Savonia-artikkeli Pro: Hiilidioksidi – Syntipukista raaka-aineeksi
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen nousee vahvasti osaksi energiamurrosta ja vihreää siirtymään. Aikaisemmassa keskustelussa hiilidioksidin talteenotto, pysyvä varastointi tai hyödyntäminen on nähty ensisijaisesti ilmastonmuutosta hidastavana toimena. Tällä hetkellä erityisesti biogeeninen hiilidioksidi nähdään raaka-aineena erilaisille fossiilisia hiilivetyjä korvaaville yhdisteille muun muassa erilaisissa kemikaaleissa ja kemianteollisuudessa.
Ilmaston lämpenemisen pääsyyllinen hiilidioksidi, voikin olla arvokas raaka-aine, jolla korvataan muita arvokkaita tai harvinaisia raaka-aineita sekä fossiilisia polttoaineita. Kierrätetyn hiilidioksidin kaupallisia jo olemassa olevia käyttökohteita ovat muun muassa: virvoitusjuomateollisuus, proteiinin tuotanto, kuivajää, karbonoitu kuivabetoni, rakennusmateriaalien täyteaineet, kylmäaineet, salisyylihappo, urea, polykarbonaatti, polypropyleenikarbonaatti, metanoli, metaani, kasvihuoneet ja veden pH:n säätö (Savijärvi 2024).
Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen Suomessa alkaa
Tähän asti hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä on jarruttanut teknologian valmiusaste, talteenoton korkea kustannus sekä kierrätyshiilidioksidin markkinan puute. Teknologia on kehittynyt kaupalliseen valmiuteen ja Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö vauhdittaa kaupallisen kokoluokan hiilidioksidin talteenottoyksiköiden rakentumista Metsä Fibre Oy:n Rauman sellutehtaan soodakattilan yhteyteen, jossa tuotantokapasiteetti on 100 000 t /vuosi CO2 sekä Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruveden sekä Nurmon biokaasulaitosten yhteyteen, joissa biogeenisen hiilidioksidin talteenottokapasiteetti on 17 500 t/vuosi per laitos (Mentzer 2026, Työ- ja elinkeinoministeriö 2026). Laitoksissa talteen otettu hiilidioksidi hyödynnetään sähköpolttoaineiden valmistuksessa.
Woikoski Oy on jo aikaisemmin keväällä 2026 avannut hiilidioksidin käsittelylaitoksen Kokkolaan. Laitoksen käyttämä raakakaasu on Tetra Chemicals Oy:n kalsiumkloridituotannon sivutuote. Puhdas hiilidioksidi menee muun muassa elintarviketeollisuuden sekä vedenpuhdistamojen käyttöön. Siitä valmistetaan myös elintarviketeollisuuden käyttämää kuivajäätä. (Tekniikka & Talous 2026.)
Saako pienistä hiilidioksidivirroista liiketoimintaa
Hiilidioksidin talteenotto keskittyy pitkälti kiinteisiin suuriin pistemäisten päästölähteisiin kuten teollisuuden prosesseihin ja energiantuotantoyksiköihin. Hiilidioksidia syntyy myös pienemmissä tai liikkuvissa päästölähteissä kuten biokaasu- ja lämpölaitoksissa tai laivoissa ja ajoneuvoissa. (Linjala 2025.)
Pohjois-Savossa kartoitetaan Teollisuuden ja maatalouden biogeenisen hiilidioksidin talteenoton edellytykset (TemaHiili)-hankkeessa biogeenisen hiilidioksidin loppukäyttäjiä, käytön laatuvaatimuksia sekä vaadittavaa puhdistus- ja jalostusteknologiaa eri käyttötarkoitusten mukaisesti. Kartoitustyön lisäksi arvioidaan hiilidioksidin talteenoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä sekä paikallisia hyödyntämismahdollisuuksia. Selvitystyön aikana toteutetaan konkreettisia hiilidioksidipitoisuuden mittauksia valittujen pistelähteiden kuten lämpölaitosten tai biokaasulaitosten päästöistä tai raakakaasuista. Talteenotto- ja puhdistusteknologioiden selvittämiseksi mitataan tarpeen mukaan myös hiukkasia ja muita epäpuhtauksia. Pistelähteestä muodostuvasta raakakaasusta kerätään pussinäytteitä. Näytteiden puhdistamista testataan Varkauden energiatutkimuskeskuksessa hiilidioksidin fysikaalisessa absorptio-desorptionprosessissa, jossa kaasu ja vesi kiertävät suljetussa järjestelmässä.
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksille toteutetaan haastattelututkimus, jossa selvitetään muun muassa prosessissa vapautuvan biogeenisen hiilidioksidin määrää, maatilojen suhtautumista ja valmiuksia hiilidioksidin talteenottoon sekä mahdollisesti jo tehtyjä ennakoivia toimenpiteitä. Lisäksi selvitetään syötteiden vaikutusta syntyvän raakakaasun metaani/ hiilidioksidisuhteeseen ja myytävien lopputuotteiden metaanin ja hiilidioksidin kannattavuuteen.
Lapin alueella tarkastelu kattaa pienistä lämpö- ja biokaasulaitoksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Päästöjen määrän ja talteenottokeinojen tarkastelun lisäksi selvitetään tämän hetkisiä alueellisia hyödyntämismahdollisuuksia sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kierrätetyn hiilidioksidin mahdollisuudet
Tällä hetkellä Pohjois-Savossa hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä toteuttaa Olvin Iisalmen panimo. Oluen ja viinin käymisprosessissa syntyvää hiilidioksidia kerätään ja puhdistetaan sekä käytetään uudelleen omassa tuotantoprosessissa. (Olvi 2023.) Carbonaide Oy puolestaan hyödyntää ja varastoi hiilidioksidia betonin valmistuksessa parantaen betonin valmistusprosessia ja ominaisuuksia.
Teollisuuden ja maatalouden biogeenisen hiilidioksidin talteenoton edellytykset (TemaHiili)-hankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Kemin Digipoliksen sekä useiden yritysten yhteistyönä selvittää Pohjois-Savon ja Lapin alueelle erityisesti biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen uusia mahdollisuuksia. Erityisesti mielenkiinto kohdistuu paikallisiin hyödyntämisen mahdollisuuksiin sekä kierrätetyn biogeenisen hiilidioksidin markkinan muodostumiseen. Markkinan muodostuminen vaatii kierrätetyn hiilidioksidin kysyntää ja tarjontaa. Paikalliset talteenottokohteen ja hyödyntäjän löytäminen ja törmäyttäminen voivat luoda uutta liiketoimintaa, kannattavuutta maataloustoimijoille sekä ympäristöllisesti myönteisiä vaikutuksia.
Teollisuuden ja maatalouden biogeenisen hiilidioksidin talteenoton edellytykset (TemaHiili) on ylimaakunnallinen EU:n osarahoittama hanke. Rahoituksen myöntäjinä ovat Lapin liitto ja Pohjois-Savon liitto.
Kirjoittajat
Laura Leppänen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirkka Junes, projektipäällikkö, Kemin Digipolis Oy
Tuomas Siikanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anu Tiikkainen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Miika Kahelin, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Linjala, Onni 2025: Evaluating carbon capture technology options through technology screening. Carbon Capture Journal, 107, 10-11. https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/121467747/VTT_high_res_from_CCJ107.pdf. Viitattu 11.9.2026.
Mentzer, Minna 2026: From Piloting to Commercial-Scale: Carbon Capture in Forest Industry. Esitysmateriaali 8.9.2026. Viitattu 9.9.2026.
Olvi Oyj 2023: Olvi hyödyntää tuotteiden valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin. Tiedote 21.6.2023. https://www.olvi.fi/2023/06/21/olvi-hyodyntaa-tuotteiden-valmistuksessa-syntyvan-hiilidioksidin/. Viitattu 11.9.2026.
Savijärvi, Riikka 2024: Päästövähennyksiä ja lisäarvoa tuotteille hiilidioksidin hyötykäytöllä. https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/paastovahennyksia-ja-lisaarvoa-tuotteille-hiilidioksidin-hyotykaytolla/ Viitattu 9.9.2026.
Spoof-Tuomi, Kirsi 2024: LBG:n tuotannon ja käytön sekä biokaasun tuotannon sivuvirtojen hyötykäytön teknis-taloudellinen analyysi. https://sites.uwasa.fi/digibiogashubs/wp-content/blogs.dir/4/files/sites/204/2025/01/LBGn-tuotannon-ja-kayton-seka-biokaasun-tuotannon-sivuvirtojen-hyotykayton-teknis-taloudellinen-analyysi_Pohjanmaa.pdf. Viitattu 9.9.2026.
Tekniikka & Talous 2026. Woikoski avasi hiilidioksiditehtaan. Uutinen 23.3.3026. https://www-tekniikkatalous-fi.ezproxy.savonia.fi/uutiset/a/4315cdc2-b3d6-3669-8763-af980eb737f4. Viitattu 9.9.2026.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2026: Teollisuuden bioperäisen hiilidioksidin talteenoton tukea kolmelle hankkeelle yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. Tiedote 9.9.2026. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/teollisuuden-bioperaisen-hiilidioksidin-talteenoton-tukea-kolmelle-hankkeelle-yhteensa-26-6-miljoonaa-euroa. Viitattu 9.9.2026.
