Rikostutkinnan puhelintutkintaprosessi on keskeinen osa digitaalista esitutkintaa ja sen sujuvuus vaikuttaa suoraan tutkinnan kokonaiskestoon. Digitalisaation edistäminen ja esitutkintaprosessien virtaviivaistaminen on tunnistettu valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi, joka näkyy oikeusministeriön työryhmän linjauksissa rikosprosessin sujuvoittamisesta (Rikosprosessin sujuvoittaminen 2023). Tullin strategia 2025–2029 painottaa samoja tavoitteita, sillä digitalisaatiokehitys edellyttää prosessien yhtenäistämistä ja teknologisten ratkaisujen tehokasta hyödyntämistä (Tulli 2026).

Tässä artikkelissa tarkastellaan kielenkäännösohjelman roolia puhelintutkintaprosessissa Lean‑ajattelun näkökulmasta. Aiheesta ei ole aiempaa tutkimusta, mikä tekee tarkastelusta metodologisesti ja sisällöllisesti merkittävän. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa analysoitiin Tullin pilotointivaiheessa olevaa kielenkäännösohjelmaa ja sen vaikutuksia prosessin tehokkuuteen. Kielenkäännösohjelman käyttö on tällä hetkellä osittain manuaalista.

Tutkimuksen tarkoitus ja menetelmät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kielenkäännösohjelma vaikuttaa puhelintutkintaprosessin ajalliseen tehokkuuteen ja millaisia Lean‑hukan muotoja nykyisessä toimintamallissa esiintyy. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastattelututkimus toi esille käyttäjien kokemuksia prosessin todellisista ongelmakohdista. Haastattelut olivat perusteltu valinta, koska prosessin hukkaa ja ohjelman käytettävyyttä ei voida arvioida ilman käyttäjien kokemustietoa (Kananen 2019, 78–80).

Tulokset

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että kielenkäännösohjelman tehokas hyödyntäminen edellyttää järjestelmien integraatiota. Ilman integraatiota käännösprosessi jää osittain manuaaliseksi. Lean‑ajattelun mukaan tämä muodostaa hukkaa ja heikentää prosessin virtausta (Modig & Åhlström 2013, 45–47). Tutkimuksessa nousi esiin myös juridinen rajoite. Esitutkintapöytäkirjoihin liitettävät todisteet on käännettävä virallisen kääntäjän toimesta eikä konekäännöstä voida käyttää näyttönä. Tämä korostaa tarvetta mallille, jossa konekäännösohjelmaa hyödynnetään vain esivaiheen tukena.

Opinnäytetyössä kehitetty prosessimalli osoittaa, että integroitu käännösratkaisu voi nopeuttaa puhelintutkintaa ja vähentää manuaalista työmäärää. Malli tukee Tullin digitalisaatiotavoitteita (Tulli 2026) ja on linjassa valtakunnallisen esitutkinnan tehostamiskeskustelun kanssa (Rikosprosessin sujuvoittaminen 2023).

Johtopäätökset

Kielenkäännösohjelman valtakunnallinen käyttöönotto tukisi Tullin rikostutkinnan digitalisaatiotavoitteita (Tulli 2026). Ohjelman tehokas hyödyntäminen edellyttää järjestelmien integraatiota, selkeää prosessimallia, henkilöstön osallistamista kehittämistyöhön sekä Lean‑periaatteiden systemaattista soveltamista hukan tunnistamiseksi. Ilman näitä edellytyksiä käännösprosessi jää osittain manuaaliseksi ja hidastaa tutkintaa, mikä on Lean‑ajattelun näkökulmasta selkeä tehottomuuden muoto.

---

Kirjoittajat

Janne Mikkonen, Liiketoiminnan kehittäminen YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pentti Hiltunen, KTM, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu, Liiketalous tutkintokoulutus

---

Lähteet

Kananen, J. 2019. Opinnäytetyö ja pro gradun pikaopas. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Punamusta Oy.

Modig, N. & Åhlström, P. 2013. Tätä on lean. Ratkaisu tehokkuusparadoksiin. 7. painos. Tukholma: Rheologica Publishing.

Rikosprosessin sujuvoittaminen. 2023. Työryhmän muistio 2023:16. Oikeusministeriön julkaisuja ja lausuntoja. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/339da857-4d5e-4972-acd0-84c9406a470e/content. Viitattu 06.05.2026

Tulli 2026. Strategiamme. Tullin strategia 2025–2029. https://tulli.fi/tutustu-tulliin/strategia. Viitattu 06.05.2026