Kielitietoisuus ja kaksikielisyys olivat monipuolisesti esillä Oulussa järjestetyillä Ammattikorkeakoulujen kielten viestinnän opetuksen päivillä 2.-3.10.2025. Teemoista keskustellaan yhä enemmän erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimisen tukemisen näkökulmasta. Tämän artikkelin kirjoittamisen on mahdollistanut Europan sosiaalirahaston (ESR+ 2021-27) osarahoittama Kaksikielinen korkeakoulutus (KaksKo) -hanke, jossa kehitetään kaksikielisen korkeakoulutuksen mallia. Artikkeli on suunnattu korkeakoulujen opettajille ja ohjaajille, jotka toimivat kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.

Kaksikieliset tutkinnot väylänä suomen kielen oppimiseen

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaessa ja kaksikielisten tutkintojen yleistyessä tarvitaan uusia pedagogisia ratkaisuja. Kaksikieliset tutkinnot yhdistävät alan opiskelun englanniksi (tai muuksi kieleksi) ja suomen kielen opiskelun. Tällainen rinnakkainen oppiminen edellyttää uusia opettamisen tapoja ja yhtenä ratkaisuna on esitetty kielitietoista opetusta (mm. Repo Jamal & Laiho 2024).

Kielitietoinen opetus ja ohjaus kielen oppimisen tukena

Kielitietoisuus on jo tuttu käsite kielten opettajille, mutta entä muut opettajat korkeakouluissa tai ohjaajat työharjoittelupaikoilla? Tietävätkö he, mitä kielitietoinen opetus ja ohjaus ovat? Osa on ehkä kuullut termin, mutta sen soveltaminen käytäntöön voi olla vielä haastavaa.

Kielitietoisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti oman kielenkäytön reflektointia, eri kielten monipuolista hyödyntämistä ja tarvittaessa puheen yksinkertaistamista (Mysheva & Koskelo 2025). Kielitietoisen opetuksen tärkeys on tunnistettu jo perusopetuksessa, mutta korkeakouluissa se on vielä uusi asia ja jäänyt vain joidenkin aktiivisten opettajien toiminnan varaan (Honko & Kilpeläinen 2025). Korkeakoulujen henkilöstön kielitietoisuusosaamisen vahvistaminen on tärkeää, jotta opiskelijoiden kehittyvää kielitaitoa osataan tukea tehokkaasti. Substanssialan opettajilla on keskeinen rooli asiantuntijakielen opettamisessa, sillä he tuntevat alan terminologian ja viestintätavat.

Savonia-ammattikorkeakoulussa on opetettu sairaanhoitajia Nursing-tutkinnossa jo pitkään englanniksi ja hoitotyön opettajat ovat muokanneet työskentelyään kielitietoisemmaksi. Yksi helppo vinkki kielen oppimisen tukemiseen hoitotyön opettaja Katri Huuskolalta on, että kuulumiset kysytään opintojen alusta asti oppituntien alussa suomeksi. Tästä tulee nopeasti rutiini, joka madaltaa opiskelijoiden kynnystä käyttää suomea. Kielitaidon kehittyessä vastaukset pitenevät ja monimutkaistuvat.

”Minä annoin ohjeet selvällä savon murteella, mutta hän ei ymmärtänyt”

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm avasi Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän päivät kolmikielisellä puheenvuorolla osoittaen, että monia kieliä voidaan käyttää rinnakkain luontevasti. Työpajoissa käsiteltiin kielitietoisuuden ja monikielisyyden edistämistä koulutuksessa ja työelämässä. Esillä olivat muun muassa hankkeet, kaksikieliset koulutukset eri ammattikorkeakouluissa sekä väitöstutkimus monikielisyydestä sairaanhoidon koulutuksessa.

Erityisesti mieleen jäi esimerkki, jossa työpaikan edustaja oli todennut: ”Minä annoin ohjeet selvällä savon murteella, mutta hän ei ymmärtänyt.” Esimerkki kuvaa sitä, kuinka tärkeää kielitietoisuus on, jotta korkeakouluissa ja työelämässä ymmärrettäisiin, millaista kieltä suomen kielen oppijan on helpompi ymmärtää. Murretta, puhekieltä ja sanontoja saa käyttää, mutta kielitietoisessa puheessa niiden määrä on maltillinen ja ne tarvittaessa selitetään.

Kaikille esityksille yhteistä oli se, että sekä korkeakoulut että työelämä tarvitsevat lisää tietoa kielitietoisuudesta ja monikielisyydestä sekä konkreettisia työkaluja arkeen. Tähän tarpeeseen ollaan vastaamassa Kaksikielinen korkeakoulutus -hankkeessa kehitetyllä verkkokurssilla.

Verkkokurssi suomen kielen taitoa tukevaan opetukseen ja ohjaukseen

Kaksikielinen korkeakoulutus -hankkeessa kehitetään verkkokurssia, joka tarjoaa opettajille ja ohjaajille valmiuksia toimia kielitietoisesti. Verkkokurssi on suunnattu korkeakoulujen ja toisen asteen henkilöstölle, ja sen tavoitteena on tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista. Parempi kielitaito on yhteydessä työllistymiseen Suomessa, ja kielitietoinen ohjaus voi edistää tätä tavoitetta. Verkkokurssi avataan loppuvuodesta 2025 ja se sisältää konkreettisia vinkkejä kielitietoisen ja kaksikielisen opetuksen suunnitteluun.

Työelämän kielitietoisuutta edistetään myös Sairaanhoitajien laillistämisväylä -hankkeissa (SAILA n.d.), joissa Savonia on mukana. Kun laillistuva sairaanhoitaja aloittaa työharjoittelun, suomen kielen opettaja esittelee työharjoittelupaikan viikkopalaverissa selkokielen ja kielitietoisuuden periaatteita. Tavoitteena on antaa käytännön vinkkejä kielen oppijan kanssa työskentelyyn: käytä helppoja rakenteita ja tuttuja sanoja rauhallisella puhetemmolla, selitä sanonnat ja ammattislangi sekä kuuntele ja varmista ymmärtäminen. Pidetyt infotilaisuudet ovat saaneet positiivista palautetta työelämästä.

Kielitietoisuus osana asiantuntijuutta

Korkeakoulujen tehtävänä on valmistaa opiskelijoita monikielistyvään työelämään. Kielitietoisuusosaamista tuleekin kehittää koko korkeakouluyhteisössä. Se ei kuulu vain kielikursseille, vaan kaikki voivat tukea opiskelijoiden kehittyvää kielitaitoa jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa. Kuten Nokian tehtaan johtaja Mikko Nissi totesi puheenvuorossaan Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän päivillä: ”Kielitaito on asiantuntijan keino välittää osaamistaan muille”.

Tämä artikkeli perustuu Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän päivillä Oulussa 2.-3.10.2025 kuultuihin puheenvuoroihin. Artikkeli on kirjoitettu osana Europan sosiaalirahaston (ESR+ 2021-27) osarahoittamaa Kaksikielinen korkeakoulutus -hanketta, jota koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu (Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo n.d.).

KaksKo-hankkeessa on kirjoitettu kaksi artikkelia kielitietoisesta opetuksesta:

– Selkeä viestintä luo turvallisen oppimisympäristön (Mysheva ja Koskelo 2025)

– Kielitietoinen opetus alkaa johdonmukaisesta viestinnästä (Mysheva ja Koskelo 2025)

---

Kirjoittajat:

Essi Markoff, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät 2025: Ookko nääki proo? 2.-3.10.2025. Oulu. Ohjelma saatavilla: https://oamk.fi/tapahtumat/ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-paivat-2025/ Viitattu 7.10.2025.

Honko, M. & Kilpeläinen, E. (2025). Kielitietoisuutta korkeakouluopintoihin ja työelämään. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2025/kielitietoisuutta-korkeakouluopintoihin-ja-tyoelamaan

Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo. n.d. Tampereen korkeakouluyhteisö. Saatavilla: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/kaksikielinen-korkeakoulutus-kaksko Viitattu 7.10.2025.

Mysheva, V. & Koskelo, A-B. (2025). Selkeä viestintä luo turvallisen oppimisympäristön. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/selkea-viestinta-luo-turvallisen-oppimisympariston/ Viitattu 7.10.2025.

Mysheva, V. & Koskelo, A-B. (2025). Kielitietoinen opetus alkaa johdonmukaisesta viestinnästä. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/kielitietoisen-opetus-alkaa-johdonmukaisesta-viestinnasta/ Viitattu 7.10.2025.

Repo Jamal, H. & Laiho, S. (2024). Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus : uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-440-1 Viitattu 7.10.2025.

SAILA – Sairaanhoitajien laillistämisväylä n.d. Metropolia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/maahanmuuttajille/sairaanhoitajan-laillistamisvayla Viitattu 10.10.2025.