Kokemusasiantuntijuudesta vahvistusta tulevaisuuden päihdepalveluiden järjestämiseen

Päihdepalveluissa korostuu nykyisin toipumisorientaatio, jossa huomio kohdistuu päihteiden käytön vähentämisen lisäksi yksilön hyvinvointiin, osallisuuteen ja mahdollisuuteen rakentaa itselleen mielekästä elämää (McLellan ym. 2000). Kokemusasiantuntijoilla päihdepalveluissa tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta päihdesairaudesta sekä siitä toipumisesta sekä hän on lisäksi saanut tehtäväänsä koulutuksen oman kokemustietonsa jäsentämiseksi ja hyödyntämiseksi. Samalla kokemusasiantuntijuus on vakiinnuttanut asemaansa osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kokemusasiantuntijat tuovat palveluihin kokemustietoa, joka voi vahvistaa asiakkaiden osallisuutta, tukea toipumista ja täydentää ammatillista asiantuntijuutta. Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen perusteella kokemusasiantuntijoiden merkitys korostuu erityisesti asiakkaiden tavoittamisessa, hoitoon sitoutumisen vahvistamisessa ja toipumisen tukemisessa.

Tämä artikkeli perustuu Aleksi Hintan (2026) YAMK opinnäytetyöhön, jossa hän selvitti kokemusasiantuntijoiden käyttöä päihde- ja riippuvuuspalveluissa kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla. Katsaukseen valikoitui 17 vertaisarvioitua tutkimusta vuosilta 2010–2026. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue.

Kokemusasiantuntijuus tuo käyttäjänäkökulman palvelujen kehittämiseen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristö muuttuu nopeasti, mikä edellyttää uudenlaisia tapoja hyödyntää asiakkaiden tietoa ja osallisuutta palveluiden kehittämisessä. Samalla palveluiden kasvava tarve ja käytettävissä olevien resurssien rajallisuus korostavat vaikuttavien ja tarkoituksenmukaisten toimintatapojen merkitystä. Kokemusasiantuntijuus tuo ammatillisen tiedon rinnalle palveluiden käyttäjien omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Sen avulla voidaan vahvistaa asiakkaiden osallisuutta, parantaa ammattilaisten ymmärrystä palveluiden käyttäjien tarpeista ja kehittää palveluja vastaamaan paremmin todellisia elämäntilanteita. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen käytännöt ovat kuitenkin edelleen vaihtelevia, mikä lisää tarvetta niiden tavoitteelliselle ja yhdenmukaiselle kehittämiselle. (THL 2023)

Kokemusasiantuntija madaltaa palveluihin hakeutumisen kynnystä

Kokemusasiantuntijuus on tunnistettu tärkeäksi osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kokemusasiantuntijat voivat tuoda palveluihin kokemustietoa ja samaistuttavuutta, jota ammatillisen koulutuksen kautta ei voida saavuttaa. Päihdepalveluissa kokemusasiantuntijat näyttävät erityisen merkityksellisiltä asiakkaiden tavoittamisessa sekä palveluihin kiinnittymisen tukemisessa. Tutkimuksissa heidän oman toipumiskokemuksensa ja samaistuttavuutensa on yhdistetty asiakkaiden lisääntyneeseen luottamukseen palvelujärjestelmää kohtaan sekä madaltuneeseen hoitoon hakeutumisen kynnykseen (Yakovlyeva ym. 2023; Hansen ym. 2022; Hoffman ym. 2026).

Kokemusasiantuntija vahvistaa toipumista ja osallisuutta

Kokemusasiantuntijan osaaminen perustuu omiin kokemuksiin riippuvuudesta, toipumisesta ja palvelujärjestelmän käyttämisestä. Tätä kokemustietoa voidaan hyödyntää sekä asiakkaiden tukemisessa että palveluiden kehittämisessä (Keats ym. 2015; Ibrahim ym. 2022). Tutkimusten mukaan kokemusasiantuntijat voivat vahvistaa asiakkaiden toiveikkuutta, pystyvyyden tunnetta ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Kokemusasiantuntijoiden tarjoama vertaistuki auttaa asiakkaita tunnistamaan omia voimavarojaan ja lisää kokemusta osallisuudesta omassa hoito- ja toipumisprosessissa (Yakovlyeva ym. 2023; Ibrahim ym. 2022).

Kokemustieto täydentää ammatillista asiantuntijuutta

Kokemusasiantuntijuus ei korvaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista, vaan täydentää sitä tarjoamalla asiakkaan näkökulmasta rakentuvaa kokemustietoa (Keats ym. 2015; Klodnick ym. 2025). Päihdepalveluissa ammattihenkilöstö vastaa hoidollisista ja kliinistä asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä, kun taas kokemusasiantuntijat toimivat usein vertaistukijoina, motivoijina sekä palveluohjauksen tukena. He voivat auttaa asiakkaita sanoittamaan omia tarpeitaan ja tavoitteitaan sekä toimia sillanrakentajina asiakkaan ja palvelujärjestelmän välillä (Ibrahim ym. 2022; Hagaman ym. 2023; Moskal ym. 2026).

Kokemusasiantuntijuus edellyttää toimivia rakenteita

Kokemusasiantuntijatoiminnan onnistuminen edellyttää selkeitä rooleja, toimivia yhteistyökäytäntöjä ja organisaation tukea. Tutkimuksissa on korostettu perehdytyksen, koulutuksen ja työnohjauksen merkitystä sekä kokemusasiantuntijoille että ammattilaisille. Kun tehtävänkuvat ja vastuut ovat selkeitä, kokemusasiantuntijuuden tarjoama kokemustieto voidaan hyödyntää tehokkaasti osana päihdepalveluiden toimintaa ja kehittämistä (Hagaman ym. 2023; Klodnick ym. 2025; Moskal ym. 2026).

Kirjallisuuskatsauksen perusteella kokemusasiantuntijoilla on merkittävä rooli asiakkaiden hoitoon sitoutumisen, palveluihin kiinnittymisen ja toipumisen tukemisessa. Tulokset osoittivat kuitenkin, että toiminnan vaikuttava toteuttaminen edellyttää selkeitä rakenteita, organisaation sitoutumista sekä kokemusasiantuntijuuden aseman vakiinnuttamista osaksi palvelujärjestelmää. Kokemusasiantuntijatoiminnan hyödyntämistä vaikeuttivat erityisesti epäselvät työnkuvat, vaihtelevat toimintamallit sekä puutteellinen organisaation tuki. (Hagaman ym. 2023; Heiden-Rootes ym. 2023; Rissanen & Jurvansuu 2017.)

Tulosten perusteella kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä päihdepalveluissa voitaisiin vahvistaa seuraavilla toimenpiteillä:

• kokemusasiantuntijuuden kirjaaminen organisaatioiden strategisiin tavoitteisiin
• selkeän ja yhtenäisen kokemusasiantuntijatoiminnan ohjeistuksen laatiminen
• kokemusasiantuntijatoiminnasta tiedottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle
• kokemusasiantuntijatoiminnan koordinoinnin ja johtamisen vahvistaminen
• kokemusasiantuntijoiden perehdytyksen, koulutuksen ja työnohjauksen systemaattinen kehittäminen
• kokemusasiantuntijoiden integroiminen osaksi moniammatillisia työryhmiä.

(Hagaman ym. 2023; Heiden-Rootes ym. 2023; Ibrahim ym. 2022; Hietala & Rissanen 2015; Rissanen & Jurvansuu 2017.)

Johtopäätökset

Kirjallisuuskatsauksen avulla kootun tiedon perusteella voi sanoa, että kokemusasiantuntijoilla on merkittävä rooli sekä paljon käyttämätöntä potentiaalia päihdepalveluiden asiakaslähtöisyyden, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Kokemusasiantuntijuus tuo palveluihin aitoa kokemustietoa, jonka avulla voidaan edesauttaa asiakkaiden tavoittamista, vahvistaa luottamusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään sekä tukea hoitoon sitoutumista ja toipumisprosessia. Erityisen merkittäväksi kokemusasiantuntijoiden rooli näyttäytyy heikosti palveluihin kiinnittyvien asiakkaiden kohdalla sekä kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäävien asiakkaiden tilanteen edistämiseksi (Hagaman ym. 2023; Heiden-Rootes ym. 2023; Ibrahim ym. 2022).

Tulokset osoittavat, että toimiva kokemusasiantuntijatoiminta sekä sen vaikuttavuus vaativat selkeät rakenteet, määritellyt toimintamallit sekä organisaation tuen sekä sitoutumisen kokemusasiantuntijatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Kokemusasiantuntijoiden roolit, koulutus, työnohjaus sekä moniammatillinen yhteistyö ovat keskeiset edellytykset toimivalle ja vaikuttavalle kokemusasiantuntijatoiminnalle.

Tulevaisuuden muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukentässä kokemusasiantuntijuutta tulisi tarkastella osana päihdepalveluiden pysyvää toimintarakennetta eikä erillisenä tai hankeluonteisena toimintana. Kokemustiedon yhdistyessä ammatilliseen asiantuntijuuteen suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti, voidaan rakentaa entistä vaikuttavampia, yhdenvertaisempia ja toipumisorientaatiota tukevia päihdepalveluita.

#MasterSchool #YAMK #SosiaaliJaTerveysala

---

Kirjoittajat

Teija Korhonen, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Aleksi Hintta, sairaanhoitaja (AMK), YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Hagaman, A., Foster, K., Kidd, M. & Pack, R. 2023. An examination of peer recovery support specialist work roles and activities within the recovery ecosystems of Central Appalachia. Addiction Research & Theory 31(5), 328–334. https://doi.org/10.1080/16066359.2022.2163387

Hansen, M. A., Modak, S., McMaster, S., Zoorob, R. & Gonzalez, S. 2020. Implementing peer recovery coaching and improving outcomes for substance use disorders in under-served communities. Journal of Ethnicity in Substance Abuse 19(4), 560–575. https://doi.org/10.1080/15332640.2020.1824839

Hoffman, K., Leichtling, G., Shin, S., Seaman, A., Gailey, T., Spencer, H. C. & Korthuis, P. T. 2026. “She Was Real About It and Made Me Feel Life Is Important”: Patient Per-spectives on Peers’ Role in Peer-Assisted Telemedicine Hepatitis C Treatment for People Who Use Drugs in Rural Communities. Journal of Psychoactive Drugs. https://doi.org/10.1080/02791072.2026.2524814

Ibrahim, N., Selim, A., Ng, F., Kasaby, M., Ali, A. M., Eweida, R., Almakki, D., Elaagib, A. & Slade, M. 2022. Experiences of peer support workers supporting individuals with substance use disorders in Egypt: Phenomenological analysis. BMC Health Services Re-search 22(1), 1012, 1–15. https://doi.org/10.1186/s12913-022-08393-5

Keats, J., Micallef, M., Grebely, J., Hazelwood, S., Everingham, H., Shrestha, N., Jones, T., Bath, N., Treloar, C., Dore, G.J & Dunlop, A. 2015. Assessment and delivery of treatment for hepatitis C virus infection in an opioid substitution treatment clinic with integrated peer-based support in Newcastle, Australia. International Journal of Drug Policy 26(10), 999–1006. https://doi.org/10.1016/j.drugpo.2015.07.006

Klodnick, V. V., LaPelusa, B., Reznik, S. J., Johnson, R. P., Myers, N. L., Lucksted, A., Cohen, D. A. & Lopez, M. 2025. Substance Use Approaches Among Peer Support Special-ists in Community Mental Health Early Psychosis Programs. Psychiatric Rehabilitation Journal 48(3), 182–190. https://doi.org/10.1037/prj0000612

McLellan, A. T., Lewis, D. C., O’Brien, C. P. & Kleber, H. D. 2000. Drug dependence, a chronic medical illness: Implications for treatment, insurance, and outcomes evaluation. JAMA 284(13), 1689–1695. https://doi.org/10.1001/jama.284.13.1689

Moskal, M., Miller, S. J., Frary, S. G., Chu, W., Bodalski, E. A., Wu, E. G. & Harrison, S. E. 2026. “Because change is possible…”: Peer support workers’ perceptions of their roles and responsibilities in the recovery workforce. Journal of Substance Use 31(2), 184–189.

Yakovlyeva, A., Griffin, W., Worden, A., Roth, S., DeChant, P., Butler, D., Tang, Q. & Litzelman, D. K. 2023. Racial Differences in Retention in a Community-based Addiction Reduction Program Implemented by Peer Recovery Coaches for Women of Reproductive Age. Inquiry: The Journal of Health Care Organization, Provision, and Financing 60, 1–12. https://doi.org/10.1177/00469580231218644