Rakennusautomaatio, kiinteistöautomaatio, HVAC, huoneautomaatio, kotiautomaatio, älytalo ja kiinteistönhallintajärjestelmä. Rakennusten ja kiinteistöjen sähköinen ohjaaminen ja hallinta, eli sähköinen talotekniikka vilisee toisiaan muistuttavia termejä, joiden merkitys ei alalla pitkään toimineelle asiantuntijallekaan ole aina täysin selvä. Toisaalta mitään virallista jakoa eri termien sisällöstä tuskin on tehty, vaan termistö on muodostunut ajan saatossa eri toimijoiden yhteisvaikutuksesta ja vakiintunut pikkuhiljaa. Termejä käytetäänkin osin päällekkäin ja lomittain tarkoittaen samoja asioita. Selkeää jakoa olisi kuitenkin aiheellista tehdä ja sen selventämiseksi on tähän artikkeliin pyritty tekemään jako selkeyttämään termien ja määritelmien viidakkoa.

Savonia-ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmassa haluamme olla alan aallonharjalla ja osallistua alan kehittämiseen laaja-alaisesti. Siksi on tärkeää, että tulevat sähkö- tai automaatioinsinöörit ovat jo opiskelujensa aikana perillä siitä mistä puhutaan. Oikeat termit ja niiden määritelmät ovat yksi pieni osa osaamisperustaisen koulutuksen osaamistavoitteita, mutta ovat silti avain asemassa muodostettaessa ymmärrystä sähköisen talotekniikan kokonaisuudesta.

Rakennusautomaatio on termeistä todennäköisesti vanhin ja sillä tarkoitetaankin perinteisesti rakennuksiin ensimmäisinä rantautuneiden ohjausta ja hallintaa vaatineiden prosessien, niiden laitteiden tai järjestelmien käyttöön sekä hallintaan suunniteltua automaatiojärjestelmää. Koneellinen ilmanvaihto sekä luonnollisesti lämmitys ovat energiaa kuluttavina järjestelminä olleet ajureina rakennusautomaation yleistymisessä. Myöhemmissä vaiheissa rakennusautomaation ohjattavaksi on liitetty myös ilmastointi. Ilmastointia ja ilmanvaihtoa ei pidä myöskään sekoittaa keskenään, vaikka ne hyvin samankaltaisilta kuulostavatkin. Ilmanvaihdon tehtävänä liikuttaa ilmaa rakennuksen sisällä yleensä siirtämällä likaista ilmaa ulos ja tuomalla puhdasta ilmaa ulkoa sisälle. Ilmastoinnin tehtävänä taas on nimensä mukaisesti luoda sisälle tavoitteen mukainen ilmasto. Esimerkiksi jäähdyttämällä tuloilmaa, voidaan kesälläkin saavuttaa sisällä ulkoilmaa selkeästi viileämmät olosuhteet tai ilmaa kuivaamalla saadaan arkiston olosuhteet pysymään vakiona kosteanakin aikana. Moni on varmasti joskus matkustanut autolla, jossa ei ole ilmastointia (AC) kesäaikaan ja on laittanut puhallusta (ventilation) isommalle viilennyksen toivossa, mutta saanut vain lämmintä kesäilmaa kasvoille. Tässä on siis ilmanvaihdon ja ilmastoinnin ero.

Kun mukaan otetaan ilmastointi, päästään luontevasti termiin HVAC, joka onkin lyhenne edellä mainittujen prosessien englanninkielistä nimistä heating, ventilation ja air conditioning. Näin ollen rakennusautomaatio ei ole yhtä kuin HVAC, vaikka näin usein yleistetään. HVAC lyhenteenä tarkoittaa prosesseja, joita rakennusautomaatiolla ohjataan ja hallitaan. Näin ollen rakennusautomaatio liittyy vahvasti rakennuksen perusprosesseihin, joilla voidaan ajatella olevan osuus myös rakennusterveyteen.

Mikä ero sitten on kiinteistöautomaatiolla ja rakennusautomaatiolla? Kiinteistöautomaatio on käsitteenä hieman uudempi. Rakennusautomaation yleistyttyä ja tietoliikennetekniikan kehittyessä on tullut tarpeelliseksi sekä mahdolliseksi pystyä hallitsemaan useammasta rakennuksesta koostuvaa järjestelmää yhdestä käyttöliittymästä. Jos asiaa ajatellaan kiinteistö- ja rakennustermien kautta, niin esimerkiksi Tilastokeskuksen käsitemääritelmien mukaan rakennus on mikä tahansa yksittäinen talo tai vaikka koulu, ja kiinteistö jonkun omistuksessa oleva maa-alue, johon rakennus tai rakennukset sisältyvät. Näin ollen voitaisiin ajatella kiinteistöautomaation olevan jonkinlainen yläkäsite rakennusautomaatiolle, joka sisältää myös tontilla eli rakennuksen ulkopuolella olevia toimintoja. Tällaisiksi voitaisiin lukea esimerkiksi ulkovalojen ohjaus tai ulkoalueiden sulana pitoon liittyvät ohjaukset taikka säädöt, jotka eivät varsinaisesti ole osa rakennusta.

Jostain syystä puheessa kiinteistöautomaatiolla usein tarkoitetaan nimenomaan taloon tai huoneisiin eli tiloihin liittyvien yksinkertaisten ohjausten kuten valaistuksen, huonekohtaisen lämmityksen tai vaikka verhojen hallintaa omalla järjestelmällään, joka usein vielä on ollut erillinen varsinaisesta rakennusautomaatiojärjestelmästä. Tämä on hieman ristiriidassa edellä käsitellyn kiinteistö ja rakennustermien merkityksen kanssa, eikä virallista määritelmällistä eroa kiinteistö- ja rakennusautomaation välillä oletettavasti ole vielä tehty.

Loogisesti olisikin järkevää määritellä käsitteet siten, että kiinteistöautomaatio sisältää sekä perinteisiin HVAC-prosesseihin liittyvät keskitetyt ohjaukset sekä hajautetut huonekohtaiset ohjaukset. Mikäli huonekohtaiset ohjaukset, joita jossakin yksittäisessä talossa voidaan käyttää erikseen ja itsenäisesti, halutaan määritellä jonkin termin alle, voisi käyttöön ottaa KNX-Finlandin omasta avoimeen standardiin pohjautuvasta järjestelmästä käyttämän käsitteen ”taloautomaatio”. Mikäli käytössä talon sisällä vielä on toisistaan riippumattomia huone- tai tilakohtaisia automaatioita, voitaisiin siten kutsua ”tila-automaatioksi”. Se, että milloin automaatiota on järkevää tehdä huone- tai tilakohtaisesti siten, ettei se liity koko talon automaatioon onkin oma lukunsa, mutta määritelmällisesti tämä on loogisin jako.

Ehkä tuorein rakennus- ja kiinteistöautomaatioon liittyvä käsite on kiinteistönhallintajärjestelmä. Kiinteistöt sisältävät paljon muitakin järjestelmiä kuin aiemmin on esitelty. Kiinteistöä ja siellä kulkua halutaan valvoa ja turvallisuutta taata esimerkiksi paloilmoitinjärjestelmillä, kuulutusjärjestelmillä, kulunvalvonnalla, rikosilmoitusjärjestelmillä ja kameravalvonnalla sekä muilla kiinteistön käyttöön liittyvillä järjestelmillä. Tiloja halutaan varata ja niiden ominaisuuksia muokata automaattisesti varauksien mukaan ja niin edelleen. Mikäli näitä liitetään osaksi kiinteistöautomaatiojärjestelmää, voidaan puhua kiinteistönhallintajärjestelmästä. Eli kun yhdestä järjestelmästä voidaan tehdä ja valvoa useita eri järjestelmiä, saadaan kiinteistönhallintajärjestelmä. Tavoitetilanne tietenkin olisi, jotta yhdestä käyttöliittymästä pystyttäisiin hallitsemaan näitä kaikkia.

Automaatiota halutaan yhä enenevissä määrin lisätä myös koteihin. Tänä päivänä kodeissa voidaan liittää automaatioon vähintäänkin samat toiminnot kuin isommissakin kiinteistöissä ja lisäksi vielä erilaiset kodinkoneet on usein varustettu mahdollisuudella liittää lähiverkon välityksellä osaksi järjestelmää. Erilaisten toimintojen automatisointia kotona voidaankin kutsua loogisesti kotiautomaatioksi. Kotiautomaation yhteydessä puhutaan usein myös älykodista ja näillä onkin hieman samanlainen tilanne kuin kiinteistöautomaatiolla ja rakennusautomaatiolla, eli termejä käytetään helposti toistensa synonyymeinä vaikkeivat ne sitä aivan ole. Älykodilla tarkoitetaan tilannetta, jossa kodin automaatio eli kotiautomaatio on saavuttanut pisteen, jossa eri laitteet ja järjestelmät voivat yhdessä toisiinsa tai ulkoiseen kehotteeseen perustuen tehdä automaattisia toimintoja isompina kokonaisuuksina.

Kotiautomaatio voi siis tarkoittaa vaikka yksittäisen valaistusryhmä automatisointia toimimaan jollakin perusteella, mutta älykodissa sama ohjaus voi olla mukana useammassa eri automatisoidussa tilanteessa. Mahdollisuuksia älykodin toiminnoille on lukemattomia, mutta sama valaistus voi esimerkiksi seurata älykotiin liitetyn viihdekeskuksen tilannetta ja mukautua siihen ja lämmitysohjauksia mukauttaa sähkön hinnan mukaan, mikäli olosuhteet ja sääennuste sallivat ja niin edelleen. Älykoteihin liittyykin vahvasti yhteys internettiin ja tiedon hakeminen ja sen hyödyntäminen kodin ohjauksissa. Myös tekoälyä voidaan hyödyntää yhä enemmän erilaisten toimintojen optimointiin ja päättelyyn.

---

Sami Tiilikainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---