Yritysten toimintaympäristö on entistä monimutkaisempi ja haavoittuvampi. Globaalit kriisit, ilmastonmuutos, kyberuhat ja toimitusketjujen häiriöt ovat nostaneet esiin tarpeen kokonaisvaltaiselle riskienhallinnalle. Tässä artikkelissa vertaillaan kolmea keskeistä käsitettä – kokonaisriskienhallintaa, varautumista ja jatkuvuuden hallintaa – yritysten näkökulmasta. Nämä kaikki ovat myös merkittävä osa suomalaisen kokonaisturvallisuusmallin organisaatioiden kriisinkestävyyttä.

Kokonaisriskienhallinta: strateginen lähestymistapa

Kokonaisriskienhallinta (ERM, Enterprise Risk Management) viittaa organisaation strategiseen kykyyn tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä kokonaisvaltaisesti. Riskienhallinta ei ole vain uhkien torjuntaa, vaan myös mahdollisuuksien tunnistamista ja resurssien kohdentamista. (ENISA, 2022).

Simmons, Dauwe, Gowland, Gyenes, King, Riedstra ja Schneiderbauer (2016) korostavat, että riskien arviointi vaatii läpinäkyvyyttä ja systemaattista lähestymistapaa. Heidän mukaansa vakuutusteollisuuden siirtyminen historiallisista arvioista stohastisiin malleihin on parantanut kykyä ennakoida ja hallita katastrofiriskejä. Tämä kehitys on relevantti myös muille toimialoille, joissa riskienhallinta vaikuttaa suoraan liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Koporcic, Kukkamalla, Markovic ja Maran (2025) tarjoavat kattavan teoreettisen viitekehyksen pk-yritysten resilienssille kriisiaikoina. Heidän tutkimuksensa perustuu ns. umbrella review -menetelmään, jossa yhdistetään useiden aiempien kirjallisuuskatsausten löydökset. Tutkimus tuo esiin kolme keskeistä komponenttia, jotka muodostavat resilienssin perustan: kriisi ilmiönä, varautuminen ominaisuuksien kehittämisen kautta sekä reagointi selviytymisstrategioiden muodossa.

Varautuminen: operatiivinen valmius

Varautuminen tarkoittaa yrityksen kykyä valmistautua ennakoitavissa oleviin häiriöihin ja kriiseihin. EASA:n Safety Risk Management -malli painottaa dataperusteista lähestymistapaa, jossa riskejä arvioidaan systemaattisesti ja toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan (EASA, 2024). Vaikka malli on kehitetty ilmailualalle, sen periaatteet soveltuvat laajasti eri toimialoille.

Edellä mainittu umbrella review- malli korostaa, että kokonaisriskienhallinta ja varautuminen eivät ole irrallisia toimintoja, vaan osa yrityksen strategista resilienssiä. Erityisesti pk-yrityksillä on rajalliset resurssit ja heikompi kyky vaikuttaa ulkoiseen toimintaympäristöön, mikä tekee systemaattisesta riskienhallinnasta ja ennakoivasta varautumisesta elintärkeää. Koporcic et al (2025) toteavat, että useiden tutkimusten perusteella kriisien vaikutukset pk-yrityksiin ovat usein suhteettoman suuria, ja että varautumisen puute voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen tai jopa konkurssiin. Siksi kokonaisvaltainen riskienhallinta, joka yhdistää strategisen suunnittelun, operatiivisen valmiuden ja jatkuvuuden hallinnan, on keskeinen osa yrityksen selviytymiskykyä. (Koporcic, et al. 2025).

Jatkuvuuden hallinta: toipumisen ja sopeutumisen mekanismi

Jatkuvuuden hallinta (Business Continuity Management, BCM) keskittyy siihen, miten yritys säilyttää toimintakykynsä häiriötilanteessa ja palautuu normaalitilaan. Esimerkiksi Supply Chain Resilience -tutkimus tuo esiin, että digitaalisten teknologioiden, kuten koneoppimisen ja digitaalisten kaksosten, integrointi riskienhallintaan mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja päätöksenteon (Shekarabi et al., 2025). Tämä on erityisen tärkeää toimitusketjujen hallinnassa, jossa häiriöt voivat vaikuttaa koko liiketoimintaan. Yritysten resilienssi ei ole vain reaktiivista toimintaa, vaan ennakoivaa suunnittelua ja kykyä muuntautua. Jatkuvuuden hallinta vaatii prosessien uudelleensuunnittelua, yhteistyötä verkostojen kanssa ja kykyä oppia häiriöistä.

Käsitteiden yhteydet ja erot

Vaikka kokonaisriskienhallinta, varautuminen ja jatkuvuuden hallinta eroavat toisistaan painotuksiltaan, ne muodostavat yhdessä yrityksen resilienssin perustan. Kokonaisriskienhallinta toimii strategisena kehyksenä, varautuminen operatiivisena valmiutena ja jatkuvuuden hallinta palautumisen mekanismina. Yrityksen tulisi integroida nämä osa-alueet osaksi johtamisjärjestelmää ja liiketoimintastrategiaa.

Karuselliviikolla käytännön harjoittelua

Hutikuussa 2025 Savoniassa toteutetun International Carusell Weekin aikana 30 kansainvälistä opiskelijaa pohti ryhmissä kuvitellun suomalaisen elintarvikeyrityksen riskienhallintaa, varautumista ja jatkuvuuden hallintaa. Karuselliviikosta vastasivat Armi Huopainen ja Tiina Salli. Opiskelijoiden tehtävänä oli perehtyä yrityksen toimialaan, tuotantoprosessiin, tuotteisiin ja raaka-aineisiin sekä maailmantilanteen vaikutuksia yrityksen toimintaan. Ryhmätöiden tuotoksina syntyivät seuraavat analyysit ja suunnitelmat: Situational analysis, Risk analysis, Sustainability plan ja Business Continuity plan. Lisäksi opiskelijoiden tuli pohtia sitä, miten he implementoivat suunnitelmat käytäntöön ja miten keskeiset sidosryhmät huomioidaan sekä suunnittelussa, että vaadittavissa käytännön toimenpiteissä.

Harjoitus oli erittäin onnistunut. Opiskelijoiden tuotokset olivat todella vaikuttavia ja he oppivat paitsi substanssia, myös erilaisia arviointi- ja analysointimenetelmiä. Opiskelijat pystyivät hahmottamaan hyvin esimerkiksi Itämeren tilanteen aiheuttamat riskit ja niiden vaikutukset vaihtoehtoisiin logistiikkaketjuihin, koska yrityksen kriittisimpänä raaka-aineena mainittiin riisi. Mutta yksikään ryhmä ei oivaltanut miettiä, löytyisikö Suomesta korvaavaa raaka-ainetta, kuten kaura. Mutta tämän harjoituksen jälkeen varmasti jokainen muistaa miettiä tulevaisuudessa myös tätä näkökulmaa.

---

Kirjoittaja: Pia Viklund, hankejohtaja, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

ENISA. (2022). Interoperable EU Risk Management Framework. European Union Agency for Cybersecurity. https://www.enisa.europa.eu/sites/default/files/publications/ENISA%20Report-Interoperable%20EU%20Risk%20Management%20Framework_Updated.pdf

EASA. (2024). Safety Risk Management. European Union Aviation Safety Agency. https://www.easa.europa.eu/en/domains/safety-management/safety-risk-management

Koporcic, N., Kukkamalla, P. K., Markovic, S., & Maran, T. (2025). Resilience of small and medium-sized enterprises in times of crisis: An umbrella review. Review of Managerial Science. https://www.tandfonline.com/doi/epdf/10.1080/23311975.2024.2395428?needAccess=true

Shekarabi, S. A. H., Mavi, R. K., & Macau, F. R. (2025). Supply Chain Resilience: A Critical Review of Risk Mitigation, Robust Optimisation, and Technological Solutions. Global Journal of Flexible Systems Management, 26, 681–735. https://link.springer.com/article/10.1007/s40171-025-00458-8

Simmons, D. C., Dauwe, R., Gowland, R., Gyenes, Z., King, A. G., Riedstra, D., & Schneiderbauer, S. (2016). Qualitative and quantitative approaches to risk assessment. Science for Disaster Risk Management. https://drmkc.jrc.ec.europa.eu/portals/0/Knowledge/ScienceforDRM/ch02/ch02_subch0201.pdf