
Savonia-artikkeli Pro: Jatkuvan oppimisen ekosysteemin rakentamista Pohjois-Savolaisittain
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI)-hankkeessa kehitetään alueelle yhteistä sote-alan jatkuvan oppimisen ekosysteemiä. Ekosysteemiä kehitetään yhdessä erillisen työryhmän kanssa, johon kuuluu osallistujia Pohjois-Savon hyvinvointialueelta, Savonia Ammattikorkeakoulusta, Savon ammattiopistolta sekä alueen pienempiä sote-alan yrityksiä.
Ekosysteemi korostaa yhdessä tekemistä
Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö on tuonut esiin tarpeen uudistaa tapoja, joilla osaamista tuotetaan, jaetaan ja hyödynnetään työelämässä. Sosiaali- ja terveysalalla kohdataan moninaisia haasteita, kuten palvelutarpeiden kasvu, digitalisaation kiihtyminen, työvoimapula ja asiakkaiden monimutkaiset tarpeet (Lehto & Rissanen, 2020). Näihin vastaaminen vaatii paitsi yksilöiden ja työyhteisöjen osaamisen kehittämistä, myös uudenlaista organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.
Organisaatioiden kilpailukyky ja uudistumiskyky rakentuvat osaamisen varaan, ja osaaminen on samalla myös keskeinen yksilön hyvinvointia ja työssä jaksamista tukeva tekijä. Osaaminen ei ole enää vain yksilön ominaisuus, vaan se rakentuu yhä useammin työelämän ja oppimisen rajapinnoissa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa (Sitra, 2021).
Ekosysteemiajattelu on lähestymistapa, joka korostaa kumppanuutta, yhteiskehittämistä, tiedon jakamista ja oppimista yhdessä (Sitra, 2021). Osaamisen ekosysteemi tarkoittaa eri toimijoiden – kuten oppilaitosten, yritysten, julkishallinnon ja järjestöjen – muodostamaa tiivistä, keskinäisiin riippuvuussuhteisiin perustuvaa yhteistyöverkostoa, jonka tarkoituksena on kehittää, jakaa ja hyödyntää osaamista yhdessä kaikkien toimijoiden tarpeista käsin (Sitra, 2021; Valkokari, 2015).
Ekosysteemimäinen toimintatapa ei ole satunnaista yhteistyötä, vaan parhaimmillaan se luo kantavia rakenteita, jotka organisoivat tekemistä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Tällöin mukana olevat toimijat sitoutuvat yhteiseen suuntaan ja tavoitteisiin, ja “parviälyn” avulla voidaan saavuttaa vaikuttavampia ratkaisuja kuin yksin toimimalla (Sitra, 2021).
Ekosysteemi tuo uusia mahdollisuuksia
Osaamisen ekosysteemit tarjoavat mahdollisuuksia verkostoitua, oppia yhdessä ja päivittää osaamista jatkuvasti. Ne voivat tukea yksilöä selviytymään työelämän muutoksissa ja mahdollistavat uusien urapolkujen rakentamisen (Sitra, 2021). Organisaatioille ekosysteemit tarjoavat paremmat edellytykset kehittää toimintaansa kuin yksin toimiessa – esimerkiksi täydentävien resurssien, osaamisen jakamisen ja uusien ratkaisujen kautta.
Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on yksi esimerkki siitä, miten osaaminen voi uudistaa työelämää, ja vastaavasti työelämä voi ohjata osaamisen kehittämistä. Tavoitteellinen yhteistyö luo lisäarvoa kaikille osapuolille ja mahdollistaa pitkäjänteisen uudistumisen (Valkokari, 2015). Alueellisesti toimivat osaamisekosysteemit voivat myös ylittää aluerajoja ja mahdollistaa hyvien käytäntöjen leviämisen, vertaisoppimisen ja laajemman osaamisen vahvistumisen esimerkiksi yhteistyöalueilla. Tämä tekee ekosysteemeistä merkittäviä rakenteita myös esimerkiksi hyvinvointialueiden kehittämistyössä (Sitra, 2021). Ekosysteemin rakentaminen tai siihen liittyminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun organisaatio tunnistaa, ettei se kykene yksin ratkaisemaan jotakin haastetta, kehittämään uutta teemaa, avaamaan markkinoita tai viemään uutta palvelua eteenpäin ilman yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Pohjois-Savon sote-alan osaamisen ekosysteemiä rakentamassa
Pohjois-Savossa sote-alan osaamisen ekosysteemiä on yhteiskehitetty erillisen työryhmän kanssa. Työryhmään on nimetty toimijoita oppilaitoksista, Pohjois-Savon hyvinvointialueelta sekä alueen sote-alan yrityksistä. Yhteinen suunnittelutyö jatkuu vielä lokakuun loppuun 2025 saakka ja ekosysteemin muoto tarkentuu yhteisten työskentelyjen myötä. Työryhmän tavoitteena on luoda toiminnallisia rakenteita Pohjois-Savon hyvinvointialueen jatkuvan oppimisen ekosysteemille yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että tuleva ekosysteemi sujuvoittaa yhteistyötä ja mahdollistaa laajasti osaamisen kehittämisen ja jakamisen Pohjois-Savon alueella. Samalla se on mahdollisuus alueen organisaatioille pärjätä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pohjois-Savon alueella on tunnistettu tarpeita, jotka liittyvät jatkuvan oppimisen ekosysteemin kehittämiseen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Pohjois-Savon hyvinvointialueen (PSHVA) asukkaiden tarpeet muodostavat toiminnan keskiön. Oppilaitoksina Savonia- ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto vastaavat koulutustarjonnan suunnittelusta ja kehittämisestä ja pyrkivät vahvistamaan koulutuksen kohdentumista työelämän tarpeisiin sekä parantamaan alueellista kilpailuetua. Ekosysteemin rakentamisessa korostuu yhteistyö, ei kilpailu – työryhmän näkemyksen mukaan yhdessä tekeminen tuottaa kestävämpiä ja vaikuttavampia tuloksia kuin yksittäisten toimijoiden rinnakkaiset ponnistelut.
Kyseessä oleva jatkuvan oppimisen ekosysteemi yhdistää osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien piirteitä. Sen keskeisenä tarkoituksena on ennakoida ja tunnistaa Pohjois-Savon sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeita sekä kohdentaa jatkuvan oppimisen palveluja alueen työelämän kehityssuuntien mukaisesti. Ekosysteemin tavoitteet ovat monitahoisia ja pitkälti käytännönläheisiä: sote-alan työntekijöiden osaamisen vahvistaminen, urapolkujen mahdollistaminen ja kehittäminen, osaamisen kehittämiseen liittyvien prosessien koordinointi sekä kustannustehokkaiden ja vaikuttavien koulutuskokonaisuuksien rakentaminen.
Ydintoimijoiksi työryhmän jäsenet kuvaavat Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Savon koulutuskuntayhtymän. Konkreettisen toiminnan käynnistyttyä ekosysteemin ydintoimijoiden ryhmä voi laajentua. Strategisesti ekosysteemin toimintaa tukevat organisaatioiden omat kehittämisohjelmat, erilaiset yhteistyöverkostot ja -ryhmät sekä ammattikohtaiset työryhmät, jotka keskittyvät koulutuksen ja työelämän rajapinnan kehittämiseen.
Toimintaa tukee monitasoinen sidosryhmäverkosto, jossa eri toimijat sijoittuvat yhteistyön ytimeen tai sen kehille rooliensa mukaan. Keskeisiksi sidosryhmiksi valmisteleva työryhmä on nimennyt alueen yksityiset (sote) palveluntuottajat, Itä-Suomen yliopiston sekä koulutuksen järjestäjien TK-toiminnan ja Tutkinto-koulutuksen yhteistyön. Sidosryhmiksi mainitaan myös järjestöt, Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Työ- ja elinkeinoministeriö.
Jatkuvan oppimisen ekosysteemin tavoitteena on rakentaa kestävä ja vaikuttava kokonaisuus, jossa koulutus, työelämä ja kehittämistoiminta kohtaavat saumattomasti ja tukevat toisiaan. Ekosysteemimäinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden myös tiedon jakamiseen, vertaisoppimiseen ja yhteisten käytäntöjen levittämiseen laajemminkin, myös yli aluerajojen – tämä tukee osaamisen vahvistumista koko Itä-Suomen alueella. Ekosysteemin kehittämistyö jatkuu vielä syksyllä 2025, jonka jälkeen toiminta käynnistyy virallisesti.
Kirjoittajat:
Heli Kekäläinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Katja Juntunen, lehtori, hankepäällikkö, Savon ammattiopisto
Anu Kinnunen, yliopettaja, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu
Varpu Hämäläinen, lehtori, hankeasiantuntija, Savon ammattiopisto
Anna-Leena Ruotsalainen, lehtori, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
DigiFinland (2024). Sote-tekoälyn ekosysteemi. Saatavilla: https://digifinland.fi/sote-tekoalyn-ekosysteemi
Lehto, J. & Rissanen, P. (2020). Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä ja sen haasteet. Helsinki: Gaudeamus.
Ritala, P., & Almpanopoulou, A. (2017). ”In defense of ‘eco’ in innovation ecosystem.” Technovation, 60–61, 39–42. https://doi.org/10.1016/j.technovation.2017.01.004
Sitra (2021). Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Saatavilla: https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa
Valkokari, K. (2015). Business, innovation, and knowledge ecosystems: How they differ and how to survive and thrive within them. Technology Innovation Management Review, 5(8), 17–24. https://doi.org/10.22215/timreview/919