Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikärakenteen muutokset ja ilmastonmuutos, vaativat palvelujärjestelmän kehittämistä sekä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta aiheutuvat päästöt ja ympäristövaikutukset sekä ekologisten kriisien vaikutukset ihmisen terveyteen, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota myös toiminnan ekologisiin vaikutuksiin. Tavoitteena tulisi olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä palvelujärjestelmä, joka vastaa väestön nykyhetken tarpeisiin, varmistaen myös mahdollisuuden turvata tulevien sukupolvien terveyttä ja hyvinvointia.

Tämä artikkeli pohjautuu kehittämistyönä toteutettuun YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin monipalveluautossa järjestettävien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelua, joka huomioi ympäristökestävän toiminnan osana sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.

Liikkuvat palvelut tarjoavat mahdollisuuksia edistää sekä ihmisen että ympäristön hyvinvointia

Planetaarisen terveyden lähestymistavan avulla on mahdollista kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat niin kestävyyskriisin kuin kansanterveysongelmienkin haasteisiin (Grotenfelt-Enegren, Holmström & Laisi 2023, 841). Planetaarisen terveyden edistämiseksi terveydenhuollon organisaatioissa tulisi vähentää palveluiden kysyntää toimilla, jotka vähentävät sairauksien ilmaantuvuutta ja vakavuutta, järjestää palveluntarpeeseen vastaavia palveluita sekä vähentää palveluiden järjestämisestä syntyviä päästöjä (MacNeill, McGain ja Sherman 2021, 66–67).

Palveluiden suunnittelu, joka painottaa ennaltaehkäisyä ja palveluiden saatavuutta tarjoaa mahdollisuuden vähentää samanaikaisesti toiminnasta aiheutuvia ympäristö- ja sosiaalikustannuksia. Liikkuvien palveluiden on todettu olevan kustannustehokkaita ja mukautuvia ratkaisuita perusterveydenhuollon palveluiden, kuten seulontojen ja rokotusten, järjestämiseen erilaisissa ympäristöissä, ja edistävän oikeudenmukaista ja kattavaa palveluiden saatavuutta. Viemällä palvelut lähelle asiakasta voidaan lisätä asiakkaiden osallistumistodennäköisyyttä vähentäen samalla myös asiakasliikenteen hiilidioksidipäästöjä. (Benedetto, Ferre & Nuti 2024, 4–6; Patel ym. 2024, 7.)

Kestävää hyvinvointia monipalveluautossa järjestettävien palveluiden avulla

Monipalveluauto mahdollistaa liikkuvien palveluiden järjestämisen auton sisään rakennetun vastaanottohuoneen avulla. Opinnäytetyön tuloksissa nousi esille muun muassa mahdollisuus järjestää suun terveystarkastuksia, rokotuksia ja seulontoja sekä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden terveysneuvontaa monipalveluautossa.

Tuloksissa tuotiin esille, että monipalveluauton toiminta vaatii suunnitelmallista yhteistyötä, joka mahdollistaa auton hyödyntämisen monipuoliseen palvelutuotantoon. Kustannustehokasta toimintaa edistää se, että monipalveluautossa järjestetään vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia palveluita ja toimintaa voidaan mukauttaa palvelutarpeiden muuttuessa. Painottamalla monipalveluauton toiminnassa ennaltaehkäiseviin palveluihin, voidaan pitkällä aikavälillä vähentää raskaampien palveluiden tarvetta ja turvata siten väestön hyvinvointia, mutta hillitä samalla myös kustannuksia ja toiminnan ympäristövaikutuksia. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta monipalveluauton toiminnalla edistetään erityisesti palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Lisäksi ammattilaisten osaamisen varmistaminen monipalveluautossa työskenneltäessä on keskeinen osa kestävää toimintaa.

Kestävä kehitys tulee sisällyttää osaksi palveluiden suunnittelua

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tulee turvata väestölle yhdenvertaiset, laadukkaat, vaikuttavat sekä kustannustehokkaat palvelut, jota tukee muun muassa palveluiden käyttäjä- ja elämäntilannelähtöisyys sekä toimiva palveluverkko (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 11). Sosiaalisten oikeuksien turvaaminen väestön ikääntyessä ja monimuotoistuessa, teknologian kehittyessä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden keskellä vaatii palvelurakenteiden uudistamista, jossa huomioidaan palveluiden tasapuolinen saatavuus, eri asiakasryhmien erityistarpeet sekä vihreä siirtymä, jossa pysyvät mukana myös haavoittuvimmat väestöryhmät (Kestilä & Karvonen 2025, 109). Palveluiden suunnittelussa on tärkeää arvioida myös esimerkiksi palveluihin hakeutumisesta väestölle syntyvää taloudellista taakkaa sekä palveluihin hakeutumisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia (Benedetto, Ferre & Nuti 2024, 4–6). On myös tunnistettava, että kestävän kehityksen eri osa-alueet ovat vahvasti kytköksissä toistensa kanssa, minkä vuoksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, että ne voidaan ottaa huomioon palveluita suunniteltaessa ja niitä pystytään edistämään samanaikaisesti.

---

Kirjoittajat

Suvi Takkunen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Benedetto, V., Ferre, F. & Nuti, S. 2024. Including environmental and social sustainability in the planning process of healthcare services: A case study of cancer screening programs in an inner area in Italy. Health policy 144. https://doi.org/10.1016/j.healthpol.2024.105074.

Grotenfelt-Enegren, M., Holmström, C. & Laisi, J. 2023. Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Duodecim 139, 835–842. https://www.duodecimlehti.fi/duo17695.

Kestilä, L. & Karvonen, S. 2025. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen: Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. THL:n raportti 1/2025. Verkkojulkaisu. Julkari.fi. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-444-4.

MacNeill, A., McGain, F. & Sherman, J. 2021. Planetary health care: a framework for sustainable health systems. The Lancet Planetary Health, 5 (2), e66–68. https://doi.org/10.1016/S2542-5196(21)00005-X.

Patel, J., More, S., Sohani, P., Bedarkar, S., Dinesh,K., Sharma, D., Dhir, S., Sushil, S. & Ghosh, R. 2024. Reshaping the equitable and inclusive access to healthcare: A qualitative study. Clinical Epi demiology and Global Health 26. https://doi.org/10.1016/j.cegh.2024.101544.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5424-3.