Tässä artikkelissa kuvataan ylemmän ammattikorkeakoulun kahdessa eri tutkintoon johtavassa koulutuksessa tehtyä opinnäytetyötä. Opinnäytetyö käsittelee maahanmuuttajien näkemyksiä kotoutumisesta ja osallisuudesta. Opinnäytetyön tuloksissa kuvautui osallisuutta edistäviä tekijöitä kotoutumisvaiheessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien palveluiden toteuttamisessa sekä kehittämisessä.

Suomi muuttuu, koska Suomeen muutetaan. Globaalin muuttoliikkeen myötä ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut viime vuosina. Suomeen muutetaan eri puolilta maailmaa ja maahanmuuton syyt vaihtelevat perhesyistä, työhön ja opiskeluun sekä kansainväliseen suojeluun. Maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin heterogeeninen ryhmä. (Nykänen, Garcia-Velazquez, Yuksel, Kuusio & Rask 2022, 116–117; Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 13–16.)

Maahanmuuttajien kotoutuminen uuteen yhteiskuntaan on monivaiheinen prosessi, joka vaatii sekä maahanmuuttajilta että vastaanottavalta yhteiskunnalta paljon. Kotoutumisessa keskeistä on osallisuus, eli kokemus siitä, että kuuluu yhteisöön ja voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan (Nykänen ym. 2022, 116–117; Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 13–16).

Keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta on ollut vilkasta, ja näkemykset vaihtelevat uhkista mahdollisuuksiin. Erityisesti ihmisiä ovat puhuttaneet maahanmuuton kustannukset, tuottavuus ja kotoutumisen onnistuminen. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että palvelujärjestelmä vastaa paremmin maahanmuuttajien monimuotoisiin tarpeisiin ja edistää heidän kotoutumistaan. Kun palvelujärjestelmää ja käytänteitä kehitetään, olisi hyvä huomioida myös palvelunkäyttäjien näkökulma ja kokemustieto palveluiden ja prosessin toimivuudesta hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistajina. (Hiitola, Anis & Turtiainen 2018, 6–10, 235; Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 32, 115.)

Osallisuuden kokemus yksilön voimavarana kotoutumisessa

Maahanmuuttajan elämässä hyvinvointi, kotoutuminen, osallisuus ja osallistuminen nivoutuvat toisiinsa hyvin vahvasti. Jotta maahanmuuttaja voisi hyvin, hänen pitäisi tuntea elävänsä sellaista elämää, johon on itse tyytyväinen. Mikäli osallisuuden kokemus puuttuu, vaikuttaa se maahanmuuttajan kokemaan hyvinvointiin heikentävästi. Kielen oppiminen uudessa kotimaassa lisää hyvinvointia avaamalla ovia tiedon äärelle ja mahdollistamalla osallistumisen ja erilaisten kokemusten kokemisen, joissa voi käyttää hankittua kielitaitoa ja kehittää sitä. (Fox, Griffin & Pachankis 2020, 1; Tammelin-Laine 2023, 105, 113.) Kieli on keskeisessä roolissa ihmisen elämässä ja hyvinvoinnissa, sillä se mahdollistaa vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvuuden kokemukset. Kieli on läsnä kaikkialla. Kielen avulla ilmaisemme ajatuksiamme ja tunteitamme sekä selviydymme arjen tehtävistä. Yhteisellä kielellä rakennamme identiteettiä ja osallistumme yhteisön toimintaan. (Paananen, Lindeman, Lindholm & Luodonpää-Manni 2023, 9, 246; Sahlstein 2023, 144–145.)

Maahanmuuttajan osallisuutta edistävät tekijät kotoutumisvaiheessa

Hynynen & Korkeala (2025) selvittivät YAMK-opinnäytetyössään maahanmuuttajien näkemyksiä osallisuudesta kotoutumisvaiheessa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa selvitettiin fokusryhmähaastattelun avulla maahanmuuttajien näkemyksiä osallisuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä.

Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen ja hyvän elämänlaadun saavuttaminen ovat monien tekijöiden summa. Suomen kielen osaaminen on tärkein osallisuutta edistävä tekijä, ja maahanmuuttajat kokevat, että kielen osaaminen helpottaa elämää uudessa maassa. Maahanmuuttajan omalla motivaatiolla on ratkaiseva rooli kotoutumisessa, sillä motivaation puute vaikeuttaa kielen oppimista ja sopeutumista. Yhteisön tuki ja maahanmuuttajan oma aktiivisuus ovat keskeisiä tekijöitä osallisuuden vahvistumisessa. Aktiivinen osallistuminen harrastuksiin ja yhteisön toimintaan parantaa sopeutumista ja yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta. Kirjavaisen (2024, 15, 133–134) mukaan ihmisen osallisuuden kokemuksen kannalta on merkityksellistä, että hän pystyy toteuttamaan aktiivisesti omaa toimijuuttaan.

Alla olevassa kuviossa (Kuvio 1.) on kuvattu tiivistetysti tutkimustulokset osallisuutta edistävistä tekijöistä.

Kohti sujuvaa kotoutumista

On tärkeää ymmärtää, millaisiin asioihin tulee kiinnittää huomiota maahantulon alkuvaiheessa, jotta maahanmuuttajan kotoutuminen ja kiinnittyminen yhteiskuntaan edistyy toivotulla tavalla. Suomen kielen taito on avain yhteiskuntaan. Kielen oppimiseen ja sen tukemiseen kannattaakin panostaa. Tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja opiskella suomen kieltä, erilaisten oppijoiden huomioimista sekä opiskelijoille mahdollisuuksia monipuolisiin kielenkäyttötilanteisiin.

Yhteiskunnan tuki on keskeisessä roolissa maahanmuuttajan kotoutumisessa. Panostaminen yksilölliseen tukemiseen edistää maahanmuuttajan sitoutumista yhteiskuntaan. Kannustava ilmapiiri tukee osallisuutta ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa edistää kotoutumista. Palveluiden kehittämisessä tulisi huomioida maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet, jotta kotoutuminen olisi toimivaa ja maahanmuuttajan tarpeita paremmin huomioivaa.

Kirjoittajat:

Marjo Hynynen, terveydenhoitaja (YAMK), Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö -tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Nina Korkeala, sosionomi (YAMK), Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija -tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, sh, TtM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, ft, KT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Fox, S. D., Griffin, R. H. & Pachankis, J. E. 2020. Minority stress, social, integration, and the mental health needs of LGBTQ asylum seekers in North America. Social Science & Medicine. 246 (2020) 112727. 1-10. https://www.randigriffin.com/assets/pdfs/Fox_etal_2020.pdf.

Hiitola, J., Anis, M. & Turtiainen, K. 2018. Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi. Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino.

Hynynen, M. & Korkeala, N. 2025. ”Minä ajattelin minä olin avaruudessa, kun tulin Suomeen” – Maahanmuuttajien näkemyksiä osallisuudesta kotoutumisvaiheessa. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö YAMK -tutkinto-ohjelma ja Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija YAMK -tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Kirjavainen, P. 2024. Haavoittuvassa asemassa olevan osallisuuden kokemuksen muodostuminen. Kohtaamisia julkisessa palvelujärjestelmässä. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-166-2.

Nykänen, S., Garcia-Velazques, R., Yuksel, H., Kuusio, H-M. & Rask, S. 2022. Työllisyys ja koettu elämänlaatu maahan muuttaneessa väestössä. Teoksessa Sakari Karvonen, Laura Kestilä & Paula Saikkonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: PunaMusta Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145692/Suomalaisten%20hyvinvointi%202022%20verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

Paananen, J., Lindeman, M., Lindholm, C. & Luodonpää-Manni, M. (toim.) 2023. Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus. Kohti kielellistä osallisuutta. Helsinki: Gaudeamus Oy.

Sahlstein, A. 2023. Suomenkielisten lääkäriopiskelijoiden asenteet ruotsinkielistä potilastyötä kohtaan. Teoksessa Jenny Paananen, Meri Lindeman, Camilla Lindholm & Milla Luodonpää-Manni (toim.) Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus. Kohti kielellistä osallisuutta. Helsinki: Gaudeamus Oy, 142–161.

Tammelin – Laine, T. 2023. Hyvinvoinnin asema maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmissa. Teoksessa Jenny Paananen, Meri Lindeman, Camilla Lindholm & Milla Luodonpää-Manni (toim.) Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus. Kohti kielellistä osallisuutta. Helsinki: Gaudeamus Oy, 99–119.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:62. Pdf-tiedosto. Julkaistu 17.06.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163237/VN_2021_62.pdf?sequence=1&isAllowed=y.