Suuri osa kliinisestä päätöksenteosta pohjautuu kliinisten laboratoriotutkimusten tuloksiin. Laboratoriopalvelujen saatavuus on sairaalan toiminnan ja potilasturvallisuuden perusedellytyksiä. (Grönroos 2014.). Laboratoriolääketiede pystyy vastaamaan lääketieteen tarpeeseen diagnosoida sairauksia, arvioida hoidon vaikuttavuutta ja auttaa tekemään oikeita hoitopäätöksiä, esimerkiksi toimenpidevaiheessa laboratoriotutkimukset auttavat nestehoidon suunnittelussa (Hotakainen, Lakkisto & Lempiäinen 2023, 5; Huttunen & Saari 2021)

Tämän artikkelin tarkoituksena on kartoittaa, mitä erityyppisiä näytteitä Etelä-Karjalan keskussairaalan anestesia- ja leikkausosastolta tulee laboratorioon perioperatiivisen hoidon aikana tutkittavaksi ja miksi. Anestesia- ja leikkauspotilaan perioperatiivinen hoito jaetaan pre-, intra- ja postoperatiiviseen vaiheeseen. Preoperatiivinen hoito käsittää potilaan hoidon ennen toimenpidettä ja intraoperatiivisella hoidolla tarkoitetaan toimenpiteen aikaista hoitoa. Postoperatiivisella hoidolla tarkoitetaan toimenpiteen jälkeistä vaihetta (Hotus ym. 2024, 7). Anestesia- ja leikkausosastolla työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset hoitavat leikkauspotilaita ja tästä hoitotyön vaiheesta tulee näytteitä diagnostiikkaan laboratorion eri erikoisaloille (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c). Artikkelin taustalla on asiantuntijuus leikkaussalisairaanhoitajan toimenkuvassa ja nyt bioanalyytikko-opiskelijan roolissa.

Terveydenhuollon ammattilaiset hoitavat työssään potilaita ja seuraavat vointia ja tämän perusteella tekevät päätöksiä toimenpiteistä. Kliinisen laboratorion ammattihenkilöt osallistuvat tautien laboratoriodiagnostiikkaan. Potilaiden taudit ovat yleensä monitahoisia, mutta elinten tautimuutokset ovat kuitenkin aina yhdistelmä tiettyjä reaktiotapoja. Samat perusmekanismit ja muutokset toistuvat eri elimissä ja eri syistä johtuvista taudeissa. Noiden perusmekanismien ja muutosten tunteminen auttaa toteamaan muutoksia. Työntekijän sekä kliinisessä hoitotyössä että laboratoriotyössä on hyödyllistä tietää periaatteet tautien synnystä, jotta voi paremmin ymmärtää laboratoriokokeiden perusteet, merkitykset ja virhelähteet. (Karttunen, Soini & Vuopala 2005, 17–18.)

Etelä-Karjalan keskussairaalan anestesia- ja leikkausosastolla hoidetaan synnytyksiä ja naistentauteja, verisuoni- ja thoraxkirurgiaa, ortopediaa ja traumatologiaa, yleis- ja plastiikkakirurgiaa, korva-, nenä- ja kurkkutauteja, silmäkirurgiaa, gastroenterologiaa ja urologiaa (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c).

Näytemäärät leikkausosaston toiminnassa

Suurin osa Etelä-Karjalan keskussairaalan anestesia- ja leikkausosastolla laskutukseen menevistä näytemääristä otetaan preoperatiivisessa vaiheessa. Vuonna 2024 leikkausyksikön toimenpidemäärä oli 8004. Tällä toimenpidemäärällä näytteiden määrä oli yhteensä 29 420. Näistä toimenpiteistä otetuista näytemääristä puuttuu päivystyspotilaiden näytemäärät, koska ne menevät taustaosastojen laskutukseen, eivätkä näin ollen ole näytemäärissä mukana. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen laboratoriopalvelut tuottaa Huslab diagnostiikkakeskus, joka toimii Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.)

Lukumäärällisesti suurin osa leikkausosastolta tulevista näytteistä suuntautuu kliiniselle kemialle ja hematologialle (18 549). Toiseksi suurin ryhmä näytteitä lukumäärällisesti menee näytteenoton alaiseen laskutukseen (4566). Kolmanneksi suurin on patologialle (2777). Lisäksi laskutuksen tilastoissa näkyy muun muassa verituotteet, kliiniset fysiologiset tutkimukset ja isotooppitutkimukset ja mikrobiologia. Tiedot on koottu anestesia- ja leikkausosaston tietojärjestelmistä. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.)

Leikkauspotilaiden arviointi laboratoriotutkimusten avulla

Preoperatiivisessa vaiheessa potilaan esivalmisteluihin, muun muassa määrättäviin laboratoriokokeisiin, vaikuttaa oleellisesti ASA-luokka. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c.) ASA-luokituksen avulla voidaan kuvata leikkaukseen tulevan potilaan sairastavuutta ja sitä voidaan käyttää ennustamaan leikkaukseen ja anestesiaan liittyviä komplikaatioita ja kuolemia. (Kontinen & Hynynen 2003, 1). ASA-luokat tarkoittavat seuraavaa: ASA-1 anestesiariskiluokkaan kuuluva on terve, tupakoimaton ja alkoholin käyttö on vähäistä tai ei ollenkaan. ASA-2 riskiluokkaan kuuluvalla on lievä yleissairaus, joka ei rajoita toimintakykyä merkitsevästi. ASA-3 riskiluokkaan kuuluvalla on vakava yleissairaus ja ASA-4 riskiluokkaan kuuluvalla on jatkuvasti henkeä uhkaava vakava yleissairaus ja ASA-5 on kuolemansairas potilas, joka ei jää henkiin ilman leikkausta. ASA 6 on elinluovuttaja. (Suomen anestesiologiayhdistys 2014.) Asa 1 ja 2 luokkiin kuuluvilta potilailta otetaan preoperatiiviset laboratoriokokeet eri erikoisaloilta riippuen leikkaustyypistä. Preoperatiivisessa vaiheessa potilaasta otettaviin kokeiden laajuuteen vaikuttaa odotettu vuotoriski ja itse suunniteltu toimenpide. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c.)

Gastroenterologialta ja yleiskirurgialta esimerkiksi otetaan laparotomia- ja laparoskopiatoimenpiteissä (vatsaontelon tähystys- ja avoleikkaus) veriryhmä ja vasta-aineet (E-ABORh ja RhD), sopivuusnäyte (B-SOPnäyt), perusverenkuva ja trombosyytit (PVK+T), natrium (Na), kalium (K) ja kreatiniini (Krea). Lisäksi sappirakonpoistoleikkauksissa otetaan maksakokeet (ASAT, AFOS, Bil, Bil-kj) ja hyytymistutkimus (INR). Gynekologisissa toimenpiteissä esimerkiksi sectio, kaavinta, laparoskopia ja laparotomia toimenpiteissä otetaan veriryhmä ja vasta-aineet, sopivuusnäyte ja PVK+T. Ortopedialla otetaan esimerkiksi lonkkaproteesileikkauksissa veriryhmä ja vasta-aineet, sopivuusnäyte, PVK+T, Na, K, Krea ja tulehdusarvo (CRP) ja vastaavasti jos kyseessä on pienet raajatoimenpiteet ei oteta ollenkaan kokeita. Plastiikkakirurgialla abdominoplastiassa eli vatsanmuotoiluleikkauksessa otetaan veriryhmä ja vasta-aineet, sopivuusnäyte ja PVK+T ja esimerkiksi pienissä rintarauhastoimenpiteissä ei oteta ollenkaan preoperatiivisia kokeita. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c.)

Thorax- ja verisuonikirurgia katsotaan aina raskaaksi kirurgiaksi. Esimerkiksi jos toimenpiteenä on elektiivinen aortan aneyrysma, mediastinusskopia, keuhkoleikkaukset ja perifeerinen verisuonileikkaus otetaan aina veriryhmä ja vasta-aineet, sopivuusnäyte, PVK+T, Na, K ja Krea. Urologisissa toimenpiteissä esimerkiksi eturauhashöyläyksessä otetaan veriryhmä ja vasta-aineet, sopivuusnäyte jos Hb alle 110, PVK+T, Na, K ja Krea. Korva-nenä-kurkkutautien-toimenpiteissä esimerkiksi tonsillektomiassa otetaan veriryhmä ja vasta-aineet, sopivuusnäyte ja PVK+T. Suu- ja leukakirurgialla traumaleikkaukset ja purennan korjausleikkauksissa otetaan veriryhmä ja vasta-aineet, PVK+T, Na, K, Krea ja INR. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c.)

Jos potilas kuuluu ASA-luokkiin 3–4 tai potilas on yli 65-vuotias, otetaan laajemmat preoperatiiviset kokeet. Esimerkiksi kaikki suuret tai keskisuuret toimenpiteet kohdalla otetaan EKG, veriryhmä ja vasta-aineet, sopivuusnäyte, PVK+T, Na, K ja Krea. Jos tehdään pieni paikallispuudutus toimenpide, kuten canalis carpi, ei kokeita oteta ollenkaan. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c.)

Sytologiset ja histologiset näytteet

Sytologinen diagnostiikka perustuu solujen muutoksiin (Karttunen ym. 2005, 282). Kudosopillinen eli histologinen diagnostiikka tarkoittaa kudosnäytteen valomikroskooppista tutkimusta, jonka avulla voidaan tehdä muutoksen patologisanatominen diagnoosi eli PAD (Karttunen ym. 2005, 288). Patologian laboratorioon tulee seuraavia histologisia ja sytologisia näytteitä leikkausosastolta. Formaliininäytteitä tulee histologialle esimerkiksi urologialta höylätyt prostatalastut tai biopsiat virtsarakosta, gastroenterologialta suolipreparaatit, umpilisäke, sappirakko, yleiskirurgialta kilpirauhanen, imusolmuke, rintarauhanen, ortopedialta satunnaisia luunpalasia, korva-, nenä- ja kurkkutaudeilta parotis, tonsilla, gynekologialta kohtu ja adnexit ja thorax-kirurgialta keuhkoresekaatteja. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.)

Tuorenäytteinä tulee imusolmukkeita, syöpädiagnoosilla leikattuja suolia, malignit rinnat ja leukapreparaatit styrox-levyllä. Suolinäyte on laitettu leikkausosastolla styroxlevylle, jossa se laitetaan laboratorioon saavuttua fiksoitumaan formaliiniin vuorokaudeksi. Styroxlevyllä fiksoitumisen ansiosta suolipreparaatti pysyy suorana ja jatkotutkimusten tekeminen on helpompaa. Preparaatin mukana laboratorioon saapuu paperipiirros, johon kirurgi on merkinnyt muutosalueet preparaatissa ja merkkilankojen selitykset. Hyvälaatuiset rintapreparaatit tulevat laboratorioon formaliinifiksaatiossa. Lymfoomaepäily imusolmukkeet puolitetaan laboratorioon tullessa, joista toinen puoli menee ravintoliuokseen ja toinen puoli formaliiniin. Tämä menetelmä mahdollistaa sen, että imusolmukkeesta voi tehdä jatkossa Meilahdessa virtaussytometriatutkimuksen ja orientoivan jääleiketutkimuksen. Jääleikkeet tulevat syöpäepäilyistä tai jo tiedossa olevista syöpäleikkauksista, jotta voidaan leikkauksen aikana tietää, onko muutosalueen ympärillä riittävä poistomarginaali ja jääleiketulos ohjaa reaaliajassa leikkaussuunnitelmaa. Vastaavasti rintasyöpäkirurgiassa jääleikevastaus vartijaimusolmukkeista kainaloista kertoo, onko syöpä levinnyt kainaloon ja pitääkö saman leikkauksen yhteydessä tehdä kainaloevakuaatio. Sytologisia näytteitä tulee urologialta ja gynekologialta, kuten virtsaa ja ascitesta. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.)

Kliininen kemia, hematologia ja immunologia

Kemia, hematologia ja näytteenotto ovat suurimmat lukumäärällisesti leikkausosastolta laboratorioon tulevista näytteitä. Näiden tilastojen lisäksi leikkausosastolla hoidossa olevien potilaiden näytemääriin tulee taustaosastojen laskutusten kautta päivystyspotilaat. Päivystyspotilaiden kohdalla pääpaino on kemian perustutkimukset, verensiirtoihin liittyvät tutkimukset ja hyytymistekijätutkimukset. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.)

Kliininen kemia tutkii elimistön nesteiden ja eritteiden aineosia. Aineosia määritetään verestä, virtsasta, ulosteesta, mahanesteestä ja eri ruumiinonteloihin (keuhko- ja sydänpussi, vatsaontelo) eri tautitilojen yhteydessä erittyviä nesteitä. (Karttunen ym. 2005, 278.) Hematologia tutkii veritauteja. Määrällisten suureiden lisäksi hematologinen verinäyte arvioidaan myös mikroskoopilla. Luuytimen perustutkimus on aspiraationäyte luuydinontelosta. (Karttunen ym. 2005, 281.) Immunologia tutkii ihmisen puolustusjärjestelmiä. Solujen pintamolekyylien ja välittäjäaineiden määrä kasvaa nopeasti, mutta edelleen suurin kliininen sovellus ovat edelleen autoimuunitaudit. (Karttunen ym. 2005, 282.)

Kemian puolella tutkitaan erityisesti neste- ja elektrolyyttitasapainoa. Elektrolyyteillä tarkoitetaan yhdisteitä, jotka esiintyvät elimistössä sähköisesti varautuneina eli ioneina. Merkittäviä positiivisesti varautuneita kationeja ovat natrium, kalium, kalsium ja magnesium. Merkittäviä negatiivisesti varautuneita anioneja ovat kloridi, bikarbonaatti, fosfaatti, sulfaatti ja eräiden orgaanisten happojen anionit. Elektrolyyttien tehtäviä elimistössä ovat nestetilojen tilavuuksien ja osmoottisen paineen sekä happo- emästasapainon ylläpito, hermo-, sydänlihas ja luurankolihassolujen toiminnan säätely sekä osallistuminen aineenvaihduntareaktioiden säätelyyn. (Hotakainen ym. 2023, 142.)

Potilaan happo-emästasapainoa seurataan verikaasuanalysaattorin tuottamista tuloksista. Käytännössä seurataan yhden puskurijärjestelmän (hiilihappo/bikarbonaatti) muutoksia. Yhden puskurin muutokset kuvastavat samalla muidenkin tilaa. Tämän lisäksi seurataan nestetasapainon ja elektrolyyttien muutoksia, koska niiden häiriöt liittyvät usein tai voivat johtaa happo-emästasapainon häiriöihin. (Hotakainen ym. 2023. 160.) Leikkausosastolla on käytössä oma verikaasuanalysaattori. Potilaan tilan seuraamiseksi reaaliajassa voidaan ottaa arteriakanyylistä näytteitä. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.)

Hyytymisjärjestelmien toimintaperiaatteessa normaali hemostaasi perustuu verisolujen, plasman hyytymistekijöiden ja verisuonten seinämärakenteiden sekä vasoaktiivisuuden yhteisvaikutuksiin. Verihiutaleet tarttuvat endoteelin alta paljastuviin kollageenisäikeisiin VWF-tekijän välityksellä ja muuttavat muotoaan aktivaation seurauksena. Verihiutaleista vapautuu välittäjäaineita, kuten tromboksiinia, ja niiden vaikutuksesta seuraa paikallinen vasokonstriktio. Verihiutaleaktivaatio ja vasokonstriktio laukaisevat primaarihemostaasin. (Nevzorov, Szanto, Helin, Joutsi-Korhonen & Lassila 2022.) B-PVK +T eli perusverenkuva on tärkein seulontatutkimus primaarihemostaasissa. Primaarihemostaasin toiminnan kannalta on olennaista, että trombosyyttimäärä on riittävä ja trombosyyttien toiminta on normaalia. Trombosyyttifunktio voi olla häiriintynyt, vaikka trombosyyttimäärä olisi normaali. Usein syynä on potilaan lääkitys, kuten trombosyyttien estoon perustuvat lääkeaineet. Lääkevaikutus voi olla lyhytaikainen, mutta esimerkiksi ASAn vaikutus kestää 7–10 vuorokautta eli koko trombosyytin eliniän. (Hotakainen ym. 2023. 366.) ASA-lääkityksellä tarkoitetaan asetyylisalisyylihappoa. ASAn käyttötarkoitus on valtimotukosten ja sydän- ja aivoinfarktin uusiutumisen esto (Lääkeopas 2022).

Elektiivisten eli suunniteltujen leikkauspotilaiden kohdalla on ohjeet, kuinka kauan esimerkiksi verenohennuslääkkeet tai tromboosinestolääkitys tulee olla tauolla ennen suunniteltua toimenpidettä. Anestesiamuodon valintaan vaikuttaa esimerkiksi INR-arvo. Tarkoitus on optimoida tilanne niin, että anestesia- ja leikkausriskit ovat mahdollisimman pienet. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.)

Hematologialle kohdistunut näytemäärä on 2512 vuonna 2024. Hyytymisanalyytikan alla on 562 näytettä. Hyytymistuotteista osa on päivystyspotilaiden ja ne eivät ole leikkausosaston laskutuksessa mukana. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.) HUSLABin hyytymistutkimuksiin kuuluvat muun muassa INR/TT, APTT, FiDD, AntiFxa ja Fibr (Huslab 2025c).

Verituotteet

Veripalvelu valmistaa luovutetusta verestä punasolu- ja trombosyytti-valmisteita sekä toimittaa plasman jatkojalostukseen lääketehtaille lääkkeiksi. Tarvittavat verensiirrot toteutetaan ikään kuin mittatilaustyönä, jossa potilaalle annetaan kussakin tilanteessa tarvittavaa veren komponenttia. (Hotakainen ym. 2023. 379.) Riippuen potilaan ASA-luokasta ja suunnitellusta toimenpiteestä pyydetään veriryhmä ja vasta-aineet ja sopivuusnäyte, jotta mahdolliseen veren tarpeeseen on varauduttu etukäteen. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c.)

Tärkeimmät verivalmisteet ovat punasoluvalmisteet ja trombosyyttivalmisteet sekä lääkevalmisteeksi luokiteltu Octaplas-plasma. Punasolujen tärkeimmät käyttöindikaatiot ovat akuutin vuodon hoito ja normovoleemisen anemian korvaushoito. Trombosyyttejä siirretään silloin kun potilaan trombosytopeniasta tai trombosyyttien funktiohäiriöstä aiheutuu vuotovaara. Octaplas-plasmavalmisteen tärkeimmät siirtoindikaatiot ovat yksittäisen hyytymistekijän puutoksen korvaaminen verenvuodossa tai ennen toimenpidettä. Verensiirtotutkimukset perustuvat vasta-aineiden ja punasolujen pinnassa olevien antigeenien välisiin reaktioihin. Verensiirtotutkimuksiin kuuluu: veriryhmämääritys ja osatutkimuksena veriryhmävasta-aineet (E-ABORh ja RhD), veriryhmävasta-aineet (P-VRAb-O) seulotaan ja tarvittaessa löydettyjen vasta-aineiden tunnistus (P- VRAbTu1). Tarvittaessa tehdään sopivuuskoe potilaan plasman ja siirrettäväksi aiotun valmisteen punasolujen välillä, eli B-XKoe. Type and screen eli veriryhmä ja seulontamenetelmä on käytössä suuressa osassa suomalaisia verikeskuksia. (Hotakainen ym. 2023. 381–386.)

Lappeenrannan verikeskuksessa on käytössä Type and Screen -menetelmä. Käytössä olevat verensiirtotutkimukset ovat esimerkiksi E-ABORh, B-SOPnäyt, P-VRAb-O, VRAbTu1, E-VR-Ty ja E-Coomb-O. Verituotteiden käytöstä esimerkkinä vuonna 2024 leikkausosaston laskutukseen on mennyt punasolut valkosoluton 142 ja kokonaisverituotteet 308. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.)

Verituotteiden käyttö on vähentynyt muun muassa leikkaustekniikoiden kehittymisen myötä. Anestesia- ja leikkausosastolla on käytössä verenpesulaite, jonka avulla potilaan omaa verta voidaan palauttaa potilaaseen. Verenpesulaite otetaan suunnitellusti käyttöön esimerkiksi elektiivisissä aortan aneyrysma ja selän raudoitusleikkauksissa. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c.)

Mikrobiologia

Mikrobiologian tehtävänä on löytää ja tunnistaa tauteja aiheuttavia mikro-organismeja. Niitä voidaan löytää suoraan ihmisestä, pääsääntöisesti verestä tai eritteistä, tai lisäämällä näytteessä olevia taudinaiheuttajia hyvissä viljelyoloissa tai vasta-ainetestauksella. (Karttunen ym. 2005, 281.) Näytteen laatu määrittyy sen mukaan, mitä tulehdusta tai tulehdusta aiheuttavaa bakteeria epäillään. Mikrobiologista näytettä ottaessa tulee näytteeksi saada mikrobi, joka aiheuttaa tulehdusta. (Karhumäki, Jonsson & Saros 2009, 198.)

Mikrobiologian laboratorioon tulee tutkittavaksi leikkausosastolta eri erikoisaloilta kudospaloja ja nesteitä eri näytteenottokohdista bakteeri- ja sieninäytteiksi, absessimärkää, veriviljelyitä, virtsaa, nukleiinihappo-osoituksia ja tuberkuloosinäytteitä. Lähetetiedoissa on tärkeää merkitä näytteen ottopaikka, onko potilaalla tiedossa oleva diabetes tai ASO-tauti, sillä nämä kaikki tiedot vaikuttavat mikrobiologian yksikössä näytteen käsittelyn laajuuteen. Kaikki esitiedot tutkimuspyynnössä ohjaavat tekemään oikeaoppisen näytteenkäsittelyn ja takaavat potilaalle parhaat vastaukset hoidon kannalta, kuten oikean mikrobilääkevalinnan. Pääosa leikkausosastolla otetuista näytteistä on BaktVi1 (anaerobiviljely)-pyyntöjä, eli syvämärkänäytteitä. Syvämärkä näytteitä ovat esimerkiksi absessimärät, vatsaonteloneste tai haavaerite ja syvämärkänäyte steriilistä nesteestä, joista esimerkkinä BAL, nivelneste tai punktioneste. (Huslab 2025a). Pintamärkänäytteen tutkimuspyyntö on BaktVi2 (aerobiviljely). Näistä näyte-esimerkkejä on ottokohdasta trakea, yskös tai peräaukko. ( Huslab 2025b.)

Kliinisen fysiologian tutkimukset ja isotooppitutkimukset

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede on erikoisala, joka käsittää toiminnallista tutkimista. Nämä tutkimukset liittyvät muun muassa sydämen ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toiminnan mittaamiseen. Tyypillisimpiä kliininen fysiologian tutkimuksia ovat sydämen kaikukuvaus, kliininen rasituskoe tai EKG:n vuorokausirekisteröinti. Esimerkkinä elimistön toimintaa mittaavista tutkimuksista mainittakoon sydänlihasperfuusion ja keuhkoventilaation ja -perfuusion gammakuvaustutkimukset. (Knuuti & Laitinen 2020.) Rintasyöpäkirurgiassa voidaan tehdä jyvämerkkaus niissä tapauksissa, kun muutos ei ole palpoitavissa ja tarvitaan jyvämerkkaus muutosalueen paikallistamiseksi. Arvioitaessa potilaan anestesiakelpoisuutta voidaan tehdä seuraavia tutkimuksia muutamia mainitakseni: lepo-EKG, rasitus-EKG, hengitysfunktiotutkimukset ja ergospirometria. Leikkauspotilaan anestesia- ja leikkauskelpoisuuden tutkimisessa preoperatiivisessa vaiheessa kliinisellä fysiologialla on suuri merkitys kartoittaessa esimerkiksi sydämen ja keuhkojen toimintaa. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c.) Spiroergometriatutkimuksessa mitataan hengityskaasujen vaihduntaa kliinisen rasituskokeen aikana. Yleensä aiheena on selvittää, johtuuko suorituskykykyä rajoittava väsyminen tai hengenahdistus sydämen tai keuhkojen toiminnan häiriöistä. Kaasujen vaihduntaa ja keuhkotuuletusta mittaavien muuttujien avulla saadaan kuva hengitysmekaniikasta ja sen häiriöistä. (Piirilä & Sovijärvi 2013.)

Johtopäätökset

Tämän artikkelin tarkoituksena oli kartoittaa, mitä erityyppisiä näytteitä Etelä-Karjalan keskussairaalan anestesia- ja leikkausosastolta tulee laboratorioon perioperatiivisen hoidon aikana tutkittavaksi ja miksi. Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että anestesia- ja leikkausosastolta lähtee runsas määrä näytteitä laboratorioon. Etelä-Karjalan keskussairaala on laajan päivystyksen sairaala, jossa ympärivuorokautiset laboratoriopalvelut ovat välttämättömät toiminnan kannalta. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b.) Arvion mukaan 70 % lääketieteellisistä päätöksistä perustuu laboratoriotutkimusten tuloksiin. Kliinisessä potilastyössä käytetään erilaisten viiterajojen lisäksi hoitosuosituksissa sovittuja päätös-, tavoite- ja ennusterajoja. (Uotila, Hämäläinen & Kouri 2019.)

---

Kirjoittajat:

Laura Koskimäki, sairaanhoitaja AMK, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2312510@edu.savonia.fi

Riitta Kiiskinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, riitta.kiiskinen@savonia.fi

---

Lähteet:

Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025a. Laboratorio Etelä-Karjalan hyvinvointialue. https://www.ekhva.fi/palvelut/terveyspalvelut/tutkimukset/laboratorio/. Viitattu 17.11.2025.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025b. Opera-leikkaushallintajärjestelmä. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 17.11.2025.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2025c. Teams. Preoperatiiviset laboratoriokokeet elektiivinen kirurgia 2024. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 17.11.2025.

Grönroos, P. & Koskinen, P. 2014. Kliinisten laboratoriotutkimusten luotettavuus. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/ptp00207. Viitattu 25.11.2025.

Hotakainen, K., Lakkisto P. & Lempiäinen A. 2023. Laboratoriolääketiede-kliininen kemia ja hematologia. Helsinki: kandidaatti kustannus.

Huslab 2025a. BaktVi1. https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=3491. Viitattu 25.11.2025.

Huslab 2025b. BaktVi2. https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=3492. Viitattu 25.11.2025.

Huslab 2025c. Huslab hyytymistutkimukset. https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=8665. Viitattu 18.11.2025.

Huttunen, T. & Saari, T. 2021. Potilaan nestehoito toimenpiteen yhteydessä. Teoksessa anestesiologian ja tehohoidon perusteet. Helsinki: Duodecim. Viitattu 25.11.2025

Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M. 2009. Mikrobit hoitotyön haasteena. Helsinki: Edita Prima.

Karttunen, T., Soini, Y. & Vuopala, K. 2005. Tautioppi. Helsinki: Edita Prima Oy.

Knuuti, J. & Laitinen, T. 2020. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoisala. https://www.duodecimlehti.fi/duo15548. Viitattu 26.11.2025.

Kontinen, V. & Hynynen, M. 2003. Mitä ASA-luokka kertoo leikkausriskistä? https://say.fi/files/1a_kontinen.pdf. Viitattu 24.11.2025.

Lääkeopas. ASA-lääkitys. https://www.terveyskirjasto.fi/far03938. Viitattu 25.11.2025.

Nevzorov, I., Szanto, T., Helin, T., Joutsi-Korhonen, L. & Lassila R. 2022. Veren hyytymisen päivystykselliset laboratoriotutkimukset. https://www.duodecimlehti.fi/duo16653. Viitattu 24.11.2025.

Piirilä, P & Sovijärvi, A. 2013. Spiroergometria fyysisen suorituskyvyn ja sitä rajoittavien tekijöiden arvioinnissa. https://www.duodecimlehti.fi/duo11057. Viitattu 18.11.2025.

Siirala, E., Helenius, M., Kauppi, O., Liukas, T., Smeds, E., Tuominen, J. & Ukonsaari, P. Käsikirja potilaan heräämövaiheen hoidosta ja turvallisesta siirrosta jatkohoitoon. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2024/05/hotus-hekakirja-web.pdf. Viitattu 24.11.2025.

Suomen anestesiologiayhdistys 2014. ASA-riskiluokitus on suomennettu uudelleen. https://say.fi/files/asa_luokitus.pdf. Viitattu 9.11.2025.

Uotila, L., Hämäläinen, E. & Kouri. T. 2019. Laboratoriotutkimusten viitearvojen määrittäminen ja merkitys kliinisessä päätöksenteossa. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/b7b96653-7509-4ffc-9ca6-4dc47d185b7f/content. Viitattu 26.11.2025.