Savonia-artikkeli Pro: Jatkuvan oppimisen ketteriä menetelmiä pilotoimassa sairaalaympäristössä
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Tässä artikkelissa kuvataan Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (Joppi) hankkeen aikana tehtyjä ketterien menetelmien kuntoutushenkilöstön pilotointia sairaalaympäristössä. Pilotointi toteutettiin osana Kehittävä työote (YAMK)-opintojakson toteuttamista.
Jatkuva oppiminen sosiaali- ja terveysalalla
Sosiaali- ja terveysala (sote) on parhaillaan ehkä suurimman muutoksensa keskellä ja monet yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten digitalisaatio, muovaavat työelämää. Muutoksessa mukana pysyminen edellyttää kykyä sopeutua sekä jatkuvaa oppimista ja oman osaamisen kehittämistä. Osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti, perustaitoja on päivitettävä ja työtehtävät uudistuvat, mikä vaatii uusia tapoja kehittää osaamista ja hyödyntää jo hankittua tietotaitoa. Näin oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä on tullut pysyvä osa arkea ja se on myös (Sitra, 2019) paras turva muuttuvassa maailmassa. Jatkuva oppiminen on elämän mittainen prosessi, joka kattaa niin tavoitteellisen opiskelun kuin arjessa tapahtuvan kehittymisen. (Valtioneuvosto 2020.) Jatkuva oppiminen työuran aikana vaatii yksilöltä sitoutumista sekä omaa aktiivisuutta (Rintala, Postareff & Ryymin 2023, 33).
Jatkuva oppiminen on käsite, joka on arjessa tuttu, mutta silti monelle vaikeasti hahmotettava. Siirilän ym. (2021) tutkimuksessa jatkuva oppiminen nähtiin ensisijaisesti työn kautta tapahtuvana oppimisena, jossa ammattitaito kehittyy työn tekemisen myötä. Oppiminen ja osaaminen kytkeytyvät näin suoraan työn ja toiminnan kehitykseen. Työelämän kehittämisessä painotus on siirtymässä perinteisestä täydennyskoulutuksesta kohti työpaikoilla tapahtuvaa yhteisöllistä kehittämistä, jossa työntekijöillä on mahdollisuus osallistua oman työnsä muokkaamiseen ja oppimiseen uusilla tavoilla (Juujärvi ym. 2019, 12). Ihmiset kokevat oppimisen herättävän uteliaisuutta, innostusta ja toiveikkuutta. Osaamista halutaan kehittää erityisesti oman hyvinvoinnin, itsensä kehittämisen ja muuttuvassa maailmassa pärjäämisen vuoksi. Työelämässä oppiminen tapahtuu pääasiassa yhdessä tekemällä ja kollegoilta oppimalla. (Sitra 2020.)
Jatkuvan oppimisen menetelmien pilotointi toteutui osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Jatkuva oppiminen osaksi sote alan arkea (Joppi) -hankketta. Pilotointi toteutettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen fysiatrian yksikössä ja osana YAMK-opintoja kevään – syksyn 2025 aikana. Pilotoinnin tavoitteena oli kokeilla työyhteisössä jotakin uutta menetelmää osaamisen tunnistamiseen ja ketterää menetelmää osaamisen kehittämiseen. Kokeilun tavoitteena oli tehdä osaaminen näkyväksi työyhteisössä ja ketterien menetelmien avulla jakaa osaamista kokemuksellisen oppimisen kautta.
Osaamiskahvit ja varjostus osaamisen kehittämisen menetelminä
Vertaisoppiminen on laajasti tutkittu menetelmä terveysalan koulutuksessa, ja tutkimusten mukaan se hyödyttää sekä oppijoita että vertaisohjaajia. Vertaisoppimisen menetelmät sisältävät muun muassa vertaisopetusta, tutorointia, vertaispalautetta, simulaatioita ja yhteisiä keskusteluja. Feng ym. 2024 mukaan systemaattinen vertaisoppiminen tukee osaamisen kehittymistä, motivaatiota ja yhteisöllistä oppimista. Ne voivat lisätä osaamista, vahvistaa ammatillista identiteettiä ja tukea jatkuvaa oppimista työyhteisössä (Feng, Luo, Wu & Li, 2024).
Osaamiskahvit on rento ja keskusteleva tapa pysähtyä pohtimaan omaa ja yhteisön osaamista. Kahvihetken lomassa osallistujat keskustelevat siitä, missä he ovat hyviä, mistä osaaminen on kertynyt ja missä eri tilanteissa taitoja hyödynnetään. Harjoitus sopii työyhteisöille, harrastusporukoille tai perheille ja kestää noin 15–20 minuuttia. Se kannustaa huomaamaan osaamisen monimuotoisuuden arjen eri konteksteissa. (Jotpa 2025.)
Pilotointiin liittyvät osaamiskahvit järjestettiin tiimipalaverin yhteydessä kahvikupposen lomassa. Tiimin vahvuuksissa nousi esiin vahva organisointikyky, joustavuus, yhteistyötaidot sekä kyky kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti ja motivoivasti. Osaaminen on karttunut monipuolisesti koulutuksista, työkokemuksesta, aiemmista työtehtävistä sekä vapaa-ajan toiminnoista. Oppiminen tapahtuu jatkuvasti myös arjen työssä ja kollegiaalisen tuen kautta.
Osaamiskahvien aikana nousi esille, että osaamistamme hyödynnetään asiakastyön lisäksi opiskelijaohjauksessa, koulutuksissa, kollegoiden tukena sekä vapaa-ajalla esimerkiksi harrastuksissa ja perhe-elämässä. Osaamiskahvien aikana oli mielenkiintoista huomata, että suurin osa työtehtävien vaatimuksista opittiin käytännön työtehtävien kautta eikä niinkään peruskoulutuksen kautta.
”Osaamiskahvit auttoivat tunnistamaan yksikön monipuolista osaamista ja tekemään oppimista näkyväksi arjessa.”
Työn varjostaminen on vertaiskehittämiseen perustuva menetelmä, jossa saman alan työntekijät seuraavat toistensa työskentelyä eri työpaikoissa. Molemmat toimivat sekä varjostajina että varjostettavina. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä, saada uusia näkökulmia omaan työhön ja edistää ammatillista kasvua. Jaksoon valmistaudutaan asettamalla henkilökohtaiset tavoitteet, sopimalla palautekeskustelusta ja huomioimalla vaitiolovelvollisuus. Jakson aikana varjostaja havainnoi ja päivän päätteeksi käydään rakentava keskustelu. Varjostaminen tukee myös oman työn kriittistä tarkastelua ja kehittämistä arjessa. (eOsmo 2011.)
Varjostamisen pilotointiin osallistui neljä työntekijää ja he asettivat tavoitteiksi moniammatillisen yhteistyön havainnoinnin, uusien työskentelytapojen löytämisen sekä vuorovaikutuksen ja läsnäolon keinojen tarkastelun. Lisäksi he halusivat tukea omaa ammatillista kasvua ja saada uusia ideoita arjen työhön. Kokeilun jälkeen tavoitteet koettiin pääosin täyttyneiksi: varjostus tarjosi tilaisuuden seurata kollegan työskentelyä, saada uusia harjoitevinkkejä ja löytää erilaisia tapoja sanoittaa asioita sekä kohdata potilaita ja heidän perheitään. Rakentavan palautteen antaminen koettiin välillä hankalaksi, ja koettiin hyväksi saada harjoitusta siihen kokeilun avulla.
Varjostus toi esiin monia oivalluksia. Uutta opittiin esimerkiksi kysymysten esittämisestä, potilaan osallistamisesta ja siitä, miten tärkeää on olla aidosti läsnä. Varjostettavana oleminen puolestaan vahvisti käsitystä omista vahvuuksista, tarjosi arvokasta palautetta ja korosti hyvän terapiasuhteen merkitystä. Yhteistyön näkökulmasta varjostus koettiin myönteisenä ja kollegiaalisuutta vahvistavana. Vaikka osa ammattilaisista teki tiivistä yhteistyötä jo ennestään, työskentely yhdessä ja keskustelut potilastilanteiden jälkeen syvensivät luottamusta ja toivat uusia näkökulmia. Lisäksi moni pohti ajankäytön ja tilan antamisen merkitystä terapiatilanteessa sekä empatian ja sanoittamisen tärkeyttä. Kokonaisuutena varjostaminen koettiin innostavaksi ja omaa oppimista vahvistavaksi kokemukseksi. Osallistujat toivoivat, että käytäntö jatkuisi myös jatkossa erityisesti kokeneiden työntekijöiden välisenä keinona oppia ja vahvistaa yhteistyötä yli tiimirajojen. Varjostus terminä koettiin negatiivissävytteiseksi, ja pohdittiin, voisiko jatkossa esimerkiksi havainnointi olla parempi termi kollegan työn seuraamiselle.
Oppimisen ketteriä menetelmiä kannattaa harjoittaa aktiivisesti työn lomassa
Jatkuvan oppimisen ketterien menetelmien kokeilu osoitti sen, että ne vahvistavat työyhteisössä osaamisen jakamista, yhteisiä työkäytäntöjä ja tekevät niin yksilön kuin tiimin osaamista näkyväksi. Ne auttoivat myös tunnistamaan ja arvostamaan yksikön monipuolista osaamista sekä osoittivat, että suuri osa taidoista karttuu arjen työssä ja kollegoilta oppimalla.
Jatkuvan oppimisen menetelmien käyttäminen sosiaali- ja terveysalan arjessa on merkityksellistä, koska se auttaa vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin, ylläpitää osaamista ja parantaa parhaimmillaan työhyvinvointia. Se vahvistaa sekä yksilön että työyhteisön menestystä jaetun osaamisen ja hyvien työelämän käytäntöjen kautta.
”Jatkuvan oppimisen menetelmät mahdollistavat sen, että kehittyminen työelämässä ei aina vaadi suuria hankkeita tai pitkiä koulutuksia, vaan pienet, helposti toteutettavat menetelmät voivat syventää osaamista ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.”
Kirjoittajat:
Merja Seppänen, Fysioterapeutti (AMK), Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija (YAMK) -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Heli Kekäläinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Katja Juntunen, lehtori, Savon Koulutuskuntayhtymä
Varpu Hämäläinen, lehtori, Savon Koulutuskuntayhtymä
Lähteet:
Canva-kuvamuokkaustyökalu 2025. www.canva.com. Viitattu 15.9.2025.
Creative commons-lisenssin valinta 2025. https://chooser-beta.creativecommons.org/?lang=fi. Viitattu 15.9.2025.
EOsmo 2011. Työn varjostaminen. Vertaikehittämismenetelmä. http://eosmo.pkamk.fi/tyokirja/varjostaminen/index.html. Viitattu 22.5.2025.
Feng, H., Luo, Z., Wu, Z. & Li, X. 2024. Effectiveness of Peer-Assisted Learning in health professional education: a scoping review of systematic reviews. BMC Med Educ 24, 1467 (2024). https://doi.org/10.1186/s12909-024-06434-7. Viitattu 22.9.2025.
Jotpa 2025. Osaamiskahvit. https://www.jotpa.fi/fi/tietoa-meista/hankkeet-ja-projektit/osaaminen-nakyviin/tyokalut-ja-harjoitteet/osaamiskahvit. Viitattu 22.5.2025.
Juujärvi, S., Sinervo, T., Laulainen, S., Niiranen, V., Kujala, S., Heponiemi, T. & Keskimäki, I. 2019. Soteammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päätösten tueksi 3/2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-338-0. Viitattu 22.5.2025.
Siirilä, J., Mäki, K. ja Kinnari, H. (2021). Jatkuva oppiminen oppilaitosten ulkopuolella – yhteisiä tulkintoja ja merkityksiä rakentamassa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23 (2), 65-82.
Sitra 2020. Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 –kyselyn tulokset. https://www.sitra.fi/julkaisut/elinikainen-oppiminen-suomessa-kysely/. Viitattu 22.5.2025.
Rintala, H., Postareff, L. & Ryymin, E. 2023. Sitoudun, siis opin ‒ Miten edistää jatkuvaa oppimista työssä? Työelämän tutkimus 21 (1), 33–57. https://doi.org/10.37455/tt.107998. Viitattu 22.5.2025.
Valtioneuvosto 2020. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset: osaaminen turvaa tulevaisuuden. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5. Viitattu 22.5.2025.