Hoiva-alan työntekijät kohtaavat päivittäin ihmisiä sairauden, vanhenemisen ja kuoleman äärellä. Samanaikaisesti alaa koettelevat henkilöstöpula, resurssien niukkuus ja kasvavat hallinnolliset vaatimukset. Näissä olosuhteissa korostuu tarve tarkastella hoivatyötä muutenkin kuin vain teknisenä suorituksena. Toisesta huolehtiminen voidaan nähdä ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia tukevien tekojen kokonaisuutena, jota tehdään sydämellä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan hoivatyötä kolmen työelämäkulttuurin muutosta tarkastelevan ajattelijan, Perttu Salovaaran, Frank Martelan ja Karl-Johan Spiikin näkökulmien kautta. Heitä yhdistää puhe johtajuudesta, merkityksellisyyden tunteesta ja sisäisestä kasvusta. Samoihin teemoihin on pureuduttu myös Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston yhteisessä vuosina 2023–2025 toimineessa Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeessa, jossa Salovaara toimi työparinsa, muutoskuiskaaja Kati Toikan kanssa hankkeen asiatuntijaryhmän valmentajana.

Seuraavassa tutustumme hieman tarkemmin edellä mainittujen ajattelijoiden pohdintoihin tulevaisuuden työelämästä ja siitä, kuinka yhteisöohjautuvuudesta tutut menetelmät voivat edesauttaa erityisesti hoiva-alan ammattilaisia heidän jokapäiväisessä työssään.

Johtajuus inhimillisenä suhteena hoivatyössä

Dosentti Perttu Salovaaran (2019) mukaan johtajuus rakentuu tilanteissa, joissa ihmiset jakavat keskinäisen tilan ja mahdollistavat toisilleen vaikuttamisen ja kasvun. Johtajuuden ytimessä on kyky olla läsnä, kuulla ja tunnistaa toisen inhimillinen olemassaolo (Salovaara, 2019, s. 28).

Salovaaran ajatukset sopivat hoiva-alalle erityisen hyvin, sillä työn luonne edellyttää jatkuvaa tunne- ja tilannetajua. Esihenkilöiden tehtävä ei rajoitu pelkästään hallinnollisiin tehtäviin, vaan heidän tulee kyetä kannattelemaan työntekijöitä myös tunnetasolla hoiva-alan kuormittavassa arjessa. Johtajuus ilmenee tällöin päätöksenteon lisäksi myös työntekijän kokemusmaailman huomioimisessa.

Salovaaran (2011) mukaan johtajuuden keskeisiä ulottuvuuksia ovat myös arvokkuus, yhteisöllisyys ja merkityksellisyys. Yhteisöohjautuvuus tuo tähän keskusteluun uuden ulottuvuuden. Sen ytimessä on luottamus siihen, että työntekijöillä on kyky ja tahto toimia vastuullisesti yhteisen hyvän eteen. Johtajuus ei poistu yhteisöohjautuvuuden myötä, vaan se muuttaa muotoaan. Esihenkilön tehtäväksi tulee rakentaa psykologisesti turvallinen tila, jossa työntekijät voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä, oppia toisiltaan ja kehittää omaa työtään yhdessä tiiminsä kanssa.

Sisäinen motivaatio hoivatyön tukena

Filosofi Frank Martelan mukaan (2015; 2020) työn kokeminen mielekkäänä syntyy kolmesta keskeisestä psykologisesta perustarpeesta, joita ovat autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Kun nämä tarpeet täyttyvät, ihminen kokee työnsä sisäisesti motivoivana.

Martelan mukaan työn merkitys ei synny yksinomaan sen tuotoksista, vaan ennen kaikkea siitä kokemuksesta, että työllä on vaikutusta ja arvoa (Martela, 2020, s. 42–45). Hoivatyössä tämä merkitsee sitä, että työntekijöiden kokemus asiakkaan kohtaamisesta ja avun antamisesta tulee tunnistaa olennaiseksi osaksi työn arvoa muutoinkin kuin tehokkuutta mittaavien mittareiden kautta.

Yhteisöohjautuvuus vastaa suoraan Martelan esittämiin perustarpeisiin. Merkityksellisyyden tunnetta ja siten motivaatiota lisäävä itsemääräämisoikeus toteutuu, kun työntekijät voivat itse vaikuttaa hoivan toteutukseen ja tehtävien priorisointiin. Kyvykkyyden kokemus vahvistuu, kun omaa osaamista pääsee hyödyntämään siten, että tasapaino vastuiden, ajankäytön ja oman jaksamisen välillä on kunnossa. Tiimin yhteenkuuluvuus puolestaan syvenee, kun tiimi toimii yhteisten arvojen ja keskinäisen luottamuksen varassa.

Sisäinen kasvu hoivatyön henkisenä voimavarana

Valmentavan johtajuuden ja tiimityön konsultti Karl-Johan Spiik (2005) lähestyy työtä yksilön henkisen kasvun ja tietoisuuden kehittymisen näkökulmasta. Hänen mukaansa ihmisellä on tarve kasvaa, kypsyä ja rakentaa sisäistä eheyttä. Tämä prosessi tapahtuu suurelta osin arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä, kuten työelämässä.

Hoitotyössä sisäinen kasvu ei ole ainoastaan yksilön oma kehitystehtävä, vaan se liittyy kiinteästi siihen, miten työyhteisö mahdollistaa reflektion, hiljentymisen ja merkitysten tutkimisen. Spiikin mukaan työ voi toimia ihmiselle myös henkisenä kasvupaikkana, jossa kohtaamiset, kriisit ja arjen pienet oivallukset rakentavat syvempää ymmärrystä itsestä ja toisista (Spiik, 2005, s. 67–70).

Spiik (2014) korostaa sisäisen hiljaisuuden merkitystä, jossa kiireettömät hetket ovat edellytys työn reflektoinnille ja omien tunteiden tunnistamiselle. Yhteisöohjautuva työyhteisö voi yhteisestä sopimuksesta mahdollistaa tällaisten hetkien syntymisen työpäivän sisällä. Kun työntekijällä on vapaus vaikuttaa ja hänellä on yhteisön tuki pysähtyä analysoimaan tuntemuksiaan ja työntekemisen tapojaan, sisäisen kasvun mahdollisuudet lisääntyvät.

Kohti kokonaisvaltaista hoivakulttuuria

Salovaaran, Martelan ja Spiikin näkemykset osoittavat, että hoivatyötä tulee tarkastella kokonaisvaltaisena ja inhimillisenä toimintana, jossa tekninen suorittaminen on vain osa ammatillista kokonaisuutta. Johtajuus ei ole pelkkää hallintoa, vaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa keskeistä on läsnäolo ja kohtaaminen (Salovaara, 2019; 2011).

Työn merkityksellisyys syntyy kokemuksesta, ei pelkästä tekemisestä. Kun hoitotyöntekijä kokee työnsä vaikuttavaksi, arvokkaaksi ja yhteisölliseksi, hänen motivaationsa ja työhyvinvointinsa vahvistuvat (Martela, 2020). Tämä edellyttää rakenteita, joissa työntekijä saa äänensä kuuluviin, hänen ajatuksiaan arvostetaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä.

Hän saa siis olla oman työnsä paras asiantuntija ja toimia sen mukaisesti.

---

Kirjoittaja: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Martela, F. (2015). Hyvän elämä: Mitä merkityksellinen elämä on? Gaudeamus.

Martela, F. (2020). Miksi työtä tehdään? Teos.

Salovaara, P. (2011). Johtajuus ihmisyytenä. Vastapaino.

Salovaara, P. (2019). Ihmislähtöinen johtajuus. Talentum.

Spiik, K.-J. (2005). Sisäinen kasvu ja työ. PS-kustannus.

Spiik, K.-J. (2014). Hiljaisuuden voima työssä. PS-kustannus.