Vihreällä ruoholla on kolme puupalikkaa, joissa lukee LCA, ja niiden alla on pienempi teksti, jossa lukee Life Cycle Assessment (elinkaariarviointi). Taustalla on kirkas, hämärtynyt vihreä.

Savonia-artikkeli Pro: Koko elinkaari haltuun – LCA-laskennan ABC

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Ympäristövaikutusten ymmärtäminen ja hiilijalanjäljen rooli

Hiilijalanjäljen laskenta on yksi tämän hetken merkittävimmistä ja keskeisimmistä työkaluista kestävän kehityksen edistämisessä. Hiilijalanjäljen avulla voidaan selvittää, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä syntyy tuotteen, palvelun tai prosessin toiminnasta. Kun tiedetään, missä ja miten päästöt syntyvät, niille voidaan etsiä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja sekä vaihtoehtoja.

Jotta hiilijalanjäljen laskenta ja elinkaariarviointi eivät jää vain teorian tasolle, havainnollistamme tässä artikkelissa ympäristövaikutusten laskennan eri vaiheita esimerkkituotteen avulla. Artikkelissa tarkastelemme Junttan Oy:n tuotetta, jota on koehitsattu HitLeap-hankkeen pilotissa yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Junttan Oy on yritys, joka suunnittelee ja valmistaa erilaisia hydraulisia paalutuslaitteita, lyönti- ja porapaalutuskoneita sekä niiden osia. Esimerkkituotteena pilotissa hyödynnettiin Junttan Oy:n paalutuskoneen polttoainesäiliötä eli tuttavallisemmin Kynkkää, jonka valmistamisen ympäristövaikutuksia artikkelissa tarkastellaan. Ympäristövaikutuksia tarkastellaan koko tuotteen elinkaaren ajalta ja tarkemmin Savonialla tapahtuneen robottihitsauksen osalta.

Aluksi käydään läpi ympäristövaikutuksiin ja LCA-laskentaan liittyvää perustietoa ja sen jälkeen tarkastellaan varsinaista laskennan suunnittelua ja tekemistä esimerkin avulla.

Elinkaariarvioinnin lähtökohdat

Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jolla voidaan arvioida tuotteen, palvelun tai prosessin ympäristövaikutuksia. Elinkaariarvioinnin tavoitteena on yhden tapahtuman sijaan tarkastella koko kohteen kasvihuonekaasupäästöjä sen elinkaaren ajalta. Laskennan avulla saatuja tuloksia voidaan sen jälkeen vertailla muihin samankaltaisiin tuotteisiin, palveluihin tai prosesseihin, ja huomata keskeiset samankaltaisuudet ja eroavaisuudet kohteiden välillä. Elinkaariarviointi voidaankin aloittaa havainnollistamalla tuotteen elinkaarta visuaalisesti kuvaajia ja taulukoita hyödyntäen, ja kirjaamalla ylös erilaisia vaiheita, joita tuotteen elinkaareen sisältyy. Tuotteen elinkaarta voidaan havainnollistaa ja selkeyttää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä pohtimalla:

Mitä materiaaleja ja raaka-aineita tuotteen tekemiseen tarvitaan? Entä kuinka materiaaleja käsitellään, millä ne kuljetetaan ja minne? Kun tarvittavat materiaalit ja raaka-aineet ovat koottuna, kuinka tuotetta lähdetään valmistamaan ja miten sitä työstetään? Mikä on tuotteen käyttöikä, kuinka kauan sitä voidaan mahdollisesti käyttää? Tarvitseeko tuote toimiakseen energialähteitä, kuten sähköä? Entä jos tuote menee rikki, voidaanko sitä huoltaa tai korjata? Viimeisenä elinkaaren vaiheena on tuotteen poisto ja loppusijoitus. Siihen liittyen voisi pohtia, onko tarkasteltavaa tuotetta tai tuotteen osia mahdollista kierrättää ja miten tuote loppusijoitetaan.

Ympäristövaikutusten rajaus

Tärkeä askel ympäristövaikutuksiin liittyvässä laskennassa on aiheen rajaus. Mitkä ovat niitä olennaisimpia asioita, kun tarkastellaan juuri tämän tuotteen, palvelun tai prosessin tapahtumaketjua. Tapahtumaketjuja voi olla yksi tai useampi ja ne voivat haarautua eri hankintaketjuihin ja tuotantotoimijoihin. Joskus tuotteen kaikkia vaiheita voikin olla vaikea selvittää, etenkin jos sen tekemiseen osallistuu monta eri tahoa, monesta eri maasta. Tärkeintä onkin lähteä perusasioista liikkeelle ja lisätä tarkasteltavia kohtia sitä mukaa, kun rajaus laskennalle selkeytyy.

Elinkaariarviolaskennassa eli LCA-laskennassa lähtökohtana on tarkastella tuotteen koko elinkaarta, mutta laskennassa on mahdollista tehdä rajauksia, kunhan rajaukset ovat viestitty selkeästi. Rajausten perusteluissa on siten selkeästi eritelty, mitkä asiat ovat jätetty laskennan ulkopuolelle ja miksi. Laskennasta ei tule rajata asioita ulkopuolelle vain siksi, että tämä aihealue on hankalampi selvittää kuin muut laskentaan liittyvät tapahtumat. Laskentaa voidaan usein rajata niin, että merkittävimmät ympäristövaikutustekijät tuodaan laskennassa esiin ja epäolennaiset tai vähämerkitykselliset tapahtumat voidaan jättää rajauksen ulkopuolelle. Tärkeintä on yleensä selvittää, mikä tai mitkä osa-alueet tarkaltevan tuotteen päästövaikutuksista ovat niitä merkittävimpiä, ja niiden laskentaan tulisikin keskittyä. Avoin viestintä ja läpinäkyvyys laskennan eri vaiheista lisää elinkaariarvioinnin luotettavuutta ja johdonmukaisuutta.

Ympäristövaikutusten laskenta käytännössä esimerkin avulla

Tässä artikkelissa tarkastelemme Junttan Oy:n tuotetta, joka on osana tietyn paalutuskonemallin runkoa. Tuote on polttoainesäiliö eli tuttavallisemmin kutsuttuna Kynkkä, jonka valmistamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkastellaan Savonian laboratoriossa hitsatun testikappaleen hitsausdatan ja yrityksen toimittaman informaation kautta. Tässä esimerkissä rajataan laskenta tarkastelemaan niitä tapahtumia, jotka liittyvät robottihitsaamiseen Savonian laboratoriotiloissa, sillä näistä tapahtumista on ollut tietoja parhaiten saatavilla. Kuitenkin LCA-laskentaan liittyen huomioidaan mukaan koko tuotteeseen liittyvät tapahtumat ja prosessit laajemminkin. Tässä esimerkissä elinkaariarviolaskentaa käydään yleisellä tasolla läpi, tarkemmat tiedot laskentaan liittyen määritellään tapauskohtaisesti tarvittaessa.

Laskentaa aloittaessa on tärkeä perehtyä valittuun tuotteeseen. Tuotteen tapahtumaketjuihin perehtymällä voidaan koota ylös tarvittavia tietoja, joiden avulla arvioidaan ympäristövaikutusten määrää tapahtumaketjun aikana. Tuotteen tapahtumaprosesseja voidaan selkeyttää visuaalisesti esimerkiksi prosessikaavioiden avulla. Tämä helpottaa laskennan eri osa-alueiden hahmottamista ja jäsentelyä. Artikkelin esimerkkilaskennan lähtötietoina tiedetään, että polttoainesäiliötä on alustavasti hitsattu ensin Junttanilla ja sieltä tuote toimitettu Savonian laboratorioon robotilla hitsattavaksi. Lopuksi koehitsattu tuote kuljetetaan takaisin Junttanille.

Virtauskaavio, jossa on kolme suomenkielistä vaihetta, kukin pyöristetyllä laatikolla ja nuolilla: 1) Juntin polttoainesäiliö, 2) Tuote viedään robotti-hitsaukseen, 3) Hitsattu tuote palautetaan Juntinille.

Seuraavaksi käydään esimerkin avulla läpi, kuinka päästöarviointia ja siihen liittyvää laskentaa voisi lähteä tekemään tarkasteltavalle tuotteelle ja mitä vaiheita se sisältää.

Materiaalit

Elinkaariarvioinnissa tarkastelu voidaan aloittaa tuotteen raaka-aineita ja materiaaleja tarkastelemalla. Mitä raaka-aineita ja materiaaleja polttoainesäiliön eli Kynkän valmistamiseen tarvitaan? Mistä materiaaleja on tilattu ja kuinka paljon? Entä kemikaalit ja muut tuotteen valmistamista varten tarvittavat asiat, mitä materiaaleja tarvitaan, että tuote voidaan valmistaa. Tärkeää on huomioida, että tuotetta tullaan hitsaamaan, joten pohditaan myös, minkälaisia materiaaleja tuotteen hitsaukseen tarvitaan.

Kun tuotteeseen liittyvät raaka-aineet ja materiaalit on listattu ylös, niin sen jälkeen voidaan tarkastella, minkälaisia ympäristövaikutuksia kullakin materiaalilla on.

Junttanin valmistamassa polttoainesäiliössä on pääosin käytetty materiaalina terästä. Tämän tiedon avulla voidaan selvittää, onko tuotteessa käytetyn teräksen päästöistä jo valmiiksi tietoja. Minkä tyyppistä terästä tuotteessa on käytetty, kuinka paljon ja mistä se on tilattu? Materiaalien ja raaka-aineiden päästötietoja kannattaa ensin kysyä materiaalien valmistajilta. Monilla valmistajilla on valmiiksi lasketut päästökertoimet omista tuotteistaan saatavilla. Materiaalin päästökerroin ilmaisee esimerkiksi sen, kuinka paljon yksi kilogramma terästä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Jos päästöarvioita ei ole saatavilla juuri kyseiselle materiaalille, niin päästökertoimia on mahdollista etsiä luotettavista lähteistä samankaltaisille tuotteille. Valmistajan ilmoittama päästökerroin on kuitenkin yleensä paras ja luotettavin arvio, joten päästökerrointa kannattaa ensin kysyä valmistajalta. Laskentaa varten päästöarviot ja päästökertoimet kerätään ylös jokaiselle tuotteessa käytetylle ja tuotteen valmistamiseen tarvittavalle materiaalille. Kun päästötiedot materiaaleista ovat saatavilla, niitä on helppo tarkastella myöhemmin laskentavaiheen alkaessa.

Logistiikka

Materiaalit ja raaka-aineet tulevat aina jostain, mutta mistä? Ympäristövaikutusten laskennassa tuleekin pohtia, mistä kaikkialta tuotteeseen tarvittavia materiaaleja on tilattu ja tuotu.

Käytännön kysymyksiä voivat olla esimerkiksi, mistä tuotteen materiaalit on tilattu ja millä ajoneuvolla ne on paikalle tuotu? Onko kaikki materiaalit tuotu yhdellä kuljetuksella, samalla ajoneuvolla, vai onko materiaaleja tuotu eri aikoihin, eri ajoneuvoilla? Ajoneuvoja ovat esimerkiksi henkilöauto, pakettiauto, kuorma-auto, juna, laiva ja lentokone. Selkeintä on koota jokaiselle eri materiaalille oma tietosarake logistiikkaan liittyen, johon kirjoitetaan ylös materiaalin kuljetusketju ja kuljetusmatkat. Logistiikkaan lasketaan mukaan kaikki tuotteen elinkaaren aikana tapahtuvat kuljetukset. Näihin kuuluvat materiaalien ja raaka-aineiden kuljetukset sekä valmiin tuotteen kuljetus asiakkaalle. Elinkaariarvioinnin loppuvaiheessa myös poistuvan tuotteen kierrätys ja loppusijoituksen kuljetukset ovat osa logistiikan ympäristövaikutuksia.

Tässä esimerkissä se tarkoittaa sitä, että logistiikkaan lasketaan mukaan ensin polttoainesäiliön materiaalien kuljetukset valmistajilta Junttanille. Siellä tuote on koottu materiaaleista yhteen ja kuljetettu Savonialle robotilla hitsattavaksi. Kun tuotetta on hitsattu robotilla, se on hitsauksen jälkeen kuljetettu takaisin Savonialta Junttanille. Junttanilla tuote sitten päätyisi asiakkaalle menevään laitteeseen ja aivan viimeisenä tuote kuljetetaan loppusijoitukseen, kun se on käyttöikänsä lopussa.

Valmistusprosessi

Miten materiaaleista saadaan tehtyä valmis tuote? Sitä varten täytyy selvittää tuotteen valmistusprosessi. Tässä esimerkissä tarkastellaan hitsaamiseen liittyviä tapahtumia, sillä polttoainesäiliö rakennetaan kokoon hitsaamalla. Minkälaista hitsaustekniikkaa tuotteen tekemiseen on käytetty. MIG, TIG, laser, vaihtoehtoja on monia. Kuinka paljon aikaa tuotteen hitsaamiseen suunnilleen kuluu, puhutaanko tunneista, päivistä, viikoista? Kun valmistusprosessin vaiheet ovat selvillä, tulee selvittää, kuinka paljon energiaa tuotteen tekemiseen tarvitaan. Onko tuotetta varten tarvittu sähköä, kaasua, lämpöä, vettä vai jotain muuta? Hitsaamista varten tarvitaan ainakin sähköä, joten voidaan pohtia, minkälaista sähköä on käytetty ja kuinka paljon. Onko sähkö mahdollisesti vihreää sähköä esimerkiksi aurinkopaneeleilla tuotettua? Sähkön päästökertoimia voi kysyä sähkön tuottajalta, heillä on usein nettisivuillaan listattuna päästölähteet eri sähkötyyppien mukaan. Tuotteen valmistamisessa on myös huomioitava, mitä jätteitä tai hukkatavaraa tuotetta tehdessä syntyy. Miten nämä jätteet tai hukkapalat kierrätetään, onko osa jätteistä vaarallista jätettä? Kirjaa nämäkin tiedot ylös, jokaiselle jätetyypille, jota tuotteesta syntyy, tehdään oma maininta. Jätetyypit voisivat esimerkiksi olla muovijäte, metallijäte tai vaarallinen jäte. Jätemäärät ovat usein suuntaa antavia arvioita ja jätemäärät voidaan kirjata ylös esimerkiksi kilogrammojen tai suuremmissa määrissä tonnien perusteella.

Työntekijöiden tekemä työ ja matkustaminen

Tuotteen valmistamiseen tarvitaan työntekijöitä. Laskennassa huomioidaan, kuinka paljon tuotteen valmistamiseen tarvitaan työtä ja kuinka kauan siihen kuluu yleensä aikaa. Elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon työntekijöiden työmatkaliikenne. Tuotteen valmistaminen edellyttää sitä, että työntekijät siirtyvät työpaikalle ja työpaikalta takaisin kotiin. Työpaikalle liikkuminen aiheuttaa usein kasvihuonekaasupäästöjä. Valmistusajan kasvaessa työmatkojen määrä yhtä tuotetta kohden lisääntyy ja siten myös tuotekohtainen päästövaikutus kasvaa.

Laskentaa varten kerätään tietoa siitä, miten työntekijät kulkevat työpaikalle ja työpaikalta kotiin. Vaihtoehtoina voivat esimerkiksi olla henkilöauto, linja-auto, polkupyörä tai kävellen. Autolla kulkevien kohdalla tulee määritellä kulkumuodon ominaisuudet, kuten onko auto sähkökäyttöinen, bensiini, diesel vai hybridi? Polkupyörillä kulkevilta työntekijöiltä voidaan myös selvittää, ovatko pyörät sähköavusteisia vai eivät.

Työntekijöiden lukumäärä vaikuttaa myös laskentaan, riittääkö yhden työntekijän työpanos tuotteen valmistamiseen vai työstääkö sitä useampi henkilö. Laskentaa voidaan miettiä työpäivinä, eli kuinka monta työpäivää (8h) kuluu tuotteen valmistamiseen ja kuinka monta työntekijää tuotetta pääasiakseen työstää. Jos tuote valmistuu nopeammin, vaikka puolessa päivässä (4h), niin lasku suoritetaan yhden päivän laskennalla (8h) ja lopuksi jaetaan sitten pienempiin osiin, valmistukseen menevän ajan mukaan. Työpäivien avulla voidaan myös arvioida, kuinka monta kertaa työntekijät kulkevat työpaikalle keskimäärin yhtä tuotetta kohden.

Vaikka työstö- ja valmistusvaiheessa tarkastellaankin lähinnä energiankulutusta ja tuotteen työstämiseen käytettyä aikaa, niin ei tule unohtaa materiaalien käyttöä tässäkin vaiheessa. Mitä materiaaleja tarvitaan, kun työntekijät työstävät tuotetta? Näitä materiaaleja voisi polttoainesäiliön esimerkkitapauksessa olla hitsaamiseen liittyvät materiaalit, kuten hitsaussuojakaasut ja hitsauslanka.

Tuotteen valmistuminen, käyttö ja huolto

Kun tuote on valmistunut tuotantoprosessin mukaisesti, se siirtyy logistiikkaketjussa kohti seuraavaa jatkokäsittelyvaihetta tai lähetetään asiakkaalle. Laskennan kannalta tuotteen valmistuessa on olennaista selvittää, kenelle tarkasteltavaa tuotetta yleensä myydään. Onko tuotteella vakioitunut asiakaskunta vai myydäänkö tuotetta vaihtelevasti eri asiakkaille. Entä millä tuote kuljetetaan, kulkeeko se koko matkan yhdellä ajoneuvolla vai vaihtuuko kuljetusmuoto kuljetuksen aikana. Myös pakkaustavat ja pakkausmateriaalit huomioidaan, lähetetäänkö tuotteet yksittäin vai suuremmissa erissä, ja minkälaiseen pakkausmateriaaliin tuote kuljetusta varten paketoidaan.

Yksi keskeinen elinkaarilaskennan lähtötieto on tuotteen arvioitu käyttöikä. Se auttaa määrittämään, kuinka kauan tuote vaikuttamaan ympäristöönsä ja millä tavoin. Käytön aikana laskentaa varten tulee pohtia, käyttääkö tuote esimerkiksi sähköä tai muuta energiaa, esimerkiksi onko tuote osa isompaa kokonaisuutta. Käyttövaiheessa selvitetään, tarvitseeko tuote esimerkiksi sähköä tai muuta energialähdettä toimiakseen sekä selvitetään, onko tuote osa laajempaa teknistä kokonaisuutta ja miten tämä tuote vaikuttaa kokonaiskulutukseen.

Kynkkä on polttoainesäiliö, eli tulevaisuudessa se tulee olemaan osa isompaa konetta, joka käyttää energiaa toimiakseen. Tämä energia tullaan säilyttämään tuotteen nimensä mukaisesti polttoainesäiliössä. Esimerkkilaskennassa voidaan arvioida, miten polttoainesäiliön lisääminen koneeseen muuttaa koneen rakennetta ja miten se tulee vaikuttamaan koneen massaan, sillä raskaampi kone tarvitsee enemmän energiaa toimiakseen.

Tuotteen huoltaminen ja korjaaminen ovat osa käyttövaiheen ympäristövaikutuksia. On selvitettävä, miten tuotetta voidaan korjata tai huoltaa. Onko tarkasteltavaa tuotetta huollettava säännöllisin väliajoin, onko tuotteessa osia, jotka saattavat kulua nopeammin ja voivat tarvita vaihto-osia. Miten huoltotoimenpiteet käytännössä toteutetaan, toimitetaanko tuote huoltoon vai tuleeko joku huoltamaan sen paikanpäälle. Materiaalien ikääntyminen ja kuluminen voivat luonnollisesti myös vuosien saatossa lisätä päästöjen kasvua, miten päästöt eroavat tuotteen käyttöiän alussa ja lopussa.

Tuotteen loppukäyttö

Elinkaaren viimeinen vaihe alkaa, kun tuotetta ei voida enää turvallisesti ja luotettavasti käyttää. Elinkaarilaskentaa varten arvioidaan, voidaanko tuotetta hyödyntää jollain muulla tavalla. Voisiko osan tuotteen materiaaleista esimerkiksi kierrättää tai käyttää uudelleen jossain toisessa tuotteessa tai tuotteen raaka-aineena. Miten tuote puretaan, voiko eri materiaaleja erotella helposti toisistaan. Jos tuote sisältää vaarallisia aineita, tuotteen loppukäsittely tulee tehdä erityisen tarkasti. Lopulta pohditaan, minne käyttöiän saavuttanut tuote kuljetetaan käsiteltäväksi, kun sitä ei enää käytetä? Esimerkkituotteen tapauksessa voidaan selvittää, olisiko Kynkän teräsmateriaalille muita käyttökohteita tai kierrätyskohteita, kun itse tuote on käyttöikänsä loppuvaiheessa.

Laskennan aloitus

Kun kaikista vaiheista on koottu tarvittavat tiedot ylös, voidaan varsinainen laskenta aloittaa. Mitä tarkempia tietoja tuotteesta on saatavilla, sen luotettavampia tuloksia laskennan avulla voidaan saada. Laskennasta saadut tulokset ovat silti aina arvioita, sillä tiede kehittyy ja päästökertoimet voivat muuttua. Laskentaa voidaan tehdä monin eri tavoin, tapahtumaketjut voidaan yksinkertaisimmillaan laskea laskinta käyttäen. Mutta jos laskenta vaikuttaa monimutkaiselta ja tietoja on paljon eri lähteistä, niin hiilijalanjäljen laskentaa varten tarkoitetut ohjelmistot helpottavat usein laskennan tekoa ja mallintamista. Kun tuotteen mallinnus ja laskenta saadaan valmiiksi, on mahdollista tarkastella tuotteen eri ympäristövaikutuksia. Laskennan tuloksia usein jaetaan erilaisiin kategorioihin ja vaiheisiin, niitä voivat esimerkiksi olla tuotteen kokonaispäästöt tai pienempiä tapahtumavaiheita, kuten tuotteen logistiikka tai tuotteen energiankäyttö. Kategorioihin jaottelu havainnollistaa päästölähteet selkeästi ja niiden avulla voidaan esimerkiksi tutkia, mitkä tuotteen vaiheet ovat vähäpäästöisimpiä ja mitkä puolestaan tuottavat eniten päästöjä.

Päästöarvioinnin tulokset ja tarkastelu

Päästöarvioinnin tavoitteena on tunnistaa tuotteen, palvelun tai prosessin ympäristövaikutuksia. Kun päästöarviointi on laskennan osalta suoritettu, voidaan tarkastella, mitä vaikutuksia tuotteen tapahtumilla on sen elinkaaren eri vaiheissa. Laskennan avulla voidaan konkreettisesti havaita eri päästölähteet ja niiden ympäristövaikutukset. Tulosten perusteella voidaan siten muodostaa kokonaiskuva tuotteesta ja optimoida tuotteeseen liittyvää toimintaa päästöjen vähentämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi.

CO2-päästöjen jakautumista kuvaa donitsikaavio: 79,5 % metalliosat, 10,5 % hitsaus, 6,9 % logistiikka, 2,9 % työntekijöiden matkat, 0,2 % jätteet. Kaavio on otsikoitu suomeksi tummalla pohjalla.

Laskenta suoritettiin artikkelin vaiheita mukaillen ja polttoainesäiliölle saatiin tuloksia ympäristövaikutuksiin liittyen. Kynkän esimerkkitapauksessa voidaan laskennan jälkeen huomata, että teräsmateriaalien ympäristövaikutukset ovat huomattava osa koko prosessin päästöistä. Hitsaus ja hitsaukseen liittyvät päästöt olivat toiseksi suurin kategoria, se arvioidusti synnytti noin 10 % tuotteen kasvihuonekaasupäästöistä. Esimerkkilaskun tulosten pohjalta voidaan päätellä, että materiaalien päästövaikutukset ovat merkittävimmät ja materiaaleihin vaikuttamalla voidaan kasvihuonekaasupäästöjä pienentää parhaiten. Mutta millä tavoin teräsmateriaalin päästöjä olisi mahdollista pienentää? Olisiko materiaalia mahdollista käyttää tehokkaammin, esimerkiksi optimoimalla materiaalin käyttöä. Vai olisiko olemasssa erilainen teräsmateriaalityyppi, joka sopisi tuotteen käyttötarkoitukseen, mutta tuottaisi vähemmän päästöjä.

Huomioitavaa on, että esimerkkilaskennassa laskenta rajattiin koskemaan pääosin Savonian laboratoriossa tapahtuneita prosesseja, sillä näiden prosessien tiedot saatiin luotettavasti kerättyä ja laskenta suoritettiin kohtuullisessa ajassa. Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomioida, että laskennan tulokset ovat aina arvioita ja ympäristövaikutukset voivat olla mahdollisesti pienempiä tai suurempia, jos kaikkia tuotteeseen liittyviä tapahtumakategorioita lähtisi tutkimaan yksityiskohtaisemmin.

Kun laskenta on suoritettu ja tulokset ovat selvillä, niin elinkaariarvioinnin tuloksista olisi tärkeää viestiä asiakkaille ja muille sidosryhmille. Vastuullinen viestintä kestävästä kehityksestä kasvattaa asiakkaiden luottamusta ja avaa uusia markkinointimahdollisuuksia laajemmalle asiakaskunnalle. Päästöarviointi on keskeinen vastuullisuuden työkalu ja kilpailukyvyn mahdollistaja, sillä se tarjoaa niin yhteistyökumppaneille, asiakkaille kuin investoijillekin tärkeää ja luotettavaa tietoa yrityksen toiminnasta. Yhä useampi asiakas on aktiivisesti kiinnostunut eri tuotteiden ja palveluiden vastuullisuudesta. Niinpä kuluttajat tekevät tietoisia valintoja ja suosivat tuotteita, jotka ovat kestäviä, laadukkaita ja vastuullisesti valmistettuja. Päästöarviointi tukee siirtymistä kohti vastuullisempaa ja kestävämpää toimintaa sekä vastaa kasvaviin raportointivelvollisuuksiin.

Tämä artikkeli on tehty osana HitLeap, Hitsauksen tuottavuusloikka -hanketta. HitLeap on EU:n osarahoittama koulutuspainoinen hanke.


Kirjoittajat

Fanny Salberg, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu, fanny.salberg@savonia.fi


Kuvassa on Euroopan unionin lippu, jossa on keltaisten tähtien ympyrä sinisellä pohjalla, vieressä suomenkielinen teksti, jossa lukee Euroopan unionin osarahoittama.
Logo, jossa on sininen pyöreä kuvio tekstin "HitLeap" yläpuolella. Sen alla pienemmällä tekstillä lukee "Hitsauksen tuottavuusloikka". Logossa käytetään kauttaaltaan sinisen sävyjä vaalealla taustalla.
Valkoinen teksti, jossa lukee SAVONIA, on keskitetty kirkkaan vaaleanpunaiselle taustalle.