Monipuolinen joukko ihmisiä, jotka seisovat piirissä ja katsovat kameraan hymyillen, kuvattu ylhäältä vaalealta lattialta.

Savonia-artikkeli Pro: Korkeakoulu kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen tukena

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Maahanmuutto on viime vuosina monipuolistunut ja lisääntynyt. Erityisesti koulutusperusteisella maahanmuutolla tuetaan osaajien saatavuutta Suomessa. Kansainvälisen opiskelijan saapuessa Suomeen on korkeakoulu hänen ensisijainen toimintaympäristönsä ja opiskelu ajanjakso, jonka aikana kansainväliselle opiskelijalle rakentuu sosiaalinen sekä ammatillinen verkosto. (Jääskeläinen 2020; Väisänen & Sevonius-Male 2023; Työ- ja elinkeinoministeriö n.d.)

Kotoutuminen on aina kaksisuuntainen prosessi, jossa kansainvälisen opiskelijan oma vastuu on suuressa roolissa. Kotoutuminen pitää sisällään toimintaverkostoihin sitoutumisen, osallisuuden korkeakouluyhteisössä sekä yhdenvertaisuuden yhteiskunnassa ja opiskelijoiden uudessa maassa. Kotoutumisen tuen olisi tärkeää alkaa heti kansainvälisen opiskelijan opintojen alkaessa. (Jääskeläinen 2020; Väisänen & Sevonius-Male 2023; Työ- ja elinkeinoministeriö n.d.)

Tässä artikkelissa käsitellään Hirvosen (2025) YAMK-opinnäytetyönä toteutetun tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin korkeakoulun roolia kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen tukijana. Tutkimuskysely kohdennettiin Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten opiskelijoiden parissa työskenteleville asiantuntijoille. Tutkimuksen avulla haluttiin todentaa Karelian toteuttamia kotoutumisen tuen menetelmiä sekä etsiä tietoa kotoutumista edistävistä ja haastavista tekijöistä.

Tukitoimien monipuolisuus edistää kotoutumista

Hirvosen (2025) tutkimuksesta kävi ilmi, että Karelia tukee kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista moniammatillisen tiimin työpanoksella hyvin monipuolisesti. Mukana työssä ovat opinto-ohjaajat, kansainvälisten opiskelijoiden parissa työskentelevät asiantuntijat, opiskelijakunta POKA sekä Karelian Monikulttuuriset opintopolut- Work in North Karelia- ja Talent Hub-hankkeet.

Hirvonen (2025) löysi tutkimuksessaan seikkoja, jotka edistivät kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista. Näitä olivat jo ennen Suomeen saapumista tarjottava kotoutumisen tuki sekä ensimmäisenä opiskeluvuonna toteutettavat kotoutumisen tukitoimet. Kotoutumista edistivät myös henkilökohtainen ohjaus, työelämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa integroituminen sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva opiskelijakunta toiminta.

Ennen kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen muuttoa heille tarjotaan vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvia webinaareja, joissa käsitellään mm. Suomeen saapumiseen, arjen käynnistymiseen sekä opintojen aloittamiseen, oleskelulupaan ja elämään Suomessa liittyviä asioita.

Suomeen muuton jälkeen ja opintojen alettua kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista tuetaan niin opiskelupäivien aikana kuin vapaa-ajalla. Opiskelijoiden pakollisiin opintoihin on muun muassa sisällytetty suomen kielen opintoja sekä opinto-ohjaukseen kuuluva yritysyhteistyö-opintojakso. Kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan yksilöllistä ohjausta, jolla mahdollistetaan henkilökohtaisempi tuki Kareliaan, Joensuuhun ja Suomeen integroitumiseksi sekä arjessa esiintyvien pulmatilanteiden ratkaisemiseksi. Oppilaskunta POKAn työskentely tukee kansainvälisten opiskelijoiden osallisuuden kehittymistä ja yhteisöllisyyden muodostumista.

Yhdessä mutta erillään, kotoutumisen haasteena irrallisuus

Kotoutumisen tukemisessa Hirvonen (2025) havaitsi myös haasteita. Haasteina kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumiselle näyttäisivät olevan opiskelu omana kansainvälisenä ryhmänä ja pääsääntöisesti englannin kielellä toteutettu opetus. Tällöin kohtaamiset suomalaisten opiskelijoiden kanssa opiskelupäivien aikana ovat rajalliset. Myös aiemmissa tutkimuksissa (Saarinen & Syrjämäki 2023; Partanen & Häikiö 2023) oli tehty samansuuntaisia havaintoja. Niiden mukaan kansainväliset korkeakouluopiskelijat olivat nimenomaan toivoneet enemmän kontakteja suomalaisten opiskelijoiden parissa vapaa-ajalla ja opiskelupäivien aikana.

Hirvosen (2025) tuloksissa nousi toiseksi kotoutumisen esteeksi suomen kielen käytön luontevien mahdollisuuksien puute opiskelupäivien aikana. Myös Varjon & Jokelan (2023) sekä Partasen & Häikiön (2023) tutkimuksissa nousi esille suomen kielen taidon tärkeys kotoutumiselle. Myös kansainväliset opiskelijat itse ymmärsivät suomen kielen merkityksen heille.

Kotoutumisen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittämistä

Kotoutumisen tunne on subjektiivinen ja kotoutumisen tuen tarpeisiin vaikuttavat myös kansainvälisen opiskelijan sosiaalinen tilanne ja perhetilanne. Korkeakoulu voisi edistää kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen tukemista yhdistämällä samoille opintojaksoille eri koulutusaloilla niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin opiskelijoita. Hirvosen (2025) tuloksista ilmeni myös, että kansainvälisten opiskelijoiden osallistumisaktiivisuus heille tarjottaviin vapaaehtoisiin kotoutumisen tukitoimiin oli vaihteleva. Tällöin kotoutumista voisi edistää, jos kotoutumisen tuen palvelut olisivat nykyistä laajemmin sisällytettyinä osaksi heidän pakollisia opintojansa.

Korkeakoulut eivät yksinään pysty integroimaan kansainvälisiä opiskelijoita suomalaiseen yhteiskuntaan ja onkin tärkeää muistaa, että vaikka korkeakoulu järjestää monenlaista tukea, vastuu niihin osallistumisesta ja lopulta myös kotoutumisesta on aina opiskelijalla itsellään. Opiskelijan vahvemmat itsensä johtamisen taidot voisivat tukea myös vahvempaa kotoutumisen omavastuun ottamista.


Kirjoittajat:

Hanna Hirvonen, opiskelija Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School, paivi.tikkanen@savonia.fi


Lähteet:

Hirvonen, H. 2025. Korkeakoulu kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen tukena. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma.

Jääskeläinen, R 2020. Kansainvälisten opiskelijoiden sitouttaminen vaatii panostusta opintojen alusta lähtien. Opetushallituksen uutinen 2021. Kansainvälisten opiskelijoiden sitouttaminen vaatii panostusta opintojen alusta lähtien | Opetushallitus.

Partanen, R. & Häikiö, S. 2023. Toimiva monikielinen korkeakouluympäristö edistää kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta: tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2025;3:30-48.

Saarinen, S. & Syrjämäki, E. 2023. Millaista tukea kansainväliset opiskelijat tarvitsevat kotoutumiseen. TAMK-KONFERENSSI – TAMK CONFERENCE 2023 Estradilla TAMKilaisten tiedot, taidot ja osaaminen 2023:125-128.

Työ- ja elinkeinoministeriö n.d. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä. Maahanmuuttajien kotoutuminen – Työ- ja elinkeinoministeriö.

Varjo, M. & Jokela, H. 2023. Suomen kielen taidon merkitys akateemisten suomenoppijoiden kokemana. Migration-Muuttoliike 2024;50(1):18-27.

Väisänen, T. & Sevonius-Male M. 2023. Kansainvälisen opiskelijan kotoutumisen edistäminen on yhteinen missio. Karelia-ammattikorkeakoulu.