Tämä artikkeli pohjautuu YAMK-opinnäytetyöhön Kehitysvammaisille suunnattujen saavutettavien ja oppimista tukevien verkkokurssien kehittäminen Tukena-säätiössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Tukena-säätiön työntekijöiden kokemuksia saavutettavista ja oppimista tukevista verkkokursseista. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä saavutettavia ja oppimista tukevia verkkokursseja.

Opinnäytetyön tuloksena tunnistettiin 23 erilaista tekijää, jotka tulee huomioida, kun kehitetään saavutettavia ja oppimista tukevia verkkokursseja. Näistä tekijöistä muodostettiin 4 luokkaa, jotka olivat saavutettavuutta lisäävät tekijät, saavutettavuutta haittaavat tekijät, oppimista tukevat tekijät sekä oppimista motivoivat tekijät.

Saavutettavuus on sisällön ymmärrettävyyttä, helppokäyttöisyyttä ja teknisiä ratkaisuja

Verkkopalveluiden, kuten verkkokurssien, saavutettavuus tarkoittaa THL:n (2025) määritelmän mukaan verkkosisältöjen suunnittelua ja toteutusta tavalla, joka mahdollistaa niiden käyttämisen kaikille, toimintarajoitteesta tai vammasta riippumatta. Käytännössä saavutettavuudella tarkoitetaan verkkopalveluiden teknistä saavutettavuutta, niiden helppokäyttöisyyttä sekä ymmärrettävästi rakennettua sisältöä (Traficom 2024). Verkkokurssien kehittämisessä olennaista on ottaa huomioon esimerkiksi tekstin laatu ja tyyli, visuaalisen tuen, kuten kuvien käyttö, sivuston selkeä rakenne sekä saavutettavuusohjeiden, WCAG:n noudattaminen (Saavutettavuuskirjasto Celia 2025).

Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että kehitysvammaisille suunnattujen verkkokurssien saavutettavuutta lisäävät tekijät liittyivät keskeisesti teoriasta nouseviin osa-alueisiin. Ymmärrettävän sisällön rakentaminen, kuten selkeän kielen ja visuaalisten ratkaisuiden käyttö, verkkokurssien helppokäyttöisyyttä lisäävät tekijät, kuten sisällön selkeän rakenteen suunnittelu sekä teknistä saavutettavuutta lisäävän Howspace-verkkoalustan hyödyntäminen olivat tulosten mukaan olennaisia tekijöitä kehitettäessä saavutettavia verkkokursseja. Kehittämistyön näkökulmasta olennaista ei kuitenkaan ole tunnistaa vain toimivia osa-alueita, vaan löytää myös ne tekijät, jotka haittaavat saavutettavuutta. Saavutettavuutta haittaavia tekijöitä olivat tulosten mukaan esimerkiksi esteet kielellisessä saavutettavuudessa, ts. verkkokursseja oli saatavilla vain suomen kielellä, sekä puutteet saavutettavuutta edistävien ListenIncludeRespect-standardien käytössä. On kuitenkin tärkeä huomioida, että verkkopalveluiden kehittämisessä saavutettavuus ei muodostu vain tiettyjen vaatimusten noudattamisesta, sillä se mikä lopulta on saavutettavaa, riippuu aina ihmisestä sekä tilanteesta. (Traficom 2024.)

Sosiaalinen tuki ja esimerkkisuoritukset ovat merkityksellisiä oppimisen tukemiselle

Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että keskeisin oppimista tukeva tekijä on läheisiltä, tukihenkilöltä tai opettajalta saatava sosiaalinen tuki. Sosiaalinen tuki mahdollistaa esimerkiksi verkkokursseilla opetettavien asioiden harjoittelun kotioloissa ja opitun asian siirtämisen oppimisympäristöstä käytäntöön (Fitzpatrick & Trninic 2023, 212–213). Toinen keskeinen tekijä oppimisen tukemisessa on opinnäytetyön tulosten mukaan vertaisten näyttämä esimerkki. Vertaiselta oppimisen on todettu parantavan oppimistuloksia (Boot, Owuor, Dinsmore & MacLachlan 2018, 901). Kehitysvammaiset kannattaa siis ottaa aktiivisisiksi toimijoiksi verkkokurssien kehittämiseen.

Arvioitaessa ja suunniteltaessa verkkokursseilla tarjottavan tuen määrää ja laatua, huomioitavaa on kehitysvammaisten henkilöiden taipumus arvioida omaa oppimistaan todellista korkeammaksi (Fajardo, Ávila, Delgado, Gómez-Merino & Salmerón 2022, 1218; St John, ym. 2024). Tämä tieto on hyvä muistaa varsinkin silloin, kun kerätään verkkokurssien käyttäjiltä palautetta siitä, miten verkkokurssien oppimista tukevat käytännöt ovat toimineet tai vaikuttaneet osallistujien oppimiseen.

Muistilista verkkokurssien kehittämistyön tueksi

Opinnäytetyön tuloksista tiivistettiin kaksiosainen muistilista, jota voivat hyödyntää sekä Tukena-säätiön verkkokurssien kehittämistyössä jo mukana olevat, että uudet työntekijät. Muistilista on koottu taulukkoon 1: Kehittäjän muistilista, ja se on vapaasti myös muiden asiasta kiinnostuneiden käytössä.

---

Kirjoittajat

Janette Silván-Soini, YAMK-opiskelija Digitaalisuuden asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla, Savonia Master School

Virpi Maijala, Lehtori, Savonia Master School