Kokemusperäinen tieto tärkeää hyvinvointijohtamisessa

Tämän päivän kuntien kehittämisessä korostetaan kokemustiedon hyödyntämistä sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä (Jurmu 2020, 156–157). Kokemustieto on arkista, kokemusperäistä ja käytännönläheistä tietoa, mihin vaikuttavat yksilön uskomukset ja käsitykset eri asioista ja sekä niiden syy- ja seuraussuhteista (Bäcklund 2007, 56–69). Leinosen, Suhosen ja Syväjärven (2021, 31–32) tutkimuksessa kuntien ja aluehallinnon asiantuntijat nostivat kokemustiedon jopa indikaattoritietoa merkittävämmäksi hyvinvointitiedon laadun näkökulmasta.

Kokemustieto auttaa kuntia muodostamaan monisävyistä kuvaa kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta sekä luomaan painopisteitä hyvinvoinnin edistämisen ja strategiatyön tueksi (Nurmi, Syväjärvi & Leinonen 2018, 119). Kokemustiedon hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kunnilta monialaisen yhteistyön rakenteita sekä toimintakulttuurin uudistamista (Jurmu 2020, 168).

Kysely osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä

Kunnilla on lukuisia mahdollisuuksia edistää kuntalaisten osallisuutta. Digitalisaation myötä erilaisten kyselyiden tekeminen on varsin helppoa, ja sähköisillä kyselyillä on mahdollista tavoittaa paljon vastaajia. Aineistonkeruun onnistumisen näkökulmasta kyselyn rakentaminen ja erityisesti kysymysten muotoilu vaatii kuitenkin huolellisuutta (Valli 2018, 93).

Johanna Leskelän (2025) YAMK-opinnäytetyönä kehitettiin kuntaorganisaation tarpeisiin soveltuva kyselylomake, joka mahdollistaa kokemustiedon keräämisen kuntalaisilta. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä kunnan monialaisen osallisuusohjelman ohjausryhmän kanssa, mikä toi kehittämistyöhön arvokasta pääomaa. Erilaiset näkökulmat ja asiantuntijuuden jakaminen ovatkin keskeisiä elementtejä kehittämistoiminnassa (Salonen ym. 2017, 53). Kyselylomake pilotoitiin sähköisenä Webropol-kyselynä marraskuussa 2024, ja se herätti kuntalaisissa paljon mielenkiintoa.

Kyselylomakkeella haluttiin selvittää, miten kuntaorganisaatio on onnistunut työssään edistämään kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja missä on vielä parannettavaa. Pilottikyselyllä saatiin tuoretta kokemustietoa kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksista, ja aineisto monipuolistaa kunnalla käytössä olevaa hyvinvointitietoa. Kunta voi hyödyntää kokemustietoa kehittäessään kuntalaisten tarpeisiin paremmin vastaavia palveluja. Kyselylomake osoittautui pilotoinnissa varsin selkeäksi, ja sen avulla saatiin tavoiteltua tarpeellista tietoa. Opinnäytetyönä kehitetty kyselylomake on mahdollista ottaa käyttöön myös muissa kuntaorganisaatioissa.

Kuuluuko kuntalaisten moniäänisyys vastauksissa?

Osana Leskelän (2025) opinnäytetyötä toteutettuun pilottikyselyyn vastasi 288 kuntalaista, joista suurin osa (66 %) oli työssäkäyviä tai opiskelijoita. Vastanneista kuntalaisista aktiivisimpia olivat keski-ikäiset (34 %). Naisia vastanneista oli lähes kolme neljästä (73 %). Näiden taustamuuttujien valossa on hyvä pohtia, tavoittavatko sähköiset kyselyt kuitenkaan kaikkia.

Mikäli tavoitteena on tuottaa moniäänistä hyvinvointitietoa ja kehittää vaikuttavia hyvinvointipalveluja, on haavoittuvassa asemassa olevien kuntalaisten ääni erityisen tärkeässä roolissa (Nurmi, Syväjärvi & Leinonen 2018, 123). Kuntalaiskyselyä toteutettaessa on syytä pohtia huolella, miten siitä viestitään ja millä keinoilla vastaamisen kynnys pidetään riittävän matalalla. Esimerkiksi järjestöt voisivat toimia kokemustiedon keräämisessä tärkeänä linkkinä kunnan ja kuntalaisen välillä. Positiivisilla kokemuksilla osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista kuntalaiset saadaan kiinnostuneiksi tuomaan omia näkökulmia esiin myös jatkossa (Jurmu 2020, 162).

Kirjoittajat:

Johanna Leskelä, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Bäcklund, P. 2007. Tietämisen Politiikka. Kokemuksellinen tieto kunnan hallinnassa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Jurmu, L. 2020. Miten kuntalaisten kokemustiedon hyödyntäminen nähdään kuntien uudistamisessa? Hallinnon Tutkimus, 39 (3), 156–172. https://doi.org/10.37450/ht.100034. Viitattu 6.4.2025.

Leinonen, J., Suhonen, M., & Syväjärvi, A. 2021. Tieto haastaa toimijat ja käytännöt: Hyvinvointitiedon hyödyntäminen osana kuntien hyvinvointijohtamisen strategiatyötä. Focus Localis 49 (3), 22–40. https://journal.fi/focuslocalis/issue/view/7929/1261 Viitattu 6.4.2025.

Nurmi, H., Syväjärvi, A. & Leinonen, J. 2018. Osallistava toimintaote hyvinvoinnin edistämistyössä. Teoksessa Lammintakanen, J. & Laulainen, S. (toim.) Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa. University of Eastern Finland, 113-126. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/20126/urn_isbn_978-952-61-2906- 8.pdf#page=114. Viitattu 6.4.2025.

Valli, R. 2018. Aineistonkeruu kyselylomakkeella. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Keuruu: Otavan Kirjapaino.

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/817817/isbn9789522166494.pdf?sequence=2 &isAllowed=y.