Etävastaanotot ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltoa. Esimerkiksi perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä noin 33 % oli etäasiointikäyntejä vuonna 2024 (Sotkanet 2025). Etäpalveluilla tarkoitetaan sellaista ammattilaisten ja potilaiden välistä kontaktia, jossa vähintään yksi osapuoli on eri paikassa kuin muut. Terveydenhuollossa voidaan esimerkiksi osa potilaan hoidosta toteuttaa videon välityksellä, tai älypuhelimella. (Valvira, Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa.) Jotta etävastaanotto olisi onnistunut, tulee sen kulku suunnitella huolellisesti. Toteuttamalla etävastaanotto asianmukaisesti, voidaan hyödyntää teknologian tuoma etu kuitenkaan potilasturvallisuudesta tai hoidon laadusta tinkimättä. (Schrey, 2024.)

Etähoitopalvelut jakavat edelleen mielipiteitä

Narratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutettu YAMK-opinnäytetyö kartoitti etäpalveluna tuotetun potilasohjauksen hyötyjä ja haasteita terveydenhuollossa. Työn tavoitteena oli tuottaa tutkimusten avulla tietoa etähoitopalveluiden kehittämisen tueksi. Tulosten myötä pohdittiin myös, miten etäpalveluiden koetaan tällä hetkellä tukevan potilasohjauksen prosessia. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitunut aineisto haettiin Chinal Ultimate- ja PubMed tietokannoista. Tutkimukseen valikoituneet 6 julkaisua analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia hyödyntäen.

Etäpalvelut jakavat mielipiteitä potilaiden keskuudessa. Vaikka osa edelleen suosii perinteisiä vastaanottoja, on etäpalveluiden suosio noussut erityisesti niissä potilasryhmissä, joissa liikkuminen kodin ulkopuolelle on haastavaa, tai sairaala on kaukana (He ym. 2025. 11.) Myös etäpalveluiden mahdollistama kontakti hoidon piiriin tilanteesta ja vuorokauden ajasta riippumatta luo joustoa potilaan hoitopolkuun sekä ohjauksen toteuttamiseen (Ibrahim ym. 2025. 9; He ym. 2025. 8, 10; Zhou ym 2025. 7; Soever ym. 2024. 355). Etähoitopalvelut koetaan myös mukavina, vaivattomina ja ajankäytöltään tehokkaana, joka tukee myös kustannustehokkuutta (Soever ym. 2024. 355; Suonnansalo ym 2024, 4416). Lisäksi materiaalien, kuten potilasohjeiden tai kuvien jakaminen koettiin etähoitopalveuluiden eduksi niin henkilöstön kuin potilaiden näkökulmasta (Suonnansalo ym. 2025, 4431-4417, He ym. 2025, 11).

Digiosaaminen haastaa etähoitopalveluiden potentiaalia

Digiosaamisen epätasaisuus sekä potilaiden, että ammattilaisen keskuudessa hankaloittaa etähoitopalveluiden hyödyntämistä niiden täydellä potentiaalilla. Terveysalan ammattilaisten koulutusta parantamalla voitaisiin kuitenkin parantaa myös hoitajien kykyä tukea potilasta etäpalveluiden käytössä, ja siten eliminoida tai ainakin minimoida digiosaamisen puutteesta johtuvia ongelmia. (Suonnansalo ym 2024, 4413, 4417.) Lisäksi etäpalveluiden toteutuksessa potilaille huolta aiheuttavat huono internetyhteys, mahdolliset tietovuodot sekä verkkohuijarit. Myös ihmiskontaktin puuttuminen hoitotilanteesta huolettaa. (Zhou ym 2025. 7–8; Soever ym. 2024. 354–355.)

Etähoitopalvelut ovat pysyvä ja yhä lisääntyvä osa tulevaisuuden hoitotyötä. Sekä palveluprosessien että järjestelmien hiominen, mutta myös henkilöstön riittävä perehdyttäminen etähoitopalveluiden toteuttamiseen ovat edellytys laadukkaiden palveluiden kehittämiselle.

---

Kirjoittajat:

Roosa Huttunen, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

---

Lähteet:

He, Y., Fan, G., Fan G., & Liu, D. 2025. Exploring nurse and patient perspectives on WeChat-based prenatal education in Chinese public hospitals: a qualitative inquiry. BMC Nursing. 4/26/2025; 24(1) s. 1-18. https://doi.org/10.1186/s12912-025-03108-7. Viitattu 27.10.2025.

Ibrahim, A., Zaghamir, D., Sweelam, R., Mohamed H. and Hassabelnaby, F. 2025. A comparison of the impact of nurse-led education and telehealth interventions on mental health outcomes for ambulatory patients in Saudi Arabia. BMC Nursing 9/2/2025; 24(1) s. 1-14. https://doi.org/10.1186/s12912-025-03789-0. Viitattu 27.10.2025

Schrey, A. Verkkojulkaisu 25.11.2024. Vinkkejä etävastaanotoille. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus. https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/no-harm-artikkelit/vinkkeja-etavastaanotoille/. Viitattu 27.10.2025

Soever, L., Courchene, A., Correale,M., Gotal, T., Alvares, M., May, E., Veillette, C. & Rampersaud Y. R. 2024. Patient-Reported Experiences of Musculoskeletal Virtual Care Delivered by Advanced Practice Physiotherapists. Physiotherapy Canada. Nov2024; 76(4) S. 351-358. https://doi.org/10.3138/ptc-2022-0084. Viitattu 27.10.2025

Sotkanet.fi. 2025. Tilasto- ja indikaattoripankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2005–2025. Viitattu 28.10.2025.

Suonnansalo,P., Kaihlaniemi, J., Kähkönen, O. & Oikarinen, A. 2024. Patients’ perspectives of the digital counselling competence of healthcare professionals—A qualitative descriptive study. Journal of Clinical Nursing, Nov2024; 33(11) s. 4408-4420. https://pubmed-ncbi-nlm-nih-gov.ezproxy.savonia.fi/39704038/. Viitattu 27.10.2025

Valvira. Verkkojulkaisu, ei julkaisupäivää. Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/etapalvelut. Viitattu 27.10.2025.

Zhou, J., Fan, X., Xie, Q., Qi, H., & Luo, Z. 2025. Tele-nursing awareness, needs, and related influences in T2DM patients: qualitative descriptive study. BMC Nursing 4/29/2025; 24(1) s. 1-12. https://doi.org/10.1186/s12912-025-03048-2. Viitattu 27.10.2025