Ilmastonmuutos aiheuttaa lämpötilan kohoamista ja hellejaksojen yleistymistä myös Suomessa. Kuumuuden aiheuttaminen terveyshaittojen riskiryhmää ovat erityisesti ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat. Jopa kuolleisuus voi lisääntyä lämpötilojen kohoamisen myötä. (Ikäheimo & Jaakkola 2019.) WHO:n kuumaan säähän varautumisen ohjeistus ja helle- ja terveystoimintasuunnitelma ohjaavat suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen hellevarautumiseen ja hellehaittojen ehkäisyyn (WHO 2008, 9–10, WHO 2021, 2–3).

Ikääntyneet alttiina hellehaitoille

Helle aiheuttaa merkittävän terveysriskin yli 65-vuotiaille. Ikääntyneet ovat erityisen alttiita hellehaitoille, koska heidän lämmönsäätelykykynsä ja janontunteensa ovat heikentyneet. Lisäksi ikääntyneillä on enemmän pitkäaikaissairauksia ja lämpöhaitat usein voimistavat niiden oireita. Hellehaittojen ehkäisyä vaikeuttaa myös ikääntyneen yleinen toimintakyvyn heikkeneminen. (Kollanus & Lanki 2021, 7.)

Kollanuksen ja Lankin mukaan (2021, 29) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden hellevarautuminen perustuu pääasiassa asiakkaiden olon helpottamiseen esimerkiksi nesteytyksen avulla ja erilaisia viilennysratkaisuja toteuttamalla. Helteen terveyshaittojen ehkäisyyn ei kuitenkaan yksiselitteisesti löydy ohjeistuksia tai koulutusta, vaan sitä toteutetaan työntekijöiden omaan henkilökohtaiseen ammattitaitoon perustuen.

Kollanuksen, Halosen & Lankin (2023, 1131–1132) mukaan hellevarautumista hankaloittaa myös se, että toiminta jakautuu usealle eri toimijalle, eikä yhtenäistä hellevarautumissuunnitelmaa vielä ole.

Hellevarautumiseen vaikuttaa esihenkilön aktiivisuus ja työntekijöiden ammattitaito

Arpiainen (2025) selvitti YAMK-opinnäytetyössään hellevarautumista Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyvien asumispalveluyksiköissä. Tutkimuksessa haastateltiin kahta esihenkilöä. Tulosten perusteella hellevarautumista ja hellehaittojen ehkäisyä toteutetaan palveluyksiköissä käytännön toimilla, mutta ohjeistukset ja tieto hellevarautumisesta ovat vielä hajanaisia eikä koulutusta aiheeseen ole tarjolla.

Arpiaisen (2025) mukaan käytännön hellevarautumistoimia olivat muun muassa asukkaiden nesteidensaannin tehostaminen, ravitsemuksen huomioiminen ja päivittäisen toiminnan muokkaaminen lämpötilannousu huomioiden. Lisäksi sisälämpötilaa pyrittiin viilentämään tuulettamalla ja varjostamalla tiloja.

Arpiainen (2025) havaitsi, että hellehaittojen ehkäisyyn ja käytännön toimien toteuttamiseen vaikutti esihenkilöiden oma aktiivisuus ja perehtyneisyys aiheeseen sekä henkilökunnan ammattitaito tunnistaa helteen vaikutuksia ja toteuttaa käytännön toimia oikea-aikaisesti. Myös Kollanus ja Lanki (2021, 29) ovat todenneet hellevarautumisen perustuvan asiakkaan olon helpottamiseen ja työntekijän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, vaikkei helteen terveyshaittoihin liittyvää ohjeistusta tai koulutusta välttämättä löydy.

Hellevarautumisen kehittäminen

Vaikka Arpiaisen (2025) tutkimuksen mukaan esihenkilöt tunnistivat hellevarautumisen ja hellehaittojen ehkäisyn keinoja, ja niitä käytännön toimilla toteutettiinkin asumispalveluyksiköissä, ohjeistus ja koulutus aiheesta vaikutti olevan vielä hajanaista.

Hellehaittojen ehkäisy vaikutti Arpiaisen (2025) tutkimuksessa perustuvan myös työntekijöiden havainnointiin, reagointiin sekä toimintaan ja kokemustietoon. Olisikin syytä kehittää hellevarautumiseen ja hellehaittoihin liittyvää ohjeistusta ja koulutusta esihenkilötyön ja työntekijöiden tueksi.

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) asettaa yhdeksi tavoitteeksi hellevarautumisen (Valtioneuvosto 2023, 76–79). Haasteita hellevarautumiseen luo kuitenkin se, ettei Suomen hellevaroitusjärjestelemä vielä huomioi helteen terveysvaikutuksia, minkä vuoksi toimenpiteitä on haastava kohdentaa oikea-aikaisesti oikeisiin väestöryhmiin (Ikäheimo & Jaakkola 2019).

Tällä hetkellä valmistellaan kansallista hellevarautumisen toimintasuunnitelmaa (Valtioneuvosto 2023, 76–79) helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Siinä tunnistetaan helteen terveyshaitoille herkät väestöryhmät, haavoittuvuustekijät ja muodostetaan kokonaisvaltaisempi kuva hellevarautumisen kehittämistarpeista. Toimintasuunnitelmassa määritetään eri hallinnontasojen, toimialojen ja toimijoiden roolit ja vastuut hellevarautumisessa, koska hellehaittojen ehkäisyn toimenpiteet jakautuvat usealle eri toimialalle. Toimialoja ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muun muassa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen hallinnonalat. Lisäksi toiminnassa keskeisiä ovat myös muut sidosryhmät kuten yritykset, kolmannen sektorin toimijat ja kansalaiset. (Kollanus, Grotenfelt-Enegren & Lanki 2026, 27–28.)

Kansallisen toimintasuunnitelman myötä hellevarautumistyö toteutuu tulevaisuudessa suunnitelmallisemmin, kun sitä voidaan ryhtyä toteuttamaan ja kehittämään koordinoidusti eri toimialojen yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysalan esihenkilötyön tueksi tarvitaan kuitenkin hellevarautumistyön suhteen vielä lisää kehittämis- ja tutkimustyötä sekä yhtenäisten ohjeiden ja toimintatapojen kehittämistä.

---

Kirjoittajat

Liisa Arpiainen, suuhygienisti YAMK-opiskelija, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Arpiainen, L. 2025. Hellevarautuminen ja hellehaittojen ehkäisy ikääntyneiden asumispalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833686. Viitattu 29.3.2026.

Ikäheimo, T. & Jaakkola, J. 2019. Ulkoilman äärilämpötilojen terveysvaikutukset ja niihin varautuminen. Katsaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 135 (22), 2159–2166. https://www.duodecimlehti.fi/duo15206. Viitattu 29.3.2026.

Kollanus, V., Grotenfelt-Enegren, M. & Lanki, T. 2026. Kansallinen toimintasuunnitelma helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 (57), 26–30. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/6919aa7d-d276-4244-8a6e-9478890a57a4/content. Viitattu 29.3.2026.

Kollanus, V., Halonen J. I. & Lanki, T. 2023, Helteen vaikutukset ja varautuminen terveydenhuollossa. Terveysturvallisuuskatsaus. Duodecim 139, 1127–1133. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17765.pdf. Viitattu 29.3.2026.

Kollanus, V. & Lanki, T. 2021. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. Työpaperi 14/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-673-2. Viitattu 29.3.2026.

WHO 2008. Heat health action plans. WHO Regional Office for Europe. https://ghhin.org/wp-con-tent/uploads/E91347.pdf. Viitattu 29.3.2026.

WHO 2021. Heat and health in the WHO European Region: updated evidence for effective prevention. Kööpenhamina: WHO Regional Office for Europe. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/339462/9789289055406-eng.pdf?sequence=1. Viitattu 29.3.2026.

Valtioneuvosto 2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73. Helsinki: Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-585-6. Viitattu 29.3.2026.