Savonia-artikkeli Pro: Ilmastokestävä yritys ja riskien hallinta
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Voimistuva ja etenevä ilmastonmuutos lisää ilmastoriskien mahdollisuutta. Ilmastoriskit liittyvät globaalisti terveellisyyteen, turvallisuuteen, ruokahuoltoon, ihmisoikeuksiin ja pakolaisuuteen. Ilmastoriskit näyttäytyvät myös yhä selkeämmin energiatuotannossa, -jakelussa ja -käytössä. Energiantuotanto ja -jakelu ovat kriittistä infrastruktuuria niin huoltovarmuuden kuin yritysten perusliiketoiminnan näkökulmasta.
Mitä ilmastoriskejä energiasektorilla esiintyy
Ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä paikallisia sääilmiöitä pitkäaikaisen tasaisemman muutoksen lisäksi. Ääri-ilmiöt kuten myrskyt, aiheuttavat äkillisen paikallisen häiriön, kun taas vuosia jatkunut kuivuus tai poikkeuksellisen pitkä sateisuus vaikuttavat energiantuotantoon ja -jakeluun vuositasolla. Jo päiväkohtaiset muutokset esimerkiksi tuulituotannon osalta vaikuttavat suoraan sähkön hintaan. Pidempiaikaiset ongelmat energiantuotannon raaka-aineiden saatavuudessa tai toimitusketjussa vaikkapa vesivoiman tai biopolttoaineiden osalta, nostavat energian tuotantokustannuksia ja viimekädessä energian hintaa vuositasolla.
Energiantuotannon häiriintyessä joudutaan hakemaan korvaavia tuotantomuotoja. Suomessa keinovalikoimasta on poistunut venäläinen energiapuu. Samaan aikaan turpeen käytöstä ollaan luopumassa. Ilmastoriski voi realisoitua biopolttoaineiden osalta korjuuolosuhteiden pitkäaikaisesti heikentyessä tai erityisesti turpeen korjuukaluston vähäisyyden vuoksi. Huoltovarmuusnäkökulmasta tämä on merkittävän riski Suomen energiantuotannolle.
Häiriöt energianjakeluverkossa voivat lisääntyä. Rajut tuulet, ukkoset, sade, myrskyt ja tykkylumi rikkovat sähkönsiirtoverkkoa ja muuntamoita nostaen huoltokustannuksia. Epätasapaino energiantuotannon ja -kulutuksen välillä lisääntyy sääepävarman uusiutuvan energiantuotannon kasvun myötä. Valtaosa Suomessa käytetystä sähkön kulutuksen ja tuotannon säätövoimasta tuotetaan vesivoimalla. Pitkät kuivuusjaksot vähentävät vesivoiman tuotantoa ja sen käyttömahdollisuutta säätövoimana. Sekä energianjakeluverkkoon että -tuotantoon kohdistuvat häiriöt nostavat varavoiman käytön tarvetta sekä energian hintaan.
Lämmön ja sähkön yhteistuotanto vähenee Suomessa muun muassa sähköistymisen, uusiutuvan energian tuotannon kasvun, kaukolämmön tuotantomuotojen muutoksen sekä energiapolitiikan muutoksien myötä. Yhteistuotannon kustannustehokkuuden heikentyminen näkyy olemassa olevien laitosten tuotantorajoituksina ja edelleen energian hinnan nousuna. Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi tulvariski uhkaa vesistöjen äärellä sijaitsevia energiantuotantolaitoksia, kuten ydinvoimalaitoksia. Kesäaikaan vesistöjen lämpötilan nousu vaikuttaa lauhdevoimalaitosten jäähdytysveden käyttöön rajoittaen tuotantokapasiteettia. (Sorvali)
Varautuminen ja osaaminen
Edellä kuvatut ilmastoriskien mukanaan tuomat häiriöt ja poikkeamat energiantuotannossa ja -jakelussa aiheuttavat tarpeen varautumisen ja osaamisen lisäämiselle. Varautumisen osalta on oltava suunnitelmat,- prosessit ja osaaminen korvaavien energiantuotantomuotojen käyttöönotolle. Tarkastelussa ovat erilaiset energiantuotantomuotojen mahdollisuudet sekä yhteensopivuus, energian raaka-aineiden osto- ja hankintasopimukset sekä korjuu- ja kuljetuskaluston saatavuus.
Pohjois-Savossa tehdään laadukasta työtä ilmastonmuutoksen ja -sopeutumisen, riskien arvioinnin sekä kokonaisturvallisuuden osalta. Yhteistyön tuloksena on laadittu ilmastoriskikortteja myös energia-alalle. Riskikorteissa on tunnistettu tulvavauriot, myrsky- ja tuulituhot, jää- ja lumikuorma, hellejaksot sekä kuivuus erityisesti energiantuotantoon ja -jakeluun liittyviksi riskeiksi. Riskikortit auttavat ilmastoriskien arvioinnissa, varautumisessa sekä avaavat ilmastoriskeihin liittyviä liitännäisvaikutuksia.
Varautuminen Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtailla
Varkauden Stora Enson turvallisuus- ja riskiarviointi perustuvat kattavaan ja järjestelmälliseen turvallisuussuunnitteluun. Riskienhallintaprosessi perustuu ERM (Enterprise Risk Management) lähestymistapaan. Turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Joel Kanniaisen kertoi tehdastoiminnan jakautuvan neljään eri operatiivisen toiminnan valmiustasoon. Normaali tehdastelu tarkoittaa vakiintuneesti rullaavaa toimintaa ilman merkittäviä poikkeama- tai häiriötilanteita. Häiriötilanteessa tehdastoiminnassa on tapahtunut pieniä poikkeus- tai häiriötilanteita, joihin on hyvin varauduttu ja korjausprosessi lähtee suunnitellusti käyntiin. Vakavissa häiriö- tai suuronnettomuustilanteissa tehdastoiminnassa on sattunut suurempi häiriö-, poikkeama- tai vahinkotilanne, jonka hoitaminen vaatii enemmän resursseja sekä yhteistyötä alueellisen palo- ja pelastustoimen sekä muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Poikkeusoloissa toimintaa ohjataan yhteistyössä viranomaisten kanssa ja tehdastoimintaa sopeutetaan viranomaisohjeistuksen mukaisesti.
Kuvassa 1. on nähtävissä Varkauden tehtaiden keskeinen sijainti keskellä Varkauden kaupunkia vesistöjen ympäröimänä. Tehdastoiminnan osalta on tunnistettu muun muassa seuraavat ilmastoriskit: vesistöjen lämpötilan nousu, sään ääri-ilmiöt, kuljetusketjut, teknologia- ja investointitarve, energian saatavuus ja sähkönjakelun häiriöt sekä tulipalot. Riskien vaikutuksia on arvioitu huolellisesti ja kuhunkin riskiin on laadittu konkreettiset ennaltaehkäisemisen ja varautumisen toimet. (Stora Enso Oyj. 2025.)
Finnforel Oy vastaa ilmastonmuutokseen ympäristöystävällisellä kiertovesiviljelyllä
Ruuan tuotanto aiheuttaa 30 % maapallon ilmastopäästöistä. Kaikille eliöille välttämättömät ravinteet fosfori ja typpi aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia kuten vesistöjen rehevöitymistä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Teknologiajohtaja Tommi Mäkinen Finnforel Oy:ltä totesi, että kalan kiertovesiviljelyssä fosforin ja typen määrää pystytään tarkasti säätelemään ja niiden ympäristölle haitalliset vaikutukset minimoimaan. Yritys tutkii aktiivisesti eri tutkimuslaitosten kanssa mahdollisuuksia lietteessä olevan fosforin ja typen jatkohyödyntämistä kiertotalousratkaisujen löytämiseksi.
Vesien lämpeneminen johtaa istutettujen kalojen kuolemiin. Viljellyt jalostetut kalat selviytyvät heikosti yli 22 °C vesissä veden pienemmän happipitoisuuden vuoksi. Kiertovesikasvatuksessa niin veden lämpötilaa kuin muitakin kasvuolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä pystytään kontrolloimaan tarkasti, jolloin säätekijät eivät vaikuta merkittävästi kasvatustoimintaan. Kuten kuvassa 2. on esitetty, kiertovesiviljely mahdollistaa kiertotalousketjujen rakentamiseen. (Finnforel Oy, 2025.)
Vihreän siirtymän mahdollisuudet Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon MasterPlan -hankkeen projektijohtaja Kasperi Vuorikari kertoi maakunnassa keskustelussa olevista vihreän siirtymän hankeaihioista kuten hukkalämmön hyödyntämisestä, e-polttoaineista, sähkövarastoista, vihreän vedyn ja e-metanolin tuotannosta sekä CO2 talteenotosta ja hyödyntämisestä. Energiakarttatyön tarkoituksena on löytää alueita, joihin voidaan keskittää sekä vihreän energia tuotantoa että paljon energiaa vaativaa uutta teollista toimintaa maakunnassa. Näitä alueita maakunnasta löytyy Iisalmesta, Kuopiosta ja Joroisista.
Maakunnassa on mahdollisuuksia biopohjaisen hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen metaanin, metanolin ja e-polttoaineiden valmistuksessa yhdessä vihreän vedyn kanssa. Näihin liittyvät investoinnit suuria ja polttoon perustuvan biogeenisen hiilidioksidin määrän oletettu vähenemä aiheuttaa epävarmuutta toiminnan kehittymiselle. Hyviä sijoituspaikkoja paljon sähköä kuluttavalle uudelle puhtaan siirtymän liiketoiminnalle olisivat Alapitkän ja Huutokosken alueet lähellä isoja sähköasemia. Kuvassa 3. on esitetty vedystä valmistettavia erilaisia jalosteita.
Miksi yritysten tulisi sopeutua ilmastonmuutokseen?
Ilmastoriskejä tunnistamalla yritykset pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja sen tuomiin liiketoimintamuutoksiin. Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hankkeessa on toteutettu Ramboll Oy:n laatima Ilmastonmuutoksen riskianalyysit Pohjois-Savon kunnille. Selvityksessä on tunnistettu maakunnassa esiintyviksi ilmastoriskeiksi lämpötilojen kohoaminen, talviolosuhteiden muutokset, sateisuus, myrskyt ja tuulisuus sekä luontokato. (Ramboll, 2023.)
Ilmastoriskien aiheuttamia uhkatekijöitä yritystoiminalle ovat muun muassa erilaiset sään ääri-ilmiöihin liittyvät tuotantoriskit, energiahuoltovarmuuteen ja energian hinnan muutokseen liittyvät riskit, raaka-aineiden saatavuus ja hinta, rahoituksen ja vakuutusehtojen muutokset, liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät riskit, kuluttuja käyttäytymisen muutokset sekä energiantuotantoon ja -huoltoon liittyvät riskit (Pohjois-Savon ELY-keskus, 2025). Yritysten olisi tärkeää pohtia ilmastoriskien todennäköisyyttä ja mahdollisesti aiheutuvan haitan suuruutta oman toiminnan kannalta. Kuvassa 4. on esitetty riskien vähentämisen ja hallinnan keinoja.
Kirjoittajat:
Laura Leppänen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Petteri Heino, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kasperi Vuorikari, projektijohtaja, Navitas Kehitys Oy
Tapio Kettunen, johtava ilmastoasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus
Lähteet:
Finnforel Oy, 2025. Mäkinen, Tommi: Esitysmateriaali 13.11.2025.
Navitas Kehitys Oy, 2025. Vuorikari, Kasperi: Pohjois-Savon Energia MasterPlan. Esitysmateriaali 13.11.2025.
Pohjois-Savon ELY-keskus, 2025. Kettunen, Tapio: Miksi yrityksen tulisi sopeutua ilmastonmuutokseen? Esitysmateriaali 13.11.2025.
Ramboll, 2023: Ilmastonmuutoksen riskianalyysit Pohjois-Savon kunnille. https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/wp/wp-admin/admin-ajax.php?juwpfisadmin=false&action=wpfd&task=file.download&wpfd_category_id=287&wpfd_file_id=5486&token=d50a62d4e5f57d4c48506666b5ed0362&preview=1 Viitattu 13.11.2025
Sorvali, Jaana: Ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ja toimialojen haavoittuvuus. https://mmm.fi/documents/1410837/5120838/Ilmastonmuutoksen_haitalliset_vaikutukset_ja_toimialojen_haavoittuvuus_raportti_(final).pdf/7f1a2e21-a4cb-48e6-aff4-d92dc770240a/Ilmastonmuutoksen_haitalliset_vaikutukset_ja_toimialojen_haavoittuvuus_raportti_(final).pdf Viitattu 13.11.2025.
Stora Enso Oyj, 2025. Kanniainen, Joel: Riskienhallinta ja kriisivarautuminen teollisuudessa Esitysmateriaali 13.11.2025.
Kuvalähteet:
Finnforel Oy, 2025. Mäkinen, Tommi: Esitysmateriaali 13.11.2025.
Navitas Kehitys Oy, 2025. Vuorikari, Kasperi: Pohjois-Savon Energia MasterPlan. Esitysmateriaali 13.11.2025.
Ramboll. 2023: Ilmastonmuutoksen riskianalyysit Pohjois-Savon kunnille.
Stora Enso Oyj, 2025. Kanniainen, Joel: Riskienhallinta ja kriisivarautuminen teollisuudessa Esitysmateriaali 13.11.2025.
Artikkeli on tehty Pohjois-Savon Energiaklusteri ja Ilmastokriisi – alueellinen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen hankkeiden sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteisen tapahtuman yhteenvetona. Pohjois-Savon Energiaklusteri -hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntäjänä Pohjois-Savon liitto.
