Sosiaalihuoltolakiin on tullut muutos etsivän työn lakisääteisyydestä 1.7.2023 alkaen. Hyvinvointialueen tulee järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja (SHL §7a). Lakimuutosta on perusteltu muun muassa kustannusten kasvun hillitsemisellä (HE197/2022). Pohjois-Savon hyvinvointialueella aloitti Etsivä työ (työikäiset) -projekti vuoden 2024 alusta. Projekti on osa RRP-hankekokonaisuutta ja sitä toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskisellä alueella. Hankkeen tavoitteena on luoda etsivälle työlle toimiva malli.

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelmasta valmistunut opiskelija Hanna Keinänen selvitti yamk-opinnäytetyössään työntekijöiden käsityksiä etsivän työn toimintamallista työikäisten sosiaalityön ja -ohjauksen palveluissa (Keinänen 2025). Tavoitteena oli tuottaa tietoa projektin käyttöön toimintamallin kehittämiseksi.

Ammattilaisten pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat

Yhteiskunnallinen muutos on lisännyt riskiä jäädä palvelujen tavoittamattomiin. Sosiaalityössä vastauksena tähän ongelmaan on ihmistä lähelle tuleva, jalkautuva, yhteisöllinen ja rakenteellinen sosiaalityö (Metteri 2019). Sosiaalityö on tässä tapauksessa luonteeltaan jalkautuvaa ja tarvittaessa etsivää lähipalvelua. Etsivällä työllä edistetään palvelujen saavutettavuutta asiakasryhmissä, jotka muuten jäisivät syystä tai toisesta palvelujen ulkopuolelle. (Karjalainen ym. 2019.)

Yhteisösosiaalityön historia ulottuu pitkälle menneisyyteen, mutta lainsäädäntöuudistuksen myötä se on nostettu uudelleen sosiaalityön työmuodoksi etsivän työn rinnalle. Näitä työmuotoja joka tulee olla kaikkien hyvinvointialueen asukkaiden saatavilla. Yhteisösosiaalityöllä tarkoitetaan hyvinvointialueen sosiaalihuollon asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Siitä hyötyvät erityisesti haavoittuvassa asemassa elävät, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmaiset henkilöt. (Sosiaalihuollon soveltamisopas 2024.)

Etsivä työ on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin tapahtuvaa jalkautuvaa työtä, jossa etsitään ja tunnistetaan sosiaalihuollon avun tarpeessa olevia henkilöitä ja ohjataan heitä tarvittavan avun ja palvelujen piiriin. Etsivän työ on sen luonteista, että se ei edellytä virallista asiakkuutta tai asiakastietojen keräämistä. Hyvinvointialueilla tulisi kuitenkin sopia yhteisistä toimivista käytännöistä ja toimintamalleista, joilla varmistetaan lain edellyttämä toiminta. Sekä yhteisösosiaalityötä että etsivää työtä on tarpeen tehdä yhteistyössä muiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimijoiden kanssa. Tästä syystä etsivässä työssä tarvitaan erityisen hyvin toimivia alueellisia yhteistyöverkostoja. (Muurinen 2024.)

Etsivän työskentelytavan yhdistäminen sosiaalityöhön vaatii työntekijöitä toimimaan syvällisellä ja kokonaisvaltaisella työotteella. Voidaan puhua jopa työn tekemisen asenteesta. Asiakkaille annetaan tietoa ja heitä ohjataan tarpeenmukaisiin palveluihin. Työn perustana on aina hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukeminen. Lisäksi tavoitteena on edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä asuinalueilla. Etsivässä työssä tarvitaan laaja-alaista osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kunnioittavaa kohtaamista. (Muurinen ym.2024.)

Miten käytännön kentällä toimitaan tällä hetkellä?

Opinnäytetyön selvityksen (Keinänen 2025) mukaan työntekijöillä on olemassa ymmärrys etsivästä työstä; mitä se on ja miten sitä tulisi toteuttaa työikäisten sosiaalityön ja -ohjauksen palveluissa. Etsivään työhön mielletään kuuluvaksi jalkautuminen ihmisten pariin. Jalkautumisen ja etsivän työn välillä nähdään kuitenkin eroja. Jalkautuva työ on yhtäältä etsivän työn menetelmä ja toisaalta suunnitelmallisen sosiaalityön menetelmä olemassa olevissa asiakkuuksissa. “Etsivä työ” käsitteenä voidaan nähdä siten, että se käsittää kaiken sen työn mitä tehdään asiakkaiden informoimiseksi palveluista ja ohjaamiseksi tarpeenmukaisiin palveluihin.

Tällä hetkellä etsivää työtä toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella jalkautumalla erilaisiin ympäristöihin ja verkostoihin sekä käsittelemällä sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia. Työntekijöiden mukaan etsivää työtä tehdään tällä hetkellä aiempaa vähämmän. Resurssit eivät ole riittäviä, jotta etsivää työtä voitaisiin toteuttaa lain hengen mukaisesti. Työ koetaan enemmänkin välilliseksi, etsivän työn kaltaiseksi työksi. Etsivä työ rajoittuu sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten ja yhteydenottojen käsittelyyn, verkostoyhteistyöhön, palvelutarpeen arviointiin ja satunnaiseen viestimiseen mediassa. Aikaa vaikeassa tilanteessa elävien ihmisten tavoittamiseen ja kohtaamiseen ei ole. (Keinänen 2025.)

Etsivää työtä työparina ja verkostoyhteistyössä

Opinnäytetyössä (Keinänen 2025) tehdyn selvityksen mukaan työntekijät näkevät etsivän työn tulevaisuudessa toteutuvan parhaimmillaan työparityönä. Ideaalitilanne olisi, että työpareina olisi sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, vaikka sen ajatellaankin olevan enemmän sosiaaliohjaajan työnkuvaa ja osaamisaluetta. Etsivä työ on kuvattu aiempien tutkimusten mukaan juuri sosiaaliohjaajan työnkuvaan ja osaamisen mukaiseksi, joten Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijöiden näkemys asiasta mukailee aiempaa tutkittua tietoa.

Työntekijät visioivat tulevaisuuden etsiväksi työksi jalkautumisen erilaisiin tapahtumiin ja julkisiin tiloihin ja jopa autolla liikkuvaksi palveluksi. Toimintaympäristöinä voisi olla yhteistyökumppaneiden tilat, kadut, torit ja ostarit sekä muut julkiset tilat. Verkostot nousevat työntekijöiden näkemyksissä keskiöön. Koetaan, että verkostoissa tehtävä tiedottaminen ja koulutus luo pohjaa etsivälle työlle. Tietoisuutta palveluista tulee lisätä yhtälailla kansalaisten keskuudessa. Tiedon jakaminen vaatii omat fooruminsa ja resurssinsa, mikä tulee ottaa huomioon toimintamallia kehitettäessä. Etsivän työn tarkoituksena on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuomalla esiin yhteiskunnasta nousevia rakenteellisia epäkohtia ja syrjiviä mekanismeja. Tietoa yhteiskuntamme ilmiöistä viedään eteenpäin päättäjille, jotta toimintaan voidaan tehdä muutoksia asukkaiden tarpeiden mukaisesti. (Keinänen 2025.)

Terveydenhuollon rooli verkoston jäsenenä nousi työikäisten sosiaalityön ja -ohjauksen palveluiden työntekijöiden näkemyksistä suurimpana tekijänä esille. Työntekijät kokevat, että terveydenhuollon asiantuntemusta asiakkaiden tilanteeseen tarvitaan ja että monelle terveydenhuollon palvelut ovat ensisijainen palvelumuoto ennen sosiaalihuollon palveluja. Yhteistyön tekeminen tällä hetkellä on vielä haastavaa ja ohutta, mutta tämän toivotaan tulevaisuudessa olevan toisin. Muita yhteistyökumppaneita ajatellaan olevan kolmannen sektorin toimijat, seurakunnat, päättäjät ja viranomaistahot sekä asiakkaiden lähiyhteisöt. (Keinänen 2025.)

Kirjoittajat:

Hanna Keinänen, opiskelija, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma (yamk)

Katri Savolainen, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

HE 197/2022 – Hallituksen esitykset – FINLEX ®. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2022/197.

Karjalainen, P., Metteri, A. & Strömber-Jakka, M. 2019. Tiekartta 2030. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:41. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161612/R41_19_Tiekartta_2030.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Keinänen, H. 2025. Etsivä työ työikäisten sosiaalityön ja -ohjauksen palveluissa. Työntekijöiden näkemyksiä etsivän työn toteuttamisesta. Opinnäytetyö Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma. Savonia ammattikorkeakoulu.

Metteri, A. 2019. Sosiaalityön vastaus yhteiskunnalliseen muutokseen: ihmistä lähelle tuleva, jalkautuva, yhteisöllinen ja rakenteisiin vaikuttava sosiaalityö. Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry:n 60-vuotisjuhlaseminaari 4.10.2019 Tampere.

Muurinen, H., Karjalainen, P. ja Liukko, E. 2024. Etsivän työn toimintamallin (THL). Sosiaalihuollon kehittämisohjelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144795/Etsiv%c3%a4n_ty%c3%b6n_toimintamalli_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

SHL 30.12.2014/1301. Sosiaalihuoltolaki 7a§, Rakenteellinen sosiaalityö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2014/1301#OT1_OT1.

Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:13. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165650.