Viime vuosina kuntouttavan arviointijakson toimintamalli on otettu laajasti käyttöön useilla hyvinvointialueilla vastauksena kotihoidon kasvavaan kuormitukseen. Tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Pohjois-Savon hyvinvointialueella kuntouttavalle arviointijaksolle ohjautuvien asiakkaiden toimintakykyä ja kuntoutumisen tavoitteita sekä arvioida kuntoutuksen toteutumista suhteessa kansainväliseen arkikuntoutuksen tutkimustietoon. Tulosten pohjalta tunnistettiin kehittämiskohteita palvelun vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kehittämistyössä hyödynnettiin laadullista ja määrällistä rekisteriaineistoa, joka poimittiin kuntouttavan arviointijakson ammattilaisten kirjaamista asiakas- ja potilastiedoista.

Ikääntyneillä on oikeus asua turvallisesti ja toiveidensa mukaisesti omassa kodissaan, myös toimintakyvyn heikentyessä (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta 980/2012). Kotona asuminen edellyttää riittävää fyysistä toimintakykyä ja kykyä selviytyä päivittäisistä toimista mahdollisimman itsenäisesti (Lotvonen ym. 2021). Kuntouttavan arviointijakson tarkoituksena on selvittää uusien kotihoidon asiakkaiden tuen tarpeet ja voimavarat sekä edistää heidän toimintakykyään ja kuntoutumistaan. Tavoitteena on tunnistaa asiakkaiden yksilöllinen palveluntarve ennen säännöllisen kotihoidon aloittamista, sekä ennaltaehkäistä tai siirtää raskaampien ja pitkäaikaisten palveluiden tarvetta (Janhunen ym. 2018).

Arkikuntoutus on kotikuntoutuksen muoto, joka tukee ikääntyneiden toimintakykyä osana arjen toimintoja. Se perustuu asiakkaan aktiivisuutta ja omatoimisuutta edistävään, sekä eri ammattilaisten osaamista hyödyntävään kuntoutukseen (Niskanen ym. 2021). Harjoittelu suunnitellaan osaksi asiakkaan päivittäistä elämää, mikä tukee hänen valmiuksiaan jatkaa itsenäistä kotona asumista myös jakson jälkeen. Vaikuttava arkikuntoutus on yksilöllisesti suunniteltua, arkeen kytkeytyvää, riittävän intensiivistä ja monipuolista. (Niskanen ym. 2021; Kjernsholen ym. 2023; Assander ym. 2022).

Kuntouttavalla arviointijaksolle ohjautuneiden asiakkaiden toimintakyvyn haasteet ovat moniulotteisia

Opinnäytetyön tulosten perusteella kuntouttavalle arviointijaksolle ohjautuneiden asiakkaiden toimintakyvyn haasteet ovat moninaisia ja ne jakautuvat useille eri toimintakyvyn osa-alueille. Suurimmalla osalla asiakkaista ilmeni samanaikaisia haasteita fyysisessä, kognitiivisessa ja sosiaalisessa toimintakyvyssä. Tämä näkyi muun muassa tuen tarpeena lääkehoidossa, ruokailussa, peseytymisessä ja liikkumisessa, sekä sosiaalisten suhteiden vähäisyytenä. Toisaalta jaksolle ohjautui myös asiakkaita, joilla oli haasteita vain yhdellä toimintakyvyn osa-alueella, mikä korostaa jakson aikaisen yksilöllisen arvioinnin ja sisällön suunnittelun merkitystä.

Kuntoutuksen toteutuksen arvioinnissa ilmeni selkeitä kehittämismahdollisuuksia liittyen tavoitteiden asettamiseen, yksilöllisten kuntoutumissuunnitelmien laatimiseen, kuntoutuksen intensiteettiin sekä toimintatapojen yhtenäisyyteen. Tuloksista kävi ilmi, että eri ammattilaiset keskittyivät jaksolla vähän eri asioihin. Esimerkiksi fysioterapeutit tukivat erityisesti asiakkaiden liikkumista ja fyysistä kuntoa, kun taas hoitajat auttoivat asiakkaita arjen perustoimissa, kuten peseytymisessä ja syömisessä. Sen sijaan päivittäisiin arkitoimiin tai esimerkiksi muistitoimintoihin liittyvää aktiivista harjoittelua oli vähemmän kuin olisi ollut tarpeen, vaikka monella asiakkaalla olisi ollut siihen tarvetta. Myös kuntoutusmäärät jäivät jaksolla mataliksi.

Kuntouttava arviointijakso tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tukea ikääntyneiden itsenäistä kotona asumista ja toimintakykyä. Jotta jakson aikana saataisiin hyviä kuntoutumistuloksia, kaikkien asiakkaan kanssa työskentelevien ammattilaisten – niin hoitajien kuin terapeuttien – tulee yhdenmukaisesti sitoutua asiakkaan asettamiin tavoitteisiin ja yhteisesti laadittuun moniammatilliseen kuntoutumissuunnitelmaan. Kuntoutuksen ei tule jäädä pelkästään kuntoutusalan ammattilaisten vastuulle erillisenä toimintana, vaan se tulee suunnitella osaksi jokaisen ammattilaisen käyntiä jaksolla, huomioiden myös asiakkaiden sosiaaliset ja psyykkiset tuen tarpeet (Licina ym. 2022; Buma ym. 2022). Tiivistämällä ammattilaisten välistä yhteistyötä kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, lisäämällä kuntoutuksen määrää ja tuomalla harjoittelu osaksi arkitoimia, voidaan lisätä myös asiakkaiden kokemaa hyötyä. Näin kuntouttava arviointijakso voi entistä tehokkaammin vastata ikääntyneiden kasvaviin tarpeisiin ja tukea heidän hyvinvointiaan merkityksellisellä tavalla.

Kirjoittajat:

Ninni Lappi, Kuntoutuksen yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Assander S, Bergström A, Eriksson C, Meijer S, Guidetti S. 2022. ASSIST: a reablement program for older adults in Sweden – a feasibility study. BMC Geriatrics 22:618. https://doi.org/10.1186/s12877-022-03140-1. Viitattu 2.6.2025.

Janhunen, E., Paltamaa, J., Pikkarainen, A. 2018. Kuntouttava arviointijakso s. 48–49 teoksessa Kukoistava kotihoito on tahdon asia. Kukoistava kotihoito -hankkeen loppuraportti. Jyväskylä. Viitattu 20.5.2025.

Buma, L. E., Vluggen, S., Zwakhalen, S., Kempen, G. I. J. M., & Metzelthin, S. F. 2022. Effects on clients’ daily functioning and common features of reablement interventions: a systematic literature review. European Journal of Ageing, 19, 903–929. https://doi.org/10.1007/s10433-022-00693-3. Viitattu 24.5.2025.

Kjernsholen J., Schou-Bredal I., Kaaresen R., Lundgaard Soberg H., Sagen A. 2023. A prospective intervention study with 6 months follow-up of the effect of reablement in home dwelling elderly: patient-reported and observed outcomes. Aging Research Reviews 100311. https://doi.org/10.1016/j.arrct.2023.100311. Viitattu 2.6.2025.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012. 2012. Finlex. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980. Viitattu 2.6.2025.

Licina, S., Kjeken, I., Forland, O., Langeland, E., & Tuntland, H. 2023. Exploring goals and functional changes in reablement for people with fractures and people with dizziness and balance problems. Journal of Multidisciplinary Healthcare, 16, 1131–1142. https://doi.org/10.2147/JMDH.S425356. Viitattu 20.4.2025.

Lotvonen, S., Saarela, K.-M., Tuomikoski, A.-M., Kyngäs, H., & Siira, H. 2021. Kotihoidossa ikääntyneille toteutetut kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallit: kartoittava katsaus. Hoitotiede, 33(2), 189–195. https://doi.org/10.23989/hoitotiede.128961. Viitattu 27.5.2025.

Niskanen, S., Forma, I., Salminen, A.-L., & Aho, L. 2021. Kartoittava kirjallisuuskatsaus ikääntyneiden arkikuntoutuksen ominaispiirteistä. Gerontologia, 35(1), 7–26. https://journal.fi/gerontologia/article/view/90116. Viitattu 1.6.2025.