Herätyskello soi, mutta kouluun lähteminen tuntuu raskaalta. Oppitunneilla keskittyminen herpaantuu ja kotona vastaukseksi kysymyksiin kuulumisista kuuluu usein vain ”ihan okei”. Mielessä on kuitenkin tunteita ja ajatuksia, joille ei löydy sanoja.

Kaikki pahoinvointi ei näy diagnooseina tai mielenterveyspalveluiden asiakkuuksina, mutta se vaikuttaa nuoren arkeen ja ihmissuhteisiin. Yläkouluikäiset nuoret elävät kehitysvaihetta, jossa identiteetti, tunteet ja sosiaaliset suhteet muotoutuvat voimakkaasti. (Korkiamäki 2014) Koulunuorisotyö tarjoaa mahdollisuuden kohdata nuori arjen ympäristössä ennen haasteiden kasautumista.

Tunnekasvatus ja arjen kohtaamiset voivat toimia varhaisena tukena, sillä tunnetaitojen kehittäminen edistää avun hakemista ja voi ehkäistä mielenterveyden haasteiden pahenemista. (O’Connor ym. 2024) Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella, miten koulunuorisotyö voi tukea nuorten mielenterveyttä arjen ympäristössä ja ehkäistä haasteiden kasautumista.

Nuorten pahoinvointi maailmanlaajuisena ilmiönä

Viime vuosina nuorten mielenterveyteen liittyvä kuormitus on noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi huolenaiheeksi. Ahdistuneisuus, masennusoireet sekä yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan jopa 22 % peruskoulun 8.–9.-luokkalaisista koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Oireilu on yleisempää tytöillä kuin pojilla. (THL 2025a)

Sama kehityssuunta on havaittavissa myös kansainvälisissä raporteissa (WHO 2025; UNICEF 2021). Mielenterveyden häiriöt yleistyvät lapsuudesta nuoruuteen siirryttäessä ja yleisimpiä ovat ahdistuneisuus-, mieliala- sekä käytöshäiriöt. Arvioiden mukaan merkittävä osa mielenterveyden haasteista alkaa ennen aikuisuutta, mutta suuri osa nuorista jää ilman tarvitsemaansa tukea.

Oireilu ei aina johda diagnoosiin tai viralliseen asiakkuuteen. Se voi kuitenkin ilmetä monin eri tavoin: keskittymisvaikeuksina, poissaoloina, vetäytymisenä ja ärtyneisyytenä. Aina nuori ei tunnista omaa pahaa oloaan tai hae apua, mikä korostaa koulun roolia arjen tukena ja varhaisen puuttumisen ympäristönä. (THL 2025b)

Tunnekasvatus ja kohtaaminen koulunuorisotyössä

Koulunuorisotyö on oppilaitoksessa toteutettavaa nuorisotyötä, jonka keskiössä ovat nuoren hyvinvointi, osallisuus sekä turvallinen vuorovaikutus. Sosionomi koulunuorisotyössä toimii helposti lähestyttävänä aikuisena, jonka kanssa nuori voi keskustella ilman ajanvarausta tai virallista asiakkuutta. (Kuntaliitto 2023)

Mielenterveyden näkökulmasta työn ydin on ennaltaehkäisevä ja kohtaava työote. Arjen tilanteissa tapahtuva kohtaaminen mahdollistaa sen, että nuori tulee nähdyksi yksilönä ilman suoritusten tai arvioinnin painetta. Nämä hetket voivat olla ensimmäinen askel omien tunteiden ja kokemusten sanoittamiseen.

Tunnekasvatus on keskeinen osa koulunuorisotyötä. Se tarkoittaa kykyä tunnistaa, nimetä ja säädellä omia tunteita sekä ymmärtää niiden vaikutusta toimintaan ja vuorovaikutukseen. Nuorisotyössä tunnekasvatus tapahtuu usein luontevissa arjen tilanteissa, joissa työntekijä voi auttaa nuorta sanoittamaan kokemuksiaan. Tunnekasvatus ei rajoitu vain hankalien tunteiden käsittelyyn, vaan siihen kuuluu myös myönteisten kokemusten vahvistaminen. Onnistumisten huomaaminen ja kannustaminen vahvistavat nuoren positiivista minäkuvaa ja kokemusta omasta pystyvyydestä. (Pedrini ym. 2022)

Vertaissuhteet ja yhteisöllinen toiminta ovat tärkeitä hyvinvointia tukevia tekijöitä, joita koulunuorisotyö voi vahvistaa. Lisäksi arjen vuorovaikutus tukee nuoren itsetuntemusta ja auttaa häntä ymmärtämään omia reaktioitaan erilaisissa tilanteissa. (Kiuru ym. 2019)

Verkostotyö nuorten mielenterveyden tukena

Nuorten mielenterveyden tukeminen on monialainen tehtävä, jossa koulunuorisotyö täydentää opiskeluhuollon ja opetushenkilöstön työtä. Koulun hyvinvointityöhön osallistuvat opettajat, kuraattorit, psykologit sekä muut opiskeluhuollon ammattilaiset. Koulunuorisotyön erityinen vahvuus on vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja nuoren omaan toimijuuteen perustuva työote. (Opetushallitus 2026)

Toimintaa ohjaavat myös keskeiset säädökset, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) ja nuorisolaki (1285/2016), jotka korostavat nuorten hyvinvoinnin edistämistä, osallisuutta ja oikeutta saada tukea oikea-aikaisesti. Monialainen yhteistyö koulun, nuorisopalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä auttaa tarkastelemaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Nuorisotyö on keskeinen mielenterveyspalveluita täydentävä tukimuoto nuoren arjessa, jossa kohtaaminen voi tapahtua ilman nuoren pelkoa leimaantumisesta.

Kohtaaminen, tunnekasvatus ja matalan kynnyksen tuki muodostavat kokonaisuuden, joka voi ehkäistä ongelmien kasautumista. Näiden elementtien vahvistaminen osana koulun hyvinvointityötä on keskeistä, jotta nuorten mielenterveyden haasteisiin voidaan vastata varhain ja vaikuttavasti.

---

Kirjoittajat

Meri Tikkanen, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Auli Pohjolainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Kiuru, N., Wang, M., Salmela-Aro, K., Kannas, L. & Ahonen, T. 2019. Associations between adolescents’ interpersonal relationships, school well-being, and academic achievement during educational transitions. Journal of Youth and Adolescence, 49, 1057-1072. Viitattu 15.3.2026. Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1007/s10964-019-01184-y.

Korkiamäki, R. 2014. ”Jos mä nyt voisin saada ystäviä” – Ulkopuolisuus vertaissuhteissa nuorten kokemana. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen, P. Muranen & M. Wrede-Jäntti (toim.) Nuoruus toisin sanoen: Nuorten elinolot – vuosikirja 2014, 38–50. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Viitattu 25.3.2026. Saatavilla: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/cfa04a3d-4afd-4dbb-8f41-293e7f9649cb/content#page=39.

Kuntaliitto 2023. Tietopaketti kunnille koulunuorisotyöstä. Viitattu 14.3.2026. Saatavilla: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Tietopaketti%20kunnille%20koulunuorisoty%C3%B6st%C3%A4.pdf.

Nuorisolaki 1285/2016. Viitattu 25.3.2026. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/1285

O’Connor, M., Casey, L., Clarke, T. & Houghton, S. 2024. Pragmatic controlled trial of a school-based emotion literacy program for children. BMC Psychiatry, 24, 5628. Viitattu 16.3.2026. Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1186/s12888-024-05628-z.

Opetushallitus 2026. Opiskeluhuolto. Viitattu 19.3.2026. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskeluhuolto.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Viitattu 25.3.2026. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2013/1287

Pedrini, L., Meloni, S., Lanfredi, M. & Rossi, R. 2022. School-based interventions to improve emotional regulation skills in adolescent students: A systematic review. Journal of Adolescence, 94(8), 1051–1067. Viitattu 18.3.2026. Saatavilla: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jad.12090.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025a. Kouluterveyskysely 2025: Peruskoulun 8.–9.-luokkalaisten hyvinvointi. Viitattu 15.3.2026. Saatavilla: https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025b. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Viitattu 12.3.2026. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot.

UNICEF 2021. The State of the World’s Children 2021: On My Mind – Promoting, protecting and caring for children’s mental health. Viitattu 16.3.2026. Saatavilla: https://www.unicef.org/reports/state-worlds-children-2021.

WHO 2025. Mental health of adolescents. Viitattu 16.3.2026. Saatavilla: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/adolescent-mental-health.