Ilmaston lämpeneminen, äärimmäiset sääilmiöt ja luonnonvarojen ehtyminen pakottavat lukuisia ihmisiä lähtemään nykyisiltä elinalueiltaan. Tulvat, kuivuus ja merenpinnan nousu aiheuttavat jo nyt merkittävää muuttoliikettä esimerkiksi Etelä-Aasiassa sekä Afrikassa. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti ihmisiin ja alueisiin, joiden osuus päästöjen tuottajina ja ilmastonmuutoksen vauhdittajana on ollut vähäinen. (Farivar 2024; The Guardian 2025.)

Ilmastonmuutos aiheuttaa ympäristökatastrofien lisäksi sekä taloudellisia että sosiaalisia kriisejä. Ilmaston lämmetessä yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa asuinolosuhteiden muuttuessa elinkelvottomiksi. Samalla kasvaa riski joutua hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhriksi.

Haavoittuvuus kasautuu samoille ihmisille

Ilmastosiirtolaisuus lisää haavoittuvuutta erityisesti silloin, kun ilmastoon liittyvä muuttoliike tapahtuu ilman virallista oleskelustatusta. Purojärven ja Vaislen (2025) YAMK-opinnäytetyössä toteutetun Delfoi-tutkimuksen asiantuntijapaneelin osallistujat arvioivat, että ilmastonmuutokseen liittyvä haavoittuvuus kasautuu erityisesti naisille, lapsille sekä paperittomille ja matalasti koulutetuille ihmisille. Haavoittuvuutta lisäävät yksilöllisten olosuhteiden lisäksi rakenteelliset tekijät, kuten epävirallinen työmarkkina-asema ja vaikeus saada tarvitsemaansa viranomaisapua.

Ilmastosiirtolaiset jäävät tällä hetkellä lähes poikkeuksetta ilman virallista pakolaisstatusta, sillä kansainväliset oikeusjärjestelmät eivät tunnista ilmastoon liittyvää siirtymistä kansainvälisen suojelun ja pakolaisaseman perusteeksi. Tämä oikeudellinen tyhjiö altistaa ilmaston vuoksi siirtyvät ihmiset hyväksikäytölle ja ihmiskaupan riskeille. (Palander 2025; Xiang 2022, 755–758.)

Suomen varautuminen on vielä alkuvaiheessa

Tulevaisuudessa asumiskelpoisuuden mahdollistava ilmasto ja turvallinen yhteiskunta voivat kuitenkin tehdä maastamme houkuttelevan kohteen ilmastosiirtolaisille. Tällöin hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskit sekä näihin liittyvät yhteiskunnalliset vastuut kasvavat. (Purojärvi & Vaisle 2025.)

Purojärven ja Vaislen (2025) tutkimus nostaa esille, että Suomen ja kansainvälisen yhteisön varautuminen ilmastosiirtolaisuuteen sekä siihen kytkeytyvien lieveilmiöiden hallintaan on vielä selvästi puutteellista. Tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että Suomen valmiudet vastata ilmastosiirtolaisuuden ja siihen liittyvän ihmiskaupparikollisuuden riskien kasvuun ovat toistaiseksi rajalliset. Lainsäädäntö, palvelujärjestelmät ja viranomaisten välinen yhteistyö eivät vielä huomioi ilmiön laajuutta ja sen tulevia vaikutuksia.

Ilmastosiirtolaisuuteen varautuminen edellyttää monialaista, ennakoivaa ja vastuullista yhteistyötä. Tarvitaan kriittistä ja avointa keskustelua siitä, millaisia toimenpiteitä Suomessa tulisi toteuttaa, jotta yhteiskunta olisi valmis mahdolliseen ilmastosiirtolaisten määrän kasvuun. Samalla on tärkeää tunnistaa ne ihmiset, jotka joutuvat siirtymään ilmaston vuoksi, mutta jäävät vaille virallista pakolaisstatusta. Heidän suojelemisensa vaatii yhteiskunnallisten rakenteiden lisäksi eettistä johtajuutta ja kansainvälisesti esimerkillistä toimintaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja globaaliin vastuunkantoon. (Purojärvi & Vaisle 2025.)

Kohti oikeudenmukaisempaa varautumista

Purojärven ja Vaislen (2025) tutkimus todentaa, että ilmastosiirtolaisuus vaatii sekä kansallista että kansainvälistä reagointia. Ratkaisuiksi esitetään kansainvälisen lainsäädännön selkeyttämistä, strategista ja ennakoivaa suunnittelua, monialaista yhteistyötä, tukirakenteiden kehittämisestä sekä esimerkillä johtamista. Yhtenä esimerkkinä tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat ehdottavat tilapäisen suojelun mallin laajentamista koskemaan myös ilmastosiirtolaisia. Tämä voisi täydentää nykyistä varautumista tilanteessa, jossa kansainvälinen pakolaissopimus ei tarjoa suojaa ilmastoperusteiselle siirtymiselle.

Ilmastosiirtolaisuutta ei tule tarkastella ainoastaan humanitaarisena tai hallinnollisena ilmiönä. Se on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Niiden maiden, jotka ovat historiallisesti tuottaneet eniten päästöjä, tulisi myös kantaa vastuu niistä seurauksista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa ihmisten elinolosuhteille ja turvallisuudelle. Tämän vastuun tulisi ulottua päästövähennysten lisäksi ilmastosiirtymien hallintaan, kansainvälisen suojelun tarjoamiseen sekä hyväksikäytön ehkäisyyn. (Desai 2022, 331–332; Purojärvi & Vaisle 2025).

Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, mutta sen seuraukset eivät jakaudu tasaisesti. Kun oikeudellinen suoja puuttuu ja yhteiskunnalliset suojelurakenteet pettävät, riski joutua hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhriksi kasvaa. Purojärven ja Vaislen (2025) tutkimus muistuttaa, että ilmastosiirtolaisuuteen varauduttaessa on käännettävä katse sektorirajat ylittävään yhteistyöhön, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä kansainvälisen lainsäädännön selkeyttämiseen. Mikäli ilmastosiirtolaisuuden oikeudellista asemaa ei tunnisteta ajoissa, inhimillinen hinta voi olla korkea.

---

Kirjoittajat:

Nora Purojärvi, tradenomi (YAMK) -opiskelija, kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Terhi Vaisle, tradenomi (YAMK) -opiskelija, kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, lehtori, FT, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, lehtori, YTM, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Desai, B. H. 2022. Regulating global climate change: From common concern to planetary concern. Environmental Policy and Law, 52 (5–6), 331–347. https://doi.org/10.3233/EPL-219050 Viitattu 19.10.2025.

Farivar, M. 2024. COP29: Climate-induced migration in the spotlight. Voice of America. https://www.voanews.com/a/cop29-climate-induced-migration-in-the-spotlight-/7874263.html Viitattu 18.10.2025.

The Guardian 2025. Sea level rise could force millions to migrate within decades, study finds. https://www.theguardian.com/environment/2025/may/20/sea-level-rise-migration Viitattu 18.10.2025.

Palander, J. 2025. Ilmastosiirtolaisten suojelu ja hallinta – kenellä on vastuu ihmisten hyvinvoinnista? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16 (4). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2025/ilmastosiirtolaisten-suojelu-ja-hallinta-kenella-on-vastuu-ihmisten-hyvinvoinnista Viitattu 19.10.2025.

Purojärvi, N. & Vaisle, T. 2025. Kerrostuva haavoittuvuus muuttuvassa ilmastossa: suuntaviivoja ilmastosiirtolaisuuden ja ihmiskaupan ilmiöihin varautumiseen. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Xiang, X. 2022. The Dilemma Faced by Climate Displaced People. Atlantis Press. Proceedings of the 2022 8th International Conference on Humanities and Social Science Research (ICHSSR 2022). Advances in Social Science, Education and Humanities Research, volume 664, 755–759. https://www.atlantis-press.com/proceedings/ichssr-22/125974578 Viitattu 19.10.2025.