Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä hyvinvointialueiden muodostaminen ovat olleet Suomen julkisen sektorin merkittävimpiä rakenteellisia muutoksia. Sote-uudistuksen tavoitteena on taata palvelujen yhdenvertaisuus, kustannustehokkuus ja parantaa ihmisten hoitoon pääsyä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2025.) Samalla muutokset ovat vaikuttaneet sote-alan työarkeen ja työhyvinvointiin. Uudistus on tarkoittanut myös sitä, että työyhteisöt ovat joutuneet uudelleenarvioimaan organisaatiorakennetta, toimintamalleja ja vastuualueita. Lisäksi toistuvat muutosneuvottelut ovat olleet luomassa epävarmuutta. (Laitinen, Selander, Nikunlaako & Ervasti 2025, 6.) Tämä on voinut lisätä sairaanhoitajien työmäärää ja haastaa työyhteisöjen toimivuutta sekä heikentää työhyvinvointia.

Sairaanhoitajien työhyvinvointi

Kärkkäinen (2025) selvitti kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla sitä, mitkä tekijät vaikuttavat sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on moniuloitteinen ilmiö, johon ovat vaikuttamassa hyvin monet eri tekijät, kuten fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön turvallisuus, työn organisointi, työyhteisön ilmapiiri ja johtaminen. Työhyvinvoinnin määritelmä vaihtelee maasta ja organisaatiosta riippuen. Sairaanhoitajien työhyvinvointi on tärkeä tekijä, kun ajatellaan terveydenhuollon toimivuutta ja potilasturvallisuutta sekä potilaiden hoidon laatua. Hoitotyö on vaativaa sekä henkisesti että fyysisesti. Jatkuvat muutokset, henkilöstöpula sekä kiivas työtahti lisäävät kuormitusta. Sairaanhoitajan työhyvinvointiin vaikuttavatkin useat eri asiat, jotka ovat monimutkaisella tavalla toisiinsa kytköksissä. Johtamisen rooli korostuu sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. (Almeida, Figueiredo & Lucas 2024, 1–4.)

Tuhoavat johtamistyylit vaurioittavat työhyvinvointia

Tuhoavat johtamistyylit vaikuttavat sairaanhoitajien työhyvinvointiin kielteisesti. Tuhoavia johtamistyylejä ovat esimerkiksi passiivinen (mm. laissez-faire) tai välttelevä johtaminen sekä hyväksikäyttävä ja tyrannimainen johtaminen. Edellä mainittujen johtamistyylien ominaispiirre on esihenkilöiden itsekkyys ja sairaanhoitajien huono kohtelu. Laissez-faire johtamistyyliä käyttävät esihenkilöt luottavat ilman perusteita työntekijöidensä päätöksentekokykyyn ja antavat heille liikaa autonomiaa. Laissez-faire johtajat välttelevät päätöksentekoa ja vastuitaan. Hyväksikäyttävät johtajat ovat egoisteja, jotka manipuloivat, syyllistävät ja painostavat työntekijöitään. Tyrannimaiset johtajat vähättelevät työntekijöitään, asettavat heille kohtuuttomia tavoitteita ja työntekijöiden kustannuksella pyrkivät saavuttamaan organisaation tavoitteet. (Niinihuhta ym. 2022, 17.)

Mikäli työyhteisöissä kyseenalaistetaan tuhoavia johtamistyylejä eri toimijoiden, kuten työntekijöiden ja esihenkilöiden taholta, on myös henkilöstöllä paremmat mahdollisuudet puuttua tuhoaviin johtamistilanteisiin. Sen sijaan tuhoavan johtamiskäyttäytymisen piilottelu voi uhata työyhteisön jäsenten, kuten sairaanhoitajien työhyvinvointia. (Hoffrén 2019, 58.)

Työhyvinvoinnin salaisuus on hyvä johtaminen

Tämän päivän esihenkilöltä ja johtajalta vaaditaan paljon erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ovat monimutkaisia järjestelmiä, joissa työskentelee eri ikäisiä, taidoiltaan ja kokemukseltaan hyvin erilaisia ihmisiä. On huomioitava ja ymmärrettävä myös työhyvinvoinnin ilmiön monimutkaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöiden ja johtajien tulee olla tietoisia omasta johtamistyylistään ja kyetä käyttämään erilaisia, työhyvinvointia tukevia johtamistyylejä eri tilanteissa. (Niinihuhta & Häggman-Laitila 2022, 19.)

Useiden tutkimusten mukaan johtaminen ja eri johtamistyylit vaikuttavat sairaanhoitajien työhyvinvointiin (ks. esim. O´Connor, Prebble & Waterworth 2023; Almeida ym. 2024; Alruwaili 2025). Transformatiivinen, voimaannuttava, aito ja tukea antava johtaminen lisää työntekijöiden hyvinvointia. Sairaanhoitajien työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavat myös resurssien riittävyys ja niiden oikeanlainen kohdentaminen, päätöksentekoprosessien läpinäkyvyys ja esihenkilöiden taholta tuleva kunnioittava kohtelu. Ne edistävät oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa työpaikalla ja vaikuttavat näin positiivisesti työhyvinvointiin.

Kärkkäisen (2025) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien työhyvinvointia edistäviä asioita ovat johtamistyylien lisäksi työyhteisöön ja kollegoihin liittyvät tekijät, kuten hyvä yhteishenki ja työryhmän tuki. Aktiivinen osallistuminen työyhteisön asioihin ja päätöksentekoon sekä yhteenkuulumisen tunne ammatillisessa yhteisössä edistävät työhyvinvointia.

---

Kirjoittajat:

Petri Kärkkäinen, sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Almeida, D., Figueiredo, A. & Lucas, P. 2024. Nurses´ Well-Being at Work in a Hospital Setting: A Scoping Review. Healthcare 12 (2), 173. https://doi.org/10.3390/healthcare12020173.

Alruwaili, A. 2025. Transformational Nurse Leaders and Nurse Well-Being: Examining Mediating Influences of Organizational Justice and Quality of Work Life Mixed Methods Study. Wiley. Journal of Nursing Management. Volume 2025, Article ID 4577350. https://doi.org/10.1155/jonm/4577350.

Hoffrén, M. 2019. Vaieta vai vastustaa? Tuhoava johtaminen vastavuoroisena johtamisprosessina. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 192. Kuopio: University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3029-3.

Kärkkäinen, P. 2025. Sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät – Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. & Ervasti, J. 2025. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150218/TTL-978-952-391-199-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Niinihuhta, M. & Häggman-Laitila, A. 2022. A Systemic Review of the Relationships between Nurse Leaders´ Leadership Styles and Nurses´ Work Related Well-Being. Wiley. International journal of nursing practice 28 (5), e13040. https://doi.org/10.1111/ijn.13040.

O´Connor, E., Prebble, K. & Waterworth, S. 2023. Organizational Factors to Optimize Mental Health Nurses´ Well-Being in the Workplace: An integrative literature review. International Journal of Mental Health Nursing. 33, 5–17. https://doi.org/10.1111/inm.13218.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus). Sosiaali- ja terveysministeriö. 2025. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus – Sosiaali- ja terveysministeriö.