Opiskeluterveyden edistäminen kehittää yhteiskuntaa huolehtimalla tulevaisuuden tekijöistä. Opiskeluyhteisötyö pyrkii vaikuttamaan opiskelijan toimintaympäristöön siten, että opiskelijan olisi mahdollisimman helppo tehdä terveyttä edistäviä valintoja jokapäiväisessä arjessaan (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö n.d.). On havaittu, että esimerkiksi opiskeluun käytössä olevilla tiloilla on merkitystä opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (Toivonen, Mäkiniemi, Oksanen & Mäkikangas 2025, 195).

Opiskeluyhteisötyö voi näkyä hyvin monenlaisin tavoin. Esimerkiksi terveysteemaiset kohtaamiset kampuksilla Turvallista Vappua -tapahtuman merkeissä tuovat suurille massoille informaatiota seksitautien ehkäisystä tai päihdehaitoista (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö n.d.). Yksilötasolla taas opiskeluyhteisötyö näkyy esimerkiksi moniammatillisen työryhmän kokoontuessa yhteen opiskeluterveysneuvottelun merkeissä, mikäli havaitaan, että yksittäinen opiskelija tarvitsee tukea pärjäämiseensä.

Opiskeluyhteisötyö on lakisääteistä toimintaa

Valtiovalta edellyttää yhteisötyötä opiskeluterveydenhuollon järjestäjältä (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2025) ja se onkin eräänlainen opiskeluterveydenhuollon olemassaolon edellytys. Yhteiskunnallisen merkittävyyden lisäksi opiskeluyhteisötyö ja yksinomaan opiskelijoille suunnattu terveydenhuoltojärjestelmä on kansainvälisesti uraauurtavaa toimintaa. Se tulee ansaitusti nähdä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yhtenä lippulaivana ja esimerkkinä muulle maailmalle, eikä toiminnan suhteen kehitys saa pysähtyä.

Hiltunen (2026) tutki YAMK-opinnäytetyössään opiskeluyhteisötyön kehittämistarpeita. Tuloksista keskeisimpinä nousi esiin tarve asiantuntijuuden edistämiselle sekä resurssien lisäämiselle.

Asiantuntijuuden kehittäminen tuottaa laadukkaampaa opiskeluyhteisötyötä

Hiltusen (2026) tutkimuksessa havaittiin, että opiskeluyhteisötyön tekijät tunnistetaan oman alansa asiantuntijoiksi. Asiantuntijuus terveydenhuollon eri aloilta on koulutuksen, työelämän tarjoaman kokemuksen, työyhteisöissä jaetun hiljaisen tiedon ja yleisen elämänkokemuksen muodostama kokonaisuus. Vaikka työtehtävissä on mahdollista saavuttaa laajempaa osaamisen kenttää, ei ammatillinen koulutus tarjoa korkeakoulutetulle hoitohenkilöstölle riittäviä taitoja viestinnän, sidosryhmäyhteistyön tai projektiluontoisen työn osalta (Kunttu, Valtari & Komulainen 2021, 118). Näitä taitoja tulee kehittää työelämässä, mikäli työnkuva sisältää opiskeluyhteisötyön tekemistä.

Osaamisen kartoittaminen on työnantajan tehtävä ja osaamisen kehittäminen on lakisääteistä toimintaa. Salmisen (2014, 71–73) mukaan verkostoituminen on yksi tehokas keino osaamisen kehittämiseen organisaatiossa. Verkostoituminen ja osaamisen kehittäminen voivat tapahtua esimerkiksi työpajatyöskentelyllä. Se tarjoaa hyvät olosuhteet työntekijöiden omaaman hiljaisen tiedon sekä hyviksi ja huonoiksi koettujen toimintatapojen jakamiselle työntekijöiden kesken. Vastavalmistuneet ammattilaiset voivat tuoda työpajaan ammatillisen koulutuksen uudet näkökulmat, vanhemmat konkarit taas tuovat esille vuosien kokemuksen ja valtavan määrän tietoa ja osaamista, jota koulutus yksinään ei voi tarjota.

Nuoret työntekijät voivat tuoda mukanaan myös oman aikakautensa tuotteita, kuten sosiaalisen median hyödyntämisen osaamista. Sosiaalinen media voi tutkimustenkin mukaan toimia hyvänä alustana ja työkaluna terveyden edistämiselle. Lisäksi se mahdollistaa vuorovaikutuksen kohderyhmän kanssa. (Stellefson, Paige, Chaney & Chaney 2020, 5–6.) Tällaista mahdollisuutta eivät tarjoa vanhanaikaiset julisteet ja pamfletit, eikä usein edes modernit internetsivut. Mikäli työpaja rakennetaan hyvin, on siihen varattava riittävästi aikaa ja sen ilmapiiri on muodostettava luottavaiseksi. Tällöin työpaja voi tarjota hedelmällisen maaperän työntekijöiden ammatilliselle kasvulle, asiantuntijuuden lisäämiselle ja tätä kautta opiskeluyhteisötyön jatkuvalle kehittämiselle.

Lisäksi työpajatyöskentely voi olla toimiva alusta koko organisaation toiminnalle, kun toimintaa tarkastellaan strategisesti. Säännöllisesti järjestettävät etä- tai lähitapaamiset, joissa työntekijät voivat luoda yhteyksiä ja jakaa ajatuksia sekä ideoita keskenään, ovat hyviä tilaisuuksia myös johdolle viestiä työntekijöille yhteisestä suunnasta, jota kohti heidän halutaan menevän (Burton, Obel ja Haakonsson 2015, 42).

Resurssien tarkastelusta terveempiin tulevaisuuden tekijöihin

Resurssit ovat Suomessa julkisen talouden tämänhetkisen tilan vuoksi kuuma peruna. Raha on toimijoilla tiukassa, eikä resurssia siten ollen riitä tuhlattavaksi. Esimerkiksi vuodelle 2024 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön saama rahoitus oli 89,9 miljoonaa euroa, kun taas haettu rahoitus oli 98,4 miljoonaa euroa, minkä vuoksi budjetissa pysymiseksi jouduttiin tekemään paljon erilaisia säästötoimenpiteitä eikä perusrahoituksen nähty riittävän toiminnan kehittämiseen (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2024). Resursseja tulee kuitenkin tarkastella, sillä niiden käyttäminen terveyden edistämisen työhön opiskelijoiden hyväksi on samalla myös sijoitus tulevaisuuteen.

Kuinka resurssien suhteen sitten tulisi toimia? Opiskeluyhteisötyöstä tulee tehdä kattavat kirjaukset, jotta toimintaan käytetyt resurssit tulevat näkyviksi (Kunttu, Valtari & Komulainen 2021, 116–118). Kirjaaminen tuo esiin myös sen, toimitaanko eri puolilla Suomea samankaltaisesti, vai tehdäänkö kenties eri alueilla enemmän terveyden edistämisen työtä kuin toisilla. Toiminnan vaikuttavuutta on hyvä myös miettiä suhteessa resursseihin. Säännöllisesti tehtävät KOTT-tutkimukset tarjoavat tietoa opiskelijoiden terveyden tilasta ja sen kehityksestä (THL 2024). Tutkimuksesta voidaan myös nähdä eroja alueiden välillä, joita on mahdollista sitten suhteuttaa raportoituun opiskeluyhteisötyöhön (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö n.d.).

Kun puhutaan resursseista, tulee puhua myös niiden vastuullisesta käytöstä

KELA opiskeluterveydenhuollon rahoittajana vaatii rahoilleen vastinetta ja vastuullista käyttöä. Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (695/2019, 14§) mainitsee myös erikseen rahoitukseen liittyen KELA:n tavoitteet koskien toiminnan järjestämisen laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta. Vuosibudjetti tuo omat haasteensa toiminnalle, mutta sijoitusta tulevaisuuteen ei voida silti sulkea pois, vaan siihen pitää panostaa. Kuinka opiskeluyhteisötyötä tuotteena voisi siis tehdä taloudellisesti? Siihenkin vastauksia olisi mahdollista saada edellä mainituista työpajoista. Tärkeintä on, että toiminnan kehittäminen nähdään investointina eikä kulueränä. Opiskeluyhteisötyön tavoitellessa opiskelukykyä ja opinnoissa pärjäämistä, on jokainen ennaltaehkäisty keskeytynyt tutkinto sekä inhimillinen että taloudellinen voitto.

---

Kirjoittajat

Paula Hiltunen, suuhygienisti YAMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet: 

Burton, R., Obel, B. & Haakonsson, D. 2015. How to Get the Matrix Organization to Work. Journal of Organization Design 4 (3), 37–45. https://ssrn.com/abstract=2088978. Viitattu 1.3.2026.

Hiltunen, P. 2026. Suun terveyden opiskeluyhteisötyön kehittäminen. YAMK Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Kunttu, K., Valtari, M. & Komulainen, A. 2021. Terveyden edistäminen opiskeluaikana. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Kosola, S., Seilo, N. & Väyrynen, T. (toim.) Opiskeluterveys. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim, 116–119.

Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta 695/2019. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190695. Viitattu 18.3.2026.  

Salminen, J. 2014. Uuden esimiehen kirja: tulevaisuuden johtajalle. Helsinki: J-Impact.

Stellefson, M., Paige, S., Chaney, B. & Chaney, J. 2020. Evolving Role of Social Media in Health Promotion: Updated Responsibilities for Health Education Specialists. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (4), 1153–1159. https://www.mdpi.com/1660-4601/17/4/1153. Viitattu 20.2.2026.

THL 2024. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT). Verkkojulkaisu. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-. Viitattu 18.3.2026.

Toivonen, T., Mäkiniemi, J., Oksanen, A. & Mäkikangas, A. 2025. Opiskelun yhteisöllisyys, vaatimukset ja voimavarat korkeakouluopiskelijoiden kokemina. Psykologia 60 (3), 179–204. https://journal.fi/psy/article/view/143809/106596. Viitattu 20.2.2026. 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2024. YTHS:n vuoden 2024 rahoitus riittämätön kattamaan suunniteltua toimintaa – opiskelijamäärä vahvassa kasvussa. Verkkojulkaisu. https://www.yths.fi/ajankohtaista/2024/ythsn-vuoden-2024-rahoitus-riittamaton-kattamaan-suunniteltua-toimintaa-opiskelijamaara-vahvassa-kasvussa/. Viitattu 18.3.2026.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2025. OTE-työn käsikirja. Pdf-tiedosto. https://www.yths.fi/app/uploads/2025/09/OTE-tyon-kasikirja-suomi.pdf. Viitattu 18.3.2026.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö n.d. Opiskeluyhteisötyö. Verkkojulkaisu. Ylioppilaiden tervey-denhoitosäätiön intranet. Viitattu 18.3.2026.