Kunnat hyvinvoinnin edistäjinä

Kunnat toimivat lakisääteisesti asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Kunnissa seurataan asukkaiden elinoloja, hyvinvoinnin ja terveyden tilaa sekä ennakkoarvioidaan tehtyjen päätösten vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin. Strategisessa suunnittelussa asetetaan hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita ja määritellään niihin pääsemisen toimenpiteet. Työn tueksi kunnissa on laadittava valtuustokausittain laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Tehtäväkentän laajuuden vuoksi eri toimijoiden välinen yhteistyö on noussut työssä onnistumisen kannalta entistä tärkeämpään asemaan. (Kuntaliitto 2023.)

Paikallisella hyvinvointijohtamisella, toimintakulttuurilla ja työn tekemisen rakenteilla on kuitenkin vaikutusta siihen, miten yhteistyö käytännössä toteutuu. Toimivat rakenteet ja yhteisesti sovitut säännöt ovat yhteistyön tekemisen edellytys. Työssä onnistumisen kannalta olennaista on myös vuorovaikutteisuus, jaettu johtaminen ja kokemus yhteisvastuullisuudesta. Poikkihallinnollisen yhteistyön tekeminen ei aina silti ole yksiselitteistä, sillä haasteena nähdään edelleen hallinnollisten rajojen rikkomisen vaikeus, yhtenäisen hyvinvointijohtamisen puute sekä sitoutumattomuus yhteiseen työhön. (Leinonen 2023, 63–64.)

Turusen (2025) YAMK-opinnäytetyössä mallinnettiin tutkimuksellisen kehittämistyön keinoin Kontiolahden kunnan sisäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Työn tavoitteena oli hyte-työn prosessin selkeyttäminen ja keinojen löytäminen kunnan eri toimialojen välisen yhteistyön edistämiseksi.

Hyte-työn kokonaisuus ei aina ole ammattilaisellekaan selkeä

Osana opinnäytetyötään Turunen (2025) selvitti Kontiolahden kunnan sisäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma toimii kunnassa strategiatyön, poliittisen päätöksenteon ja johtamisen työkaluna. Hyvinvointisuunnitelma on kunnan toiminnan suunnittelun ja toimeenpanon perusta. (Kontiolahden kunta 2022, 13.) Turusen (2025) tekemän kyselyn tulosten perusteella kaikki kunnan esihenkilöt kokivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn kuuluvan omiin tehtäviinsä ja poikkihallinnollista yhteistyötä aiheen parissa myös tehdään. Kokemus kunnan hyte-työn kokonaisprosessin selkeydestä kuitenkin vaihtelee. Tähän vaikuttaa muun muassa koulutuksen tai perehdytyksen saaminen aiheesta, kunnan sisäinen viestintä hyte-työhön liittyen sekä työn resurssointi. Käytännön tasolla vaikutusta prosessin selkeänä kokemiseen on myös sillä, missä työryhmissä esihenkilö itse on mukana.

Prosessin mallintaminen Kontiolahdella

Kunnan hyte-työ on monitoimijaista ja verkottunutta. Jokaisen antama panos vaikuttaa omalta osaltaan prosessin kulkuun. Tämän vuoksi on tärkeää, että organisaatiossa on selkeä käsitys työprosessin kokonaisuudesta ja sen systeemisyydestä. Prosessin mallintamisessa tuotetaan visuaalinen kuva itse prosessista, sen vaiheista, keskeisistä tehtävistä sekä yhteistyötarpeista. Työprosessin mallintaminen henkilöstöä osallistavia menetelmiä käyttämällä auttaa kirkastamaan perustehtävää, organisoimaan työtä tarkoituksenmukaisesti sekä luomaan yhteistä näkemystä työstä. Tällä voi olla vaikutusta työhön sitoutumiseen, työmotivaatioon ja tätä kautta myös työhyvinvointiin. (Ala-Laurinaho, Asikainen, Puro & Teperi 2022, 6, 18.)

Kontiolahden kunnassa hyte-työn prosessi mallinnettiin Turusen (2025) tekemänä kehittämistyönä. Prosessi tehtävineen ja toimijoineen kuvattiin kahteen eri vuosikelloon yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Kuvaukset tehtiin sekä vuosittaisesta hyte-työn syklistä että valtuustokausittaisesta laajasta hyvinvointisuunnitelma ja -kertomustyöstä. Kunnan esihenkilöitä osallistettiin prosessimallin rakentamiseen yhteiskehittämisen työpajassa, jonka tuottamaa tietoa hyödynnettiin mallin viimeistelyssä.

Prosessimallista monikäyttöinen työkalu kunnan hyte-työhön

Tärkeä osa kehittämistyötä on sen arviointi. Palaute kunnan hyte-työn prosessimallista kerättiin haastattelemalla eri osastojen esihenkilöitä. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2015, 136–138). Palautteen mukaan prosessimalli auttaa ymmärtämään kunnan hyte-työtä paremmin, sillä mallista näkee selkeästi kunnan hyte-työn toimeenpanon rakenteet. Mallia voi hyödyntää myös käytännön johtamisen työkaluna, sillä sen avulla voi ennakoida, suunnitella ja aikatauluttaa osastoilla tehtävää työtä. Henkilöstöjohtamisessa mallin avulla voi havainnollistaa hyte-työn kokonaisuutta ja eri tehtävien merkitystä osana sitä. Mallia voi käyttää perusteluna sille, miksi eri tehtäviä hyte-työhön liittyen tehdään.

Yhteistä keskustelua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista pidettiin kunnassa tärkeänä. Malli voi toimia keskustelun avaajana henkilöstöpalavereissa sekä sisäisten koulutusten aihe- ja tietomateriaalina. Mallia voi palautteen mukaan hyödyntää myös hyte-työhön perehdyttämisen materiaalina kaikilla kunnan eri työntekijätasoilla. Hyvänä palautteen mukaan koettiin se, että prosessi on kytketty kuntatalouden aikatauluun. Tämä on tärkeää, sillä talous määrittää hyte-toimenpiteiden toteuttamista.

Malli yksin ei riitä

Prosessimalli yksin ei laajenna ymmärrystä hyte-työstä, vaan edellyttää sen perusteellista esittelyä henkilöstölle ja kaikkien perehtymistä sen sisältöön. Prosessin avaaminen auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa ja mahdollistaa oman työn merkityksellisyyden näkemisen osana kokonaisuutta. Jotta hyte-työn prosessi lähtee elämään käytännössä suunnitellun ideaalin mukaisesti, tulee johtaja- ja päällikkötason perehtyä prosessiin perusteellisesti, sitoutua itse prosessin mukaiseen toimintaan ja suunnitella mallin jalkautus ja perehdyttäminen organisaation muille tasoille hyvin. Mallin jalkauttamisella on merkitystä mm. vertikaalisen yhteistyön lisääntymisen näkökulmasta. Yhteistyön tekemisen paikkoja malliin on kirjattuna vain vähän ja jatkossa tuleekin pohtia, tulisiko tätä elementtiä malliin lisätä prosessin sujuvuuden ja siihen sitoutumisen näkökulmasta tämänhetkistä enemmän.

---

Kirjoittajat:

Marjo Turunen, hyvinvointikoordinaattori opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Pehkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kategoria: Master school, YAMK

---

Lähteet:

Ala-Laurinaho, A., Asikainen, I., Puro, V. & Teperi, A-M. 2022. Työprosessin mallintaminen työn yhteisen kehittämisen välineenä. Työterveyslaitos. Verkkojulkaisu. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143832/TTL-978-952-391-010-2.pdf?sequence=1.

Kontiolahden kunta 2022. Kontiolahden kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelma 2021-2024. Verkkojulkaisu. https://www.kontiolahti.fi/documents/364530/0/hyvinvointisuunnitelma_2021_2024_kvalt+21.3.2022+%C3%82%C2%A7+18_hyvaksytty.pdf/b54f4e5e-98b2-2d0e-fb1c-3e3752d2cf46

Kuntaliitto 2023. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Verkkojulkaisu. Päivitetty 3.5.2023. https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen.

Leinonen, J. 2023. Monitoimijainen yhteistyö hyvinvoinnin edistämisen yhdyspinnoilla. Focus Localis, 51(2). 62-68. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/125874.

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. E-kirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.