Mustavalkoinen lehmä, jolla on keltaiset korvamerkit, seisoo navetassa ja katsoo tarkasti kameraan. Taustalla näkyy muita lehmiä ja navetan sisätilat, joissa on metalliritilät ja korkea katto.

Savonia-artikkeli Pro: Kelluen kohti parempaa hyvinvointia

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Parsimateriaalin valinnalla on suora vaikutus lehmien hyvinvointiin ja erityisesti makuumukavuuteen. Pehmeä ja mukava parsi houkuttelee lehmiä makaamaan, mikä lisää märehtimistä ja maidontuotantoa. Huolellisella vertailulla ja useilla tilavierailuilla päästään parhaaseen lopputulokseen. Yhä useampi maitoyrittäjä valitsee navettainvestoinnin yhteydessä vesipedit. Petien kestävyys, mukavuus ja helppous ovat lisänneet niiden suosiota.

Vesipetien tarjonnasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Yksikammioisessa pedissä vesi on yhdessä osastossa. Kaksikammioisella pedillä on pyritty ehkäisemään polvien vaurioita ja vesi on jaettu kahteen erilliseen osastoon, joista etummainen tukee paremmin polvia. Vesipeti voidaan asentaa suoraan betonin päälle tai sen alle voidaan lisätä kumipatja tuomaan pehmeyttä ja tukea makuulle mennessä ja ylös noustessa. Pedit voidaan täyttää pelkällä vedellä tai sekaan voidaan lisätä glykolia jäätymisen ehkäisemiseksi. Kaikille pedeille yhteistä on se, että lehmä kelluu veden päällä.

Useat mustavalkoiset lehmät makaavat tilavassa, auringon valaisemassa navetassa, jossa on metallikaiteet ja ritilälattia. Valo virtaa ikkunoista ja yläpuolella olevista kattopaneeleista.
Pehmeä ja mukava parsi houkuttelee makaamaan (kuva: Eeva-Kaisa Pulkka).

Parsimateriaalien vertailua ulkomailla

Vesipetien vaikutuksia makuumukavuuteen, terveyteen ja tuotokseen on selvitetty ulkomaisissa tutkimuksissa. Parsipetien ja vesipetien erot ovat kiistattomat. Vesipedeillä esiintyy tutkimusten mukaan vähemmän kinnervaurioita kuin parsipedeillä. Eräässä tutkimuksessa lehmien keskimääräinen päivätuotos nousi kolme litraa vesipeteihin siirtymisen jälkeen. Eläimet olivat puhtaampia sekä rauhallisempia ja utaretulehdukset sekä poistot vähentyivät.

Coloradon yliopistossa vertailtiin eri parsimateriaaleja ja todettiin, että hiekka- ja vesipetien välillä ei ollut eroja kinnervaurioiden esiintymisessä. Tutkimusta jatkettiin Floridan yliopistossa, jossa käytössä oli sekä hiekkaparsia että vesipetejä. Tämän tutkimuksen mukaan kinnervaurioita esiintyi huomattavasti enemmän vesipedeillä. Tutkimuksen aikana vesipedeillä käytettiin kuivikkeena hiekkaa, jonka epäiltiin altistavan hankaumille.

Vesipedit voivat edistää myös lämpöstressin hallintaa, sillä vesi johtaa tehokkaasti lämpöä pois eläimestä. Tutkimusten mukaan vesipedit pysyvät helteellä viileämpinä kuin muut parsimateriaalit. Suoraan betonin päälle asennetuilla vesipedeillä pyritään tehostamaan lämmön siirtymistä pois eläimestä. Ulkomailla on saatavilla vesipeti kiertävällä vedellä, jossa lehmien lämmittämää vettä voidaan hyödyntää energiana.

Kokemuksia maitotiloilta

Neljä maitotilayrittäjää kertoi kokemuksiaan vesipedeistä. Heistä kolme oli peteihin tyytyväisiä ja suosittelisivat niitä muillekin, mutta yksi ei ollut remontin yhteydessä valinnut vesipetejä uudestaan. Haastatelluilla tiloilla vesipedit olivat olleet käytössä 1–8 vuotta.

”Valitsimme vesipedit, sillä ne ovat kestävät, helppohoitoiset ja mukavat. Vesi on aina pehmeää, toisin kuin kumiset pedit, jotka kovettuvat ajan kuluessa. Vesipedit ovat myös helppoja siivota, sillä maito ja virtsa valuvat niistä pois”, pisimmän kokemuksen vesipedeistä omaava yrittäjä kertoo.

”Emme olleet vielä valmiita syväparsiin investointia suunnitellessa, joten valitsimme vesipedit. Voisin valita ne uudelleenkin”, pohtii toinen yrittäjä. Muita syitä vesipetien valinnalle tiloilla olivat hyvät kokemukset muilta tiloilta ja sopivuus vanhaan navettaan.

Yhdellä tiloista syväparret oli vaihdettu utareterveysongelmien vuoksi vesipeteihin. ”Pyrimme käyttämään pedeillä mahdollisimman paljon kuiviketta. Yllätyin, että Welfare Quality-arvioinnissa makuukäyttäytymisessä ei havaittu juurikaan eroa verrattuna syväparsiin”, kertoo vesipeteihin vaihtanut yrittäjä.

”Navetan vanhassa osassa on lyhyemmät parret, mutta isotkin lehmät viihtyvät siellä, joten pedin täytyy olla mukava. Hiekkaparsi olisi ykkösvaihtoehto, mutta vesipeti on hyvä kakkonen. Emme ole parsien vaihdon jälkeen hoitaneet yhtään utaretulehdusta”, hän jatkaa.

Tilalla, jolla vesipeteihin ei oltu tyytyväisiä, ongelmat liittyivät petien alle kertyvään kuivikkeeseen. ” Vesipedit eivät ole kiinni alareunastaan, jolloin niiden alle pääsee turvetta. Turpeesta muodostuu patti, jolloin peti ei ole enää pehmeä ja lehmät makaavat parsissa liian edessä. Turve on myös haastavaa puhdistaa pedin alta pois”, yrittäjä toteaa.

Lehmien ihon kuntoon ollaan tyytyväisiä kaikilla tiloilla. ”Ihon kunnossa on huomannut eron, mutta myös parsirakenteet muuttuivat investoinnissa, joten en voi arvioida vesipetien suoraa vaikutusta”, parsimatoista vesipeteihin vaihtanut yrittäjä pohtii.

Hyllyvät, mutta kestävät parret

Veden pakenemisesta lehmän alta makuulle mennessä ja ylös noustessa tiloilla ollaan montaa mieltä. ”Vesi pakenee polvien alta ja siksi valitsimme alle latex-pedit”, eräs yrittäjä kertoo. Osa yrittäjistä arvioi, että sorkat ovat seistessä betonia vasten, mutta makuullaan paino jakautuu tasaisesti veden päälle. Toisten mielestä vesi ei voi paeta lehmän alta, jos parsissa on riittävä määrä vettä.

”Kaksikammioinen vesipeti on arvioni mukaan lehmän ylösnousemiseen hieman huonompi, varsinkin, jos eläin on huonojalkainen. Yksiosaisessa vesipatjassa se saisi helpommin pidon sorkan alle”, eräs yrittäjä arvioi.

Mustavalkoinen holstein-lehmä seisoo navetassa muiden lehmien kanssa kamerasta poispäin. Navetan lattia on peitetty sahanpurulla, ja lehmät on erotettu toisistaan metallikaiteilla.
Tanskalaisella lypsykarjatilalla kuivikkeena käytettiin olkirouhetta (kuva: Eeva-Kaisa Pulkka).

Kaikki haastatellut tilat käyttävät kuivikkeena turvetta ja pääosin se toimii hyvin. Vain yksi yrittäjä ei ollut tyytyväinen kuivikkeen pysymiseen parressa. ”Parret hyllyvät, joten kuivike lähtee heti levityksen jälkeen pois”, hän sanoo. Yhdellä tilalla oli kokeiltu kuivikkeena myös kutteria. ”Kutteri ei sovi vesipetiin, sillä se ei pysy pedillä ja lastut raapivat pedin pintaa” yrittäjä toteaa.

Vesipetien kestävyys saa peukut kaikilta tiloilta. ”Vanhat pedit näyttävät aivan samalta kuin tänä vuonna asennetut”, eräs yrittäjistä sanoo.

Artikkeli on osa Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut -hanketta, joka on EU-osarahoitteinen Pohjois-Savon liiton rahoittama hanke.

Lisätietoja hankkeesta: Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut.


Kirjoittaja:

Essi Kauppila, tki-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, essi.kauppila@savonia.fi


Lähteet:

2007. Effect of stall base type on herd health, costs, and producer satisfaction. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://www.wellbeingintlstudiesrepository.org/houcfani/19/

2013. Effect of the new technology of cattle housing waterbeds on comfort, health and milk production. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/271382166_EFFECT_OF_THE_NEW_TECHNOLOGY_OF_CATTLE_HOUSING_WATERBEDS_ON_COMFORT_HEALTH_AND_MILK_PRODUCTION

2022. Heat transfer efficiency as the determinant of the water mattress design: A sustainable cooling solution for the dairy sector. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.energy.2022.123243

2023. Comparing Waterbeds and Sand Beds for Cows: A Study at the UF/IFAS Dairy Unit. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://edis.ifas.ufl.edu/publication/VM194

Haastattelut. Essi Kauppila & Karoliina Mäki.