Sairaanhoitajien osaamista oikein hyödyntämällä voidaan vastata sote-alan henkilöstöresurssien ja kustannusten haasteisiin. Mahdollistamalla sairaanhoitajien ammatillinen kehittyminen ja työskentely omaa osaamista vastaavissa tehtävissä lisätään myös sote-alan veto- ja pitovoimaa. (Alastalo, Korhonen, Levy- Malmberg, Rintala & Salminen-Tuomaala 2025, 22–23.) Laajavastuisen hoitotyön toimenkuvilla ei vain vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan, vaan tarjotaan kansalaisille potilaskeskeisiä, terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä palveluita (Kidner 2022, 8).

Laajavastuista hoitotyötä ei tule rinnastaa sairaanhoitoon. Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijat ovat ylemmän ammattikorkeakoulu- tai maisterin tutkinnon suorittaneita sairaanhoitajia (EQF 7-8), jotka kykenevät vaativaan itsenäiseen päätöksentekoon työskennellessään erilaisissa sote-alan ympäristöissä. (Kidner 2022, 8.) Kaksi Suomessakin tunnistettua laajavastuisen hoitotyön toimenkuvaa ovat asiantuntijasairaanhoitaja (Nurse Practitioner, NP) ja kliinisen hoitotyön asiantuntija (Clinical Nurse Specialist, CNS). Asiantuntijasairaanhoitajan työn keskittyy välittömään kliiniseen hoitotyöhön ja sen kehittämiseen sisältäen osana hoitotyötä myös perinteisesti lääkärille kuuluvia tehtäviä sekä kouluttamista ja tutkimus- ja johtamistyöhön osallistumista. Suomessa tähän tehtävänään on ajateltu valmistavan kliinisen asiantuntijan YAMK-koulutuksen. Kliinisen hoitotieteen yliopistokoulutus puolestaan on yhdistetty kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäviin, jotka eivät Suomessa yleensä painotu välittömään kliiniseen hoitotyöhön, vaikkakin siihen edellytetään vahvaa perehtymistä ja osaamista. (Suomen Sairaanhoitajat APN-asiantuntijatyöryhmä 2024.)

Kehittämistyössään Ervasti & Paaso (2026, 27) selvittivät kysely- ja haastatteluaineistonsa sekä aiemman tutkimustiedon perusteella, että laajavastuisen hoitotyön toimenkuvat palvelisivat erityisen hyvin perusterveydenhuollon tarpeita. He toteavat työssään nousseen esille, että näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen ja edistäminen on laajavastuisen hoitotyön ydintehtävä. Myös Kidnerin (2022, 8) mukaan sekä asiantuntijasairaanhoitaja, että kliininen hoitotyön asiantuntija voivat työskennellä laajasti terveydenhuollon kentällä, kuten perusterveydenhuollon vastaanotoilla ja osastoilla sekä ikäihmisten palveluissa. Asiantuntijasairaanhoitajien vastaanottojen on todettu vähentävän ja lyhentävän sairaalassaoloaikoja. Tästä hyötyvät potilaat, joilla on useita tai monimutkaisia terveydellisiä ongelmia. Potilaiden terveysongelmien hoitaminen perusterveydenhuollossa on myös kustannustehokasta. (Fagerström 2021, 265–299.) Laajavastuisen hoitotyön toimintamallit ja roolit tulee suunnitella potilaslähtöisesti terveydenhuollon tarpeiden mukaan ja joskus ne ovat yhdistelmä näistä kahdesta edellä mainitusta roolista (Kidner 2022, 8).

Laajavastuisen hoitotyön roolien ja niihin liittyvien yhteneväisten nimikkeiden määrittäminen on ollut hidasta. Nimikkeiden tunnustaminen lainsäädännössä auttaisi määrittelemään myös kansallisesti selkeät laajavastuisen hoitotyön työnkuvat. (Kotila n.d., 46; Kidner 2020, 40.)

Tarve laajavastuisen hoitotyön toimenkuville ja yhteneväisille nimikkeille on valtakunnallinen ja myös kansainvälinen. Laajavastuisen hoitotyön edistäminen vaatii yhteistyötä keskeisiltä sidosryhmiltä, työelämältä, koulutusjärjestelmältä ja lainsäädännöltä. (Kotila n.d.,14; Kidner 2022, 34; Suomen Sairaanhoitajat APN-asiantuntijatyöryhmä, 2024.)

#MasterSchool #YAMK

---

Kirjoittajat

Sari Ervasti, Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö, YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Saara Paaso, Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö, YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Alastalo, M., Korhonen, T., Levy-Malmberg R., Rintala, T-M., Salminen-Tuomaala, M. 2025. Hoitotyön kliininen asiantuntijuus tutuksi. Pro terveys 1/2025: 22–23. Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/901460/Hoitotyon_kliininen_asiantuntijuus_tutuksi.pdf?sequence=1/. Viitattu 17.5.2026

Ervasti, S. & Paaso, S. 2026. Laajavastuinen hoitotyön asiantuntijuus osaksi sairaanhoitajien urapolkua. Tutkimuksellinen kehittämistyö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. [julkaisematon YAMK-opinnäytetyö]. Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.6.2026

Fagerström, L. 2021. A Caring Advanced Practice Nursing Model. E-kirja. Theoretical Perspectives And Competency Domains. Springer Nature Switzerland. Viitattu 2.6.2026.

Kidner, M. 2022. Successful Advanced Practice Nurse Role Transition. A Structured Process to Developing Professional Identity through Role Transition. Springer Nature Switzerland.

Kotila, J., Axelin, A., Fageström, L., Flinkman, M., Heikkinen, K., Jokiniemi, K., Korhonen, A., Meretoja, R. & Suutarla, A. n.d. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf. Viitattu 1.6.2026.

Laajavastuisen hoitotyön käsitteet suomeksi. Suomen Sairaanhoitajat APN-asiantuntijatyöryhmä. Maaliskuu 2024. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2024/04/APN_CNS_NP_kasitteet.pdf. Viitattu 3.6.2026.