Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilat kohoavat ja hellejaksot yleistyvät myös Suomessa. Kuumuudesta aiheutuu terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Lämpötilojen kohoaminen lisää jopa kuolleisuutta. (Ikäheimo & Jaakkola 2019.) Hellevarautuminen on nostettu esiin yhtenä tavoitteena kansallisessa ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelmassa (KISS2030). Valmisteilla on myös kansallinen hellevarautumisen toimintasuunnitelma, joka ohjaa hellevarautumisen toimia. (Valtioneuvosto 2023, 76–79.)

Hellevarautumista toteutetaan käytännön toimilla

Arpiaisen (2025) YAMK-opinnäytetyössä haastateltiin kahta esihenkilöä Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyvien asumispalveluyksiköissä. Haastattelututkimuksen tulosten mukaan palveluyksiköissä toteutetaan hellevarautumistoimia ja hellehaittojen ehkäisyä käytännön toimien avulla, kuten tehostamalla asukkaiden nesteensaantia ja ravitsemusta sekä muokkaamalla toimintaa lämpötilan mukaan. Tämän lisäksi sisälämpötilaa viilennetään esimerkiksi tuulettamalla sekä varjostamalla tiloja.

Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että ohjeistukset ja tieto hellevarautumisesta on vielä hajanaista eikä koulutusta aiheeseen ole tarjolla. Hellehaittojen ehkäisy ja käytännön toimet perustuvat pitkälti esihenkilöiden omaan aktiivisuuteen ja henkilökunnan ammattitaitoon havaita ja arvioida helletilanteita sekä toimia niissä (ks. myös Kollanius & Lanki 2021). Ohjeita ja koulutusta aiheesta ei välttämättä löydy.

Suomen hellevaroitusjärjestelmä ei vielä tällä hetkellä huomioi helteen terveysvaikutuksia, mikä hankaloittaa toimien oikea-aikaista kohdentamista oikeisiin väestöryhmiin (Ikäheimo & Jaakkola 2019). Kollanuksen, Halosen & Lankin (2023, 1131–1132) mukaan hellevarautumista hankaloittaa myös se, että toiminta jakautuu usealle eri toimijalle, eikä yhtenäistä hellevarautumissuunnitelmaa vielä ole. Kansallisen hellevarautumissuunnitelman tarkoituksena onkin ohjata eri toimijoita toteuttamaan hellevarautumista yhteistyössä ja selkeämmin kuin nykyään (Valtioneuvosto 2023, 76–79).

Hellevarautumisen kehittäminen

Hellevarautuminen on Suomessa vielä melko uusi tutkimusaihe. Arpiaisen (2025) tutkimuksen tulokset ikääntyvien asumispalveluyksiköistä ovat suuntaa antavia, ja ne perustuvat kahden esihenkilön näkemyksiin aiheesta. Tulokset kuitenkin vahvistavat käsitystä siitä, että hellevarautumisen kehittämiselle on tarvetta. Tieto, ohjeistus ja koulutus aiheesta on hajanaista. Hellevarautuminen vaatii kuitenkin selkeäpää ohjeistusta ja myös monitoimijainen yhteistyö varautumisessa selkeämpää toteuttamista.

Kansallinen hellevarautumisen toimintasuunnitelma on tarkoitus julkaista keväällä 2026. Sen tavoite on selkeyttää ja ohjata eri toimijoiden rooleja sekä vastuita hellevarautumistyössä. (THL 2025.) Toimintasuunnitelman avulla voidaan jatkossa kehittää hellevarautumista huomioiden eri toimijat selkeämmin ja paremmin. Arpiaisen (2025) tutkimuksen mukaan hellevarautumista olisi syytä jatkossa tarkastella esimerkiksi työntekijänäkökulmasta, sillä nykyinen käytännön toiminta vaikuttaa perustuvan pitkälti työntekijöiden henkilökohtaiseen ammattitaitoon ja toimintaan. Tämän lisäksi jatkossa on hyvä selvittää hellevarautumiseen osallistuvien tahojen yhteistyötä ja rooleja hellevarautumistyössä.

---

Kirjoittajat:

Liisa Arpiainen, tradenomi (YAMK) -opiskelija, kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, lehtori, FT, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, lehtori, YTM, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Arpiainen, L. 2025. Hellevarautuminen ja hellehaittojen ehkäisy ikääntyneiden asumispalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Kestävän tulevaisuuden asiantuntija -tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Ikäheimo, T. & Jaakkola, J. 2019. Ulkoilman äärilämpötilojen terveysvaikutukset ja niihin varautuminen. Katsaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 135 (22), 2159–2166. https://www.duodecimlehti.fi/duo15206. Viitattu 24.11.2025.

Kollanus, V., Halonen J. I. & Lanki, T. 2023, Helteen vaikutukset ja varautuminen terveydenhuollossa. Terveysturvallisuuskatsaus. Duodecim 139, 1127–1133. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17765.pdf. Viitattu 23.11.2025.

Kollanus, V. & Lanki, T. 2021. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. Työpaperi 14/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-673-2. Viitattu 23.11.2025.

THL 2025. Hellehaittojen torjuntaan kannattaa varautua ajoissa koko maassa – helle terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Verkkojulkaisu. 28.4.2025. https://thl.fi/-/hellehaittojen-torjuntaan-kannattaa-varautua-ajoissa-koko-maassa-helle-on-terveysriski-erityisesti-ikaantyneille-ja-pitkaaikaissairaille. Viitattu 23.11.2025.

Valtioneuvosto 2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73. Helsinki: Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-585-6. Viitattu 23.11.2025.