Savonia-artikkeli Pro: Kokemuksia Green Office -ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta sosiaalialan järjestössä
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Kaikilta yhteiskunnan toimijoilta edellytetään toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumisen edistämiseksi. Sosiaalialalla toimivat järjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia tukevalla toiminnallaan usein toiminta-alueensa sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Taloudellinen vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus ovat järjestöjen perusperiaatteita, koska toimintaa tuotetaan useimmiten julkisilla avustusrahoituksilla.
Ollakseen kokonaisvaltaisesti vastuullisia toimijoita, sosiaalialan järjestöjen on tulevaisuudessa huomioitava toiminnassaan aktiivisemmin myös ekologinen vastuullisuus. Tämä artikkeli perustuu Kestävän tulevaisuuden asiantuntija ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa MIELI Pohjois-Savon mielenterveys ry:ssä.
Ympäristöjärjestelmä muutoksen tuojana
MIELI Pohjois-Savon mielenterveys ry otti WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmän (WWF Suomi n.d.) käyttöön keväällä 2024. Järjestöllä ei ollut aiempaa tietoa tai kokemusta ympäristöjärjestelmistä eikä kestävyysteemoista. Järjestön kahdeksaa työntekijää haastateltiin opinnäytetyöhön kesällä 2025 sen jälkeen, kun järjestelmän ensimmäinen auditointi oli läpäisty (Päivinen 2026).
Tutkimusaineiston analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun avulla ja tuloksina saatiin tietoa siitä, miten järjestön henkilöstö koki ympäristöjärjestelmän käyttöönoton ja miten järjestelmän juurtumista voitiin jatkossa edistää.
Tulokset osoittivat, että ympäristöjärjestelmä voi toimia ympäristövastuullisen toimintakulttuurin lähtöpisteenä tuomalla ekologisen vastuullisuuden luontevaksi osaksi sosiaalialan ja järjestötyön arvo-ohjattua arkea ja tulevaisuuden visioita.
Innovaatioiden diffuusioteoria ja muutosvalmius
Haastatteluaineistoa analysoitiin hyödyntämällä innovaatioiden diffuusioteorian (Rogers 2003) sekä muutosvalmiuden ja muutosviestin käsitteitä (Armenakis, Harris & Massholder 1993; Armenakis & Harris 2002). Rogersin diffuusioteorian mukaan innovaatio on organisaatiolle uusi idea, toimintatapa tai objekti, ja diffuusio puolestaan sosiaalinen muutosprosessi, jossa sosiaalisen systeemin eli yhteisön jäsenet kommunikoivat innovaatiosta ajan kuluessa. Innovaation viisi ominaisuutta vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti innovaatio omaksutaan: koettu suhteellinen hyöty, yhteensopivuus, monimutkaisuus, kokeiltavuus ja havaittavuus (Rogers 2003).
Muutoskyvykkyys ei tarkoita vain organisaation strategisia linjauksia ja johdon päätöksiä. Hallittujen muutosten aikaansaamiseksi henkilöstön muutosvalmius on merkittävä tekijä, sillä henkilöstön tulee ymmärtää muutoksen merkitys ja pystyä vaikuttamaan toteutukseen (Digia 2025, Smith 2005). Muutosvalmius kuvaa sitä, miten organisaation jäsenet ymmärtävät muutostarpeen, uskovatko he muutoksen olevan oikeansuuntainen, luottavatko he omaan ja organisaation kykyihin muutoksen toteuttamisessa ja kuinka valmiita he ovat edistämään muutosta (Armenakis, Harris & Massholder 1993; Armenakis ja Harris 2002). Muutosvalmiuden viittä osa-aluetta voidaan kuvata alla olevalla kuvalla:
Ympäristövastuullinen toiminta on luonteva osa hyvinvoinnin edistämistä
MIELI Pohjois-Savon mielenterveys ry:n henkilöstö hahmotti ilmastonmuutoksen laajasti jaettuna huolena. Ilmastohuoli ja -toivo synnyttivät motivaatiota toimia yksityisesti ja työyhteisönä. Ympäristövastuulliset kehittämistoimet nähtiin perustehtävään luontevasti liittyvänä jatkumona ja arvoihin sopivana valintana. Työntekijät ymmärsivät muutoksen tarpeen, uskoivat muutoksen olevan oikeansuuntainen ja olivat valmiita sitoutumaan pitkäkestoiseen kehittämistyöhön muutoksen edistämiseksi. He luottivat omaan ja organisaation kykyyn toteuttaa muutos. Ympäristöjärjestelmä koettiin helppona, runsaasti hyötyjä tuovana ja toteutettavissa olevana muutoksena, jonka vaikutukset heijastuivat myös yksityiselämään. Haastattelujen visiot kuvasivat vahvaa tulevaisuususkoa ja sitoutumista organisaation hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä kädenjäljen ja vaikuttavuuden kasvattamiseen myös verkostotyön kautta. Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto näyttäytyi tarkoituksenmukaisena ja strategisesti perusteltuna päätöksenä ihmisten mielen hyvinvointia tukevassa järjestössä.
Avoin keskustelu, osallistumisen mahdollisuudet, perustellut valinnat sekä henkilöstön kokemusten ja huolten kuuleminen ylläpitävät organisaation muutoskyvykkyyttä jatkossa. Ympäristövastuullista järjestökulttuuria ilmentävän vision ja muutoskyvykkyyttä kuvastavan strategian innovointi yhdessä henkilöstön kanssa on keskeinen ympäristöjärjestelmän juurtumista edistävä tekijä. Muutosvalmius näyttäytyi organisaatiossa olennaisena tulevaisuustaitona.
Kirjoittajat
Tiina Päivinen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Armenakis, A. & Harris. S. 2002.Crafting a change message to create transformational change. Journal of organizational change management. Vol. 15 (2), 169–183. https://doi.org/10.1108/09534810210423080. Viitattu 28.4.2026.
Armenakis, A., Harris, S. & Mossholder, K. 1993. Creating Readiness for Organizational Change. Human Relations, 46(6), 681–703. https://www.proquest.com/scholarly-journals/creating-readiness-organizational-change/docview/231489069/se-2. Viitattu 28.4.2026.
Bernerth, J. 2004. Expanding Our Understanding of the Change Message. Human Resource Development Review 3(1), 36–52. https://doi.org/10.1177/1534484303261230. Viitattu 28.4.2026.
Digia. 2025. Organisaatioiden muutoskyvykkyys Suomessa 2025. Tutkimusraportti. https://digia.com/resurssit/organisaatioiden-muutoskyvykkyys-suomessa-tutkimusraportti. Viitattu 28.4.2026.
Päivinen, T. 2026. Kokemuksia WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta: MIELI Pohjois-Savon mielenterveys ry. Opinnäytetyö. Kestävän tulevaisuuden asiantuntija tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604277966. Viitattu 28.4.2026.
Rogers, E. 2003. Diffusion of Innovations. 5. painos. New York: Free Press.
Smith, I. 2005. Achieving readiness for organisational change. Library Management, 26(6/7), 408–412. http://doi.org/10.1108/01435120510623764. Viitattu 28.4.2026.
WWF Suomi n.d. Maailman Luonnon Säätiö – World Wide Fund For Nature, Suomen rahasto sr. Verkkojulkaisu. https://wwf.fi/greenoffice/mika-green-office/. Viitattu 28.4.2026.