Istanbulin protokolla on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) laatima opas, jonka tarkoituksena on ohjata kidutuksen sekä muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun asianmukaista tutkimista ja dokumentointia (United Nations 2022; Cohen 2023). Protokolla ei ole suoraan lainvoimainen, mutta se perustuu ja konkretisoi ennen kaikkea YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen velvoitteita (59/1989). Suomi on sitoutunut tähän sopimukseen sekä muihin Istanbulin protokollan soveltamiseen velvoittaviin kansainvälisiin normeihin ja ihmisoikeussopimuksiin (United Nations 2022).

YK:n kidutuksen vastainen komitea on huomauttanut Suomea, että Istanbulin protokollaa ei tunneta riittävästi suomalaisessa terveydenhuollossa (United Nations 2024). Tutkimustulokset osoittavat, että ammattilaiset eivät välttämättä esimerkiksi tiedä, että kidutuksen jälkien puuttuminen ei sulje pois kidutuksen mahdollisuutta (United Nations 2022, III luku kohta 265, IV luku kohdat 343 ja 390–393 ja 399 V luku kohdat 401, 403, 417b, 428 ja 477, VI luku kohdat 493 ja 542, myös liite IV kohta XII 1B; Moreno ym. 2020; Moreno, Hor, Valencia & Iacopino 2021).

Istanbulin protokollan koulutus sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

Vaikka Istanbulin protokolla on kansainvälinen asiantuntijaopas, useimmat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät tunne sitä riittävästi (United Nations 2024; Diakonissalaitos, julkaisuaika tuntematon). Ensimmäinen suomenkielinen verkkokoulutus aiheesta on tuonut täydennystä osaamiseen (HAUS kehittämiskeskus 2024) ja se toteutettiin osana Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen Istanbulin protokolla -koulutushanketta. Verkkokurssi kehitettiin yhteistyössä HAUS kehittämiskeskuksen kanssa. Kurssi lanseerattiin keväällä 2024 ja se on avoin kaikille ammattilaisille (Diakonissalaitos, julkaisuaika tuntematon; HAUS kehittämiskeskus 2024).

Hankkeen ohessa valmistui Savonian YAMK opinnäytetyö (Ojala 2025), jossa haastateltiin viittä verkkokurssin suorittanutta ammattilaista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten verkkopohjainen koulutus vahvistaa ammattilaisten valmiuksia tunnistaa, arvioida ja dokumentoida kidutuksen ja kaltoinkohtelun uhreja. Samalla selvitettiin, miten digitaalisessa ympäristössä omaksuttu osaaminen heijastuu konkreettisessa työskentelyssä erityisesti turvapaikkaprosessin yhteydessä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tieto tuo turvaa – ja osaamista

Kurssi lisäsi valmiuksia tunnistaa ja dokumentoida kidutuksen ja kaltoinkohtelun uhreja erityisesti turvapaikkaprosessiin liittyvässä työssä. Kurssia kiitettiin sen selkeästä rakenteesta, pedagogisesta laadusta ja konkreettisista työkaluista. Erityisesti nousi esiin, että osallistujien itsevarmuus ja ammatillinen osaaminen vahvistuivat. Haasteena nähtiin vuorovaikutuksen puute, minkä vuoksi toivottiin yhdistettyä verkko- ja lähiopetusta. (Ojala 2025.)

Istanbulin protokolla: osa kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita

Verkkokurssi on askel kohti tiedon lisäämistä aiheesta. Se tarjoaa perustiedot kidutuksen määrittelystä, sen seurauksista, eettisistä velvoitteista ja lainsäädännön näkökulmasta. Ennen kaikkea se tuo Istanbulin protokollan lähelle käytännön työtä. (Pérez-Sales 2022; HAUS kehittämiskeskus 2024.) Ammattilaisten työn tueksi laadittiin myös Opas Istanbulin protokollaan, joka toimii käytännönläheisenä johdatuksena kidutuksen ja kaltoinkohtelun uhrien tunnistamiseen, tutkimiseen ja dokumentointiin. Oppaassa käsitellään muun muassa fyysisten ja psyykkisten todisteiden arviointia, eettisiä periaatteita eri ammattikunnissa sekä palautuskiellon soveltamista. Se kokoaa yhteen Istanbulin protokollan keskeiset periaatteet ja konkretisoi ne suomalaisessa työelämässä toimiville ammattilaisille (Carlsson, Luotonen & Ojala 2024).

Tarve kansalliselle ohjeistukselle ja lainsäädännön tarkastelulle

Vaikka protokolla nojaa kansainvälisiin sopimuksiin, sen tehokas käyttö edellyttää kansallista tukea. Suomessa ei ole vielä valtakunnallisia toimintaohjeita sosiaali- ja terveysalalle Istanbulin protokollan soveltamiseen. Ilman virallista ohjeistusta vastuu jää yksittäisille ammattilaisille, joilla ei välttämättä ole koulutusta protokollan sisällöstä.

Opinnäytetyössä (Ojala 2025) tuotiin esiin, että nykyinen kansallinen lainsäädäntö ei velvoita systemaattisesti tunnistamaan tai dokumentoimaan kidutuksen jälkiä terveydenhuollossa. Esimerkiksi vastuunjaosta, dokumentoinnin muodosta ja eettisestä menettelystä puuttuu tarkka määrittely. Tämän vuoksi on perusteltua tarkastella, edellyttäisikö Istanbulin protokollan velvoitteiden toteutuminen kansallisen lainsäädännön täsmennystä.

Osaamisen kehittäminen on ihmisoikeustyötä

Verkkokurssi lisää paitsi tietoa ja osaamista, myös empatiaa ja ymmärrystä. Suorittamansa verkkokurssin jälkeen opinnäytetyössä haastatellut ammattilaiset kokivat olevansa paremmin varustautuneita kohtaamaan traumataustaisia asiakkaita. Kidutuksen uhrien tunnistaminen ei ole vain ammatillinen velvollisuus – se on osa vastuullista, ihmisoikeuksia kunnioittavaa työtä (Laine 2024; Laine 2023; Laine 2022; Ojala 2025).

Aiheesta tarvitaan lisää koulutusta, case-opetusta, simulaatioita ja monialaisia oppimismalleja. Tämä verkkokurssi on erinomainen alku tälle työlle. Se tuo Istanbulin pöytäkirjan jokaisen ammattilaisen ulottuville – ja sitä kautta paremman suojan niille, jotka ovat joutuneet kaikkein vakavimpien oikeusloukkausten kohteiksi.

Kirjoittajat:

Heidi Ojala, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, FT, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu,

Elisa Snicker, lehtori, KTM, TtM, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lähteet

Carlsson, L., Luotonen, K. & Ojala, H. 2024. Opas Istanbulin protokollaan. Johdanto kidutuksen ja kaltoinkohtelun uhrien tunnistamiseen, tutkimiseen ja dokumentointiin. https://www.hdl.fi/wp-content/uploads/2024/12/Diakonissalaitos_Opas-Istanbulin-protokollaan_FINAL.pdf. Viitattu 22.2.2025.

Cohen, J. 2023. The Istanbul Protocol. Teoksessa Payne-James, Jason, & Byard, Roger W. (toim.) Forensic and Legal Medicine: Clinical and Pathological Aspects. CRC Press. 705-711.

Diakonissalaitos julkaisuaika tuntematon. IP Istanbul protokolla koulutus -hanke. Verkkojulkaisu. https://www.hdl.fi/psykotraumatologian-keskus/istanbul-protokolla-koulutushanke/. Viitattu 26.8.2023.

HAUS kehittämiskeskus 2024. Istanbulin protokolla – kidutuksen tutkiminen ja dokumentointi. Verkkojulkaisu. https://www.eoppiva.fi/koulutukset/istanbulin-protokolla-kidutuksen-tutkiminen-ja-dokumentointi/. Viitattu. 7.4.2024.

Laine, M. 2023. Istanbulin pöytäkirja. Kidutuksen oikeudellinen tutkinta turvapaikkamenettelyssä. Johtava juristi, Pakolaisneuvonta. Istanbulin protokolla -koulutushankkeen verkostotapaaminen 21.11.2023, Istanbulin protokollan juridiikka. Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus.

Laine, M. 2022. Kidutetut turvapaikanhakijat. Teoksessa Tarvainen Laura (toim.) Haavoittuva asema turvapaikkaprosessissa. Helsinki: Pakolaisneuvonta ja tekijät, 41–52. https://www.pakolaisneuvonta.fi/wp-content/uploads/Haavoittuva_asema_turvapaikkaprosessissa.pdf. Viitattu 12.4.2024.

Laine, M. 2024. Kidutuksen uhrien tunnistaminen turvapaikkamenettelyssä – juristin huomioita. Johtava juristi, Pakolaisneuvonta. Istanbulin protokolla -koulutushankkeen loppuseminaari 2.10.2024, Tuloksia ja tulevaisuutta. Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus.

Moreno, A., Hor, A., Valencia, V. & Iacopino, V. 2021. Attitudes and experiences of health professionals towards clinical evaluations of torture and ill-treatment. Journal of forensic and legal medicine, 78, 102107. https://doi.org/10.1016/j.jflm.2020.102107. Viitattu 26.8.2023.

Moreno, A., Hor, A., Valencia, V. & Iacopino, V. 2020. Effectiveness of a simulation-based training for health professionals conducting evaluations of alleged torture and ill-treatment. Journal of forensic and legal medicine, 76, 102073. https://doi.org/10.1016/j.jflm.2020.102073. Viitattu 26.8.2023.

Ojala, H. 2025. Istanbulin protokollan verkkokurssin vaikutus ammatilliseen osaamiseen – Haastattelututkimus. Opinnäytetyö. Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla koulutusohjelma. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504166753. Viitattu 20.4.2025.

Pérez-Sales, P. 2022. The 2022-revised version of the Istanbul Protocol: orientation kit for people in rush. Torture: quarterly journal on rehabilitation of torture victims and prevention of torture, 32(3), 3-15. https://irct.org/wp-content/uploads/2022/12/Volume-32-No.-3.pdf#page=64. Viitattu 26.8.2023.

United Nations 2024. Concluding observations on the eighth periodic report of Finland **. Commit-tee against Torture. Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment. CAT/C/FIN/CO/8*. 3 June 2024. https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CAT%2FC%2FFIN%2FCO%2F8&Lang=en. Viitattu 23.9.2024.

United Nations 2022. Manual on the Effective Investigation and Documentation of Torture and Oth-er Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment. Professional series nº 8/Rev. 2. E-kirja. New York; Geneve: United Nations. Viitattu 26.8.2023.

Yleissopimus 59/1989. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen YLEISSOPIMUS. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1989/19890059?sopviite_id=19890059. Viitattu 26.8.2023.