Kun ihminen jää työttömäksi pitkäksi aikaa, kyse ei ole vain työpaikan puuttumisesta. Työttömyys vaikuttaa mielenterveyteen, arjen rytmiin, sosiaalisiin suhteisiin ja lopulta koko toimintakykyyn. Varkaudessa toteutettu Seppä‑työhönvalmennushanke (2021–2023) tarttui tähän ilmiöön rakentamalla työhönvalmennuksen ympärille kokonaisvaltaisen tuen mallin. Malli yhdistää työ- ja työhönvalmennuksen, matalan kynnyksen tuen ja monialaisen yhteistyön – ja jonka ytimessä on ajatus siitä, että hyvinvointi on työllistymisen perusta. Tämä artikkeli avaa hankkeen keskeiset oivallukset ja peilaa niitä ajankohtaiseen tutkimustietoon.

Työttömyys näkyy mielessä, arjessa ja ihmissuhteissa

Suomalainen tutkimus on vuosia osoittanut saman suunnan: pitkäaikaistyöttömyys lisää riskiä masennukseen, ahdistukseen ja päihteiden käyttöön. Taloudellinen epävarmuus, arjen rakenteiden katoaminen ja sosiaalisten suhteiden ohentuminen muodostavat kokonaisuuden, joka heikentää hyvinvointia ja työkykyä (Esala 2025).

Seppä‑hankkeessa tämä näkyi konkreettisesti. Asiakkaiden haasteet eivät olleet yksittäisiä, vaan kietoutuivat toisiinsa: jaksamisen vaihtelu vaikutti arjen hallintaan, arjen hallinta mielialaan ja mieliala päihteiden käyttöön. Siksi työkykyä ei voitu tarkastella vain työnhakutaitojen tai osaamisen näkökulmasta.

Asiakkaiden arki avasi kehittämistyön suunnan

Hankkeen alussa kerättiin systemaattisesti tietoa asiakkaiden tilanteesta haastattelujen, itsearviointien ja työvalmentajien havaintojen avulla. Näin nousi esiin ilmiöitä, jotka ovat tuttuja myös tutkimuksista: häpeä, luottamuspula, epävarmuus omista kyvyistä ja pelko epäonnistumisesta.

Nämä havainnot heijastavat Bronfenbrennerin ekologista teoriaa, jonka mukaan yksilön hyvinvointi rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa (Bronfenbrenner 1979). Monelle valmentautujalle Seppä‑toiminta oli ensimmäinen yhteisö pitkään aikaan – ja jo pelkkä kuulumisen tunne vahvisti osallisuutta.

Psyykkinen työkyky näkyväksi – kun mittarit, havainnot ja asiakkaan oma ääni kohtaavat

Työterveyslaitoksen Kykyviisari‑mittaria käytettiin hankkeessa laajennettuna versiona, jota täydennettiin keskusteluilla eri valmennusvaiheissa – Kykyviisari on itsearviointikysely, jonka avulla työikäinen henkilö voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Tuiskun ym. (2022) mukaan monipuolinen ja objektiivinen arvio työ- ja toimintakyvystä syntyy vasta silloin, kun havainnot, mittarit ja eri tietolähteet yhdistetään toisiinsa. Silti yksi näkökulma nousee ylitse muiden: asiakkaan oma kokemus on välttämätön, jotta tilanteesta saadaan todenmukainen kuva ja löydetään ratkaisuja, jotka todella toimivat. (Tuisku, Vuokko, Puustinen & Laukkala, 2022).

Monella asiakkaalla juuri psyykkinen kuormitus – univaikeudet, ahdistus, arjen rytmin puute – oli keskeinen työkyvyn haaste. Kokonaisvaltainen arviointi auttoi kohdentamaan tukea oikeisiin asioihin ja oikeaan aikaan.

Luottamuksellinen valmennussuhde avasi ovia vaikeisiin teemoihin

Monelle asiakkaalle valmennussuhde oli ensimmäinen paikka, jossa mielenterveyden kuormituksesta tai päihteiden käytöstä uskallettiin puhua. Tämä on linjassa työkyvyn tuen mallin kanssa, jonka mukaan luottamuksellinen vuorovaikutus mahdollistaa oikea‑aikaisen ohjauksen palveluihin (Työkyvyn tuki työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville 2024)

Hankkeen työote sisälsi:

• reflektiokeskusteluja
• voimavaralähtöisiä harjoitteita
• ohjausta mielenterveys‑ ja päihdepalveluihin
• toiminnallisia ja luovia menetelmiä
• palvelumuotoilutuokioita

Menetelmät vahvistivat asiakkaiden toimijuutta ja tukivat toipumisorientaatiota – ajatusta siitä, että jokaisella on mahdollisuus rakentaa oman näköinen polku kohti parempaa arkea.

Työttömän työkykyä tukevat palvelut – enemmän kuin työhönvalmennusta

Työttömyys ei ole vain taloudellinen tila. Se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin ja osallisuuden kokemukseen. Siksi työkykyä tukevien palveluiden tulee ulottua paljon pidemmälle kuin pelkkään työnhakuun.

Seppä‑hankkeessa työkyvyn tukeminen tarkoitti moniulotteista lähestymistapaa: Kykyviisarin lisäksi hyödynnettiin keskusteluja, havainnointia ja arjen kokemuksia. Tuki ei rajoittunut työpajatoimintaan, vaan sisälsi ohjausta mielenterveys- ja päihdepalveluihin, reflektiota ja toiminnallisia menetelmiä.

Tämä vastaa myös kansallisia suosituksia. Työkykyä tukevien palvelujen kehittäminen sekä työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden palvelujen toiminnallinen integraatio mahdollistaa osatyökykyisten laajemman työelämäosallisuuden (Kestilä 2025). Kun palvelut toimivat yhdessä, ne voivat tunnistaa ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin ajoissa.

Monialainen yhteistyö oli välttämätön, ei valinnainen

Systeemiteorian mukaan monimutkaisia ilmiöitä ei ratkaista yhden toimijan voimin (Senge 2006). Seppä‑hankkeessa tämä konkretisoitui: sosiaali‑ ja terveyspalveluiden, järjestöjen ja TE‑toimijoiden yhteistyö oli edellytys sille, että asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin voitiin vastata.

Vaikuttavuuden arviointi teki näkyväksi sen, mikä toimii

Hankkeessa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia mittareita: työkyvyn itsearvioita, osallistumisaktiivisuutta, palvelupolkujen etenemistä ja asiakkaiden kokemuksia osallisuudesta. Tämä vastasi tutkimuksellisen kehittämisen periaatteita, joissa toiminnan vaikutuksia arvioidaan systemaattisesti ja läpinäkyvästi (Tiihonen ym. 2007).

Viisi oivallusta, jotka muuttivat tapaa tukea työllistymistä

1. Hyvinvointi on työllistymisen perusta.
2. Valmennussuhde voi olla ensimmäinen turvallinen paikka puhua vaikeista asioista.
3. Monialainen yhteistyö ei ole lisäarvo, vaan edellytys vaikuttavalle tuelle.
4. Osallistavat menetelmät lisäävät toimijuutta ja tukevat toipumista.
5. Tutkimuksellinen kehittäminen tekee näkyväksi vaikuttavat käytännöt.

Seppä‑hankkeen kokemukset osoittavat, että työllistymistä tukevien palveluiden tulee olla kokonaisvaltaisia, tutkimusperustaisia ja rakentua ymmärrykselle siitä, että mielenterveys ja päihteiden käyttö ovat keskeisiä työkyvyn ja osallisuuden tekijöitä. Kun hyvinvointi vahvistuu, myös polku kohti työelämää avautuu uudella tavalla.

---

Kirjoittaja

Katja Troyano, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän (YAMK) tutkinto-ohjelma, Savonia Master School

Työhön- ja yksilövalmentaja, Seppä-työhönvalmennushanke ESR 2021–2023

---

Lähteet

Bronfenbrenner, U. 1979. The Ecology of Human Development. Harvard University Press. https://raggeduniversity.co.uk/wp-content/uploads/2025/02/1_x_The-Ecology-of-Human-Development-_-Experiments-by-Nature-and-Urie-Bronfenbrenner-Harvard-University-Press-Cambridge-Mass-1979-_compressed.pdf. Viitattu 18.3.2026

Esala, E., 2025. Työttömyyden vaikutuksista mielenterveyteen. Verkkolehti. Työttömien keskusjärjestö. https://tyottomat.fi/lehti/tyottomyyden-vaikutuksista-mielenterveyteen/. Viitattu 24.3.2026

Kestilä, L., 2025. Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen: Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. s 36. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-444-4. Viitattu 24.3.2026

Senge, P. 2006. The Fifth Discipline: The Art and Practice of the Learning Organization. Doubleday. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Senge%2C+P.+2006.The+Fifth+Discipline%3A+The+Art+and+Practice+of+the+Learning+Organization&type=AllFields&lng=fi. Viitattu 18.3.2026

Tiihonen, A., Lautamatti, L., Kontinen, T., Klemola, U., Kiilakoski, T., Kakkori, L., Syrjälä, L. 2007. Toiminnasta tietoon: Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. 2. tark. p. Helsinki: Kansanvalistusseura. Viitattu 18.3.2026

Tuisku, K., Vuokko, A., Puustinen, N.& Laukkala, T. 2022. Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn arviointiin tarvitaan yhtenäisiä käytäntöjä. Katsausartikkeli. Lääkärilehti. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/psyykkisen-tyo-ja-toimintakyvyn-arviointiin-tarvitaan-yhtenaisia-kaytantoja/?public=fe72cc94a3729a8d0b8363f91572d733. Viitattu 24.3.2026

Työkyvyn tuki työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville 2024. Terveyskylän verkkosivusto. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/tyokyvyn-tukeminen/tyokyvyn-tuki-on-yhteistyota/tyokyvyn-tuki-tyottomille-ja-tyoelaman-ulkopuolella-oleville. Viitattu 24.3.2026