuminen työstä vapaa-ajalla ja tauoilla: toimintojen ja psykologisten kokemusten mer-kitys. Psykologia, Vol. 59 (4), 371-386. https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.141126. Viitattu 1.5.2025.

Kinnunen, Ulla, de Bloom, Jessica & Virtanen, Anniina 2019. Do Older Teachers Benefit More From Workday Break Recovery Than Younger Ones? Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, Vol. 4 (1), 1-15. https://doi.org/10.16993/sjwop.87. Viitattu 13.5.2025.

Kinnunen, Ulla, Feldt, Taru, Siltaloppi, Marjo & Sonnentag, Sabine 2011. Job demands–resources model in the context of recovery: Testing recovery experiences as mediators. European Journal of Work and Organizational Psychology, Vol. 20 (6), 805–832. https://doi.org/10.1080/1359432X.2010.524411. Viitattu 4.6.2024.

Kuykendall, Lauren, Lei, Xue, Zhu, Ze & Hu, Xinyu 2020. Leisure Choices and Employee Well-Being: Comparing Need Fulfillment and Well-Being during TV and Other Leisure Activities. Applied Psychology: Health and Well-Being, Vol. 12 (2). https://doi.org/10.1111/aphw.12196. 3.6.2024.

Laitinen, Jaana, Selander, Kirsikka, Hannonen, Heli, Korkiakangas, Eveliina, Lahti, Heidi, Nevanperä, Nina, Nikun-laakso, Risto, Reuna, Kaisa & Tienhaara, Anna 2024a. Johda palautumista kriisissä. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-174-1. Viitattu 10.5.2025.

Laitinen, Jaana, Selander, Kirsikka, Ervasti, Jenni & Kivimäki, Mika 2024b. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhy-vinvoinnille 2023. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-148-2. Viitattu 15.2.2024.

Laitinen, Jaana, Selander, Kirsikka, Nikunlaakso, Risto & Ervasti Jenni 2025. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveyden-huollon työhyvinvoinnille 2024. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-199-4. Viitattu 19.4.2025.

Newman, David B., Tay, Louis & Diener, Ed 2014. Leisure and Subjective Well-Being: A Model of Psychological Mechanisms as Mediating Factors. Journal of Happiness Studies, Vol. 15 (3), 555-578. https://doi.org/10.1007/s10902-013-9435-x. Viitattu 26.3.2024.

Sarkkinen, Marja 2021. Uni on korvaamatonta – varsinkin aivojen palautumiselle. Työpiste-verkkolehti 27.4.2021. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyopiste/uni-on-korvaamatonta-varsinkin-aivojen-palautumiselle?utm_source=chatgpt.com. Viitattu 10.5.2025.

Sianoja, Marjaana, Mäkikangas, Anne & Kinnunen, Ulla 2020. Työstä palautuminen tauoilla ja vapaa-ajalla: palau-tumisprofiilit ja niiden yhteys työhyvinvointiin. Psykologia, Vol. 55 (02-03), 84–100. https://doi.org/10.62443/psykologia.v55i2-3.88297. Viitattu 13.5.2025.

Sonnentag, Sabine 2018. The recovery paradox: Portraying the complex interplay between job stressors, lack of recovery, and poor well-being. Research in Organizational Behavior, Vol. 38, 169–185. https://doi.org/10.1016/j.riob.2018.11.002. Viitattu 25.3.2024.

Sonnentag, Sabine, Cheng, Bonnie Hayden & Parker, Stacey L. 2022. Recovery from Work: Advancing the Field Toward the Future. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, Vol. 9, 33–60. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-012420-091355. Viitattu 28.3.2024.

Sonnentag, Sabine & Fritz, Charlotte 2007. The Recovery Experience Questionnaire: Development and Validation of a Measure for Assessing Recuperation and Unwinding From Work. Journal of Occupational Health Psychology, Vol. 12, (3), 204–221. https://doi.org/10.1037/1076-8998.12.3.204. Viitattu 4.6.2024.

Sonnentag, Sabine & Fritz, Charlotte 2015. Recovery from job stress: The stressor-detachment model as an inte-grative framework. Journal of Organizational Behavior, Vol. 36, 72. https://doi.org/10.1002/job.1924. Viitattu 21.3.2024.

Steed, Laurens Bujold, Swider, Brian W., Keem, Sejin & Liu, Joseph T. 2021. Leaving Work at Work: A Meta-Analysis on Employee Recovery From Work. Journal of Management, Vol. 47 (4), 867–897. https://doi.org/10.1177/0149206319864153. Viitattu 29.5.2024.

Taimio, Sini 2025. Esihenkilöiden työstä palautumisen taidot osana itsensä johtamista. Savonia-ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö.

Trougakos John P. & Hideg Ivona 2009. Momentary Work Recovery: The Role of Within-day Work Breaks. Teo-ksessa Sonnentag, Sabine, Perrewé, Pamela L. & Ganster, Daniel C. (toim.) Current Perspectives on Job-Stress Recovery (Research in Occupational Stress and Well Being, Vol. 7), 37–84. United Kingdom: Emerald Group Pub-lishing. E-kirja. https://doi.org/10.1108/S1479-3555(2009)0000007005. Viitattu 31.5.2024.

Tuisku, Katinka, Virtanen, Marianna, de Bloom, Jessica & Kinnunen, Ulla 2016. Cultural leisure activities, recovery and work engagement among hospital employees. Industrial Health, Vol. 54 (3), 254–262. https://doi.org/10.2486/indhealth.2015-0124. Viitattu 3.6.2024.

Virtanen, Anniina 2021. Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers. Academic Dissertation. Tampere University. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2189-5. Viitattu 21.5.2025.

Åkerstedt, Torbjörn, Nilsson, Peter M. & Kecklund, Göran 2009. Sleep and Recovery. Teoksessa Sonnentag, Sab-ine, Perrewé, Pamela L. & Ganster, Daniel C. (toim.) Current Perspectives on Job-Stress Recovery (Research in Occupational Stress and Well Being, Vol. 7), 205–247. United Kingdom: Emerald Group Publishing. E-kirja. https://doi.org/10.1108/S1479-3555(2009)0000007009. Viitattu 31.5.2024.