Kuntoutusala elää voimakkaassa muutoksessa, jossa väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja palvelujärjestelmän uudistukset haastavat ammattilaisia uudistamaan osaamistaan. Kuntoutuksen korkeakouluverkosto FiRe:n osaamistyöryhmä ennakoi tulevaisuuden osaamistarpeita yhdistämällä aihetta käsitteleviä keskeisiä dokumenttiaineistoja ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Artikkeli avaa, millaista osaamista kuntoutusalalla tarvitaan tulevaisuudessa ja miten ennakointi tukee koulutuksen, työelämän ja palvelujen kehittämistä.

Osaamistyöryhmä osana Kuntoutuksen korkeakouluverkostoa

Kuntoutuksen korkeakouluverkosto (Finnish Universities Network for Rehabilitation, FiRe) on saanut alkunsa vuonna 2025, kun yliopistojen muodostama Monitieteinen kuntoutuksen verkosto (MOKUVE) ja Osaamista kuntoutukseen (OsKu) -verkosto sulautuivat yhteen (Lällä ym. 2025). Tavoitteena oli muodostaa yksi yhtenäinen kattoverkosto Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) (Melkas ym. 2023) kehittämisehdotuksen mukaisesti. FiRe-verkostoon kuuluu yhteensä 25 suomalaista korkeakoulua, 10 yliopistoa ja 15 ammattikorkeakoulua (Lällä ym. 2025) ja verkoston strategiset painopisteet ovat 1) kuntoutuksen koulutuksen kehittäminen, 2) tutkimusyhteistyön vahvistaminen, 3) työelämälähtöinen kehittäminen ja 4) verkoston näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen (Kuntoutuksen korkeakouluverkosto FiRe 2025).

FiRe-verkoston työryhmät – ydinryhmä, tohtorityöryhmä, osaamistyöryhmä, TKI-työryhmä ja NJoR-toimituskunta – edistävät verkostolle asetettuja tavoitteita ja tehtäviä (Jyväskylän yliopisto n.d.). Osaamistyöryhmän tavoitteeksi on asetettu kuntoutuksen osaamisen kehittäminen ja koulutusyhteistyön vahvistaminen korkeakoulujen välillä (Kuntoutuksen korkeakouluverkosto FiRe 2025). Osaamistyöryhmään kuuluu yli 30 kuntoutuksen asiantuntijaa. Työskentelyn tehostamiseksi ja asetetun tavoitteen saavuttamiseksi asiantuntijat ovat jakautuneet kolmeen alatyöryhmään: osaamisen ennakointi-, verkostokoulu- sekä YAMK-alatyöryhmään. Osaamisen ennakointi -alatyöryhmä lähti tarkastelemaan, millaista kuntoutuksen monialaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa, jotta kuntoutuksen osaamisen kehittäminen ja koulutusyhteistyö suuntautuvat tarkoituksen mukaisesti tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

Osaamisen ennakoinnin merkitys kuntoutusalalla

Kuntoutusalan toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa väestön ikääntymisen, mielenterveyden haasteiden lisääntymisen, digitalisaation lisääntymisen sekä palvelujärjestelmän uudistusten seurauksena. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää kuntoutusalan ammattilaisilta kykyä kehittää osaamistaan jatkuvasti sekä tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita. Osaamisen ennakoinnin avulla voidaan vastata työelämän muutoksiin ja turvata laadukkaat, vaikuttavat ja asiakaslähtöiset kuntoutuspalvelut (Salminen ym. 2023; Sillantaka ym. 2022; Vuoskoski ym. 2023). Eläkeiän nousu ja työurien pidentäminen muuttavat myös kuntoutuksen roolia. Kuntoutusta ei nähdä vain työkyvyttömyyden jälkeisenä tukena, vaan osana jatkuvaa työkyvyn ylläpitämistä, työn muokkausta ja työssä jatkamisen ja jaksamisen mahdollistamista koko työuran ajan. Tämä lisää tarvetta kuntoutuksen ja työelämän yhteistyön suunnitelmalliselle kehittämiselle (Savinainen ym. 2021). Samalla kuntoutusalalla korostuvat näyttöön perustuva toiminta, moniammatillinen yhteistyö, jatkuva oppiminen sekä valmius toimia joustavasti muuttuvissa työelämän tilanteissa (Salminen & Töytäri 2023).

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön uudistamista koskevissa selvityksissä korostetaan osaamisen ennakoinnin merkitystä. Selvitysten mukaan palveluiden saatavuuden turvaaminen, henkilöstövajeeseen vastaaminen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen edellyttävät sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Tavoitteena on varmistaa, että ammattilaisilla on työn edellyttämä riittävä osaaminen ja että työnjakoa voidaan kehittää hallitusti muuttuvassa toimintaympäristössä. (Tronberg 2025.) Osaamisen ennakointi tukee näin sekä koulutuksen suunnittelua että palvelujärjestelmän uudistamista. Ilman ennakoivaa tietoa on riski, että koulutus, työnjako ja palvelut eivät enää vastaa väestön tarpeisiin tai toimintaympäristön muutoksiin. (Sitra 2025.) T

Tuore Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman 2026–2030 korostaa kuntoutusalan ammattilaisten osaamisen kehittämistä, jotta palvelut vastaavat paremmin monimuotoisiin asiakastarpeisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön (Harju-Kolkka & Arvonen 2026). Erityisesti painotetaan monialaista yhteistyöosaamista, vaikuttavuuden arviointia sekä kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja kuntoutustyössä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2026). Kuntoutusalan työssä korostuvat lisäksi jatkuva oppiminen sekä muutosresilienssi, eli ammattilaisen kyky mukautua ja vastata työelämän ja palvelujärjestelmän jatkuviin muutoksiin. Tämä edellyttää valmiutta oman osaamisen kehittämiseen sekä uusien työmenetelmien ja teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen osana arjen työtä. (Salminen & Töytäri 2023).

Monialainen yhteistyö on erityisen tärkeää silloin, kun asiakkailla on samanaikaisesti useita palvelutarpeita ja heidän tilanteensa on monimutkainen. Tällöin palveluiden yhteensovittaminen, selkeä työnjako ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus tukevat asiakkaan kokonaisvaltaista palvelupolkua ja vähentävät palveluiden pirstaleisuutta (Hujala ym. 2019). Tämä vahvistaa kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. Interprofessionaalinen yhteistyö muodostaa perustan kokonaisvaltaiselle kuntoutuksen työotteelle, jossa asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia tarkastellaan moniulotteisesti (Mönkkönen, Kekoni & Pehkonen 2019). Samalla asiakaslähtöisyys ja eettisesti kestävä kohtaaminen ovat kuntoutustyön keskeisiä periaatteita. Asiakkaan osallisuuden tukeminen, kunnioittava vuorovaikutus sekä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vahvistavat kuntoutuksen vaikuttavuutta ja asiakkaan toimijuutta (ETENE 2021).

Osaamisen ennakointi osaamistyöryhmän tehtävänä

Osaamisen ennakointi toteutettiin vaiheittaisena, laadullisena kehittämis- ja ennakointiprosessina, jossa yhdistettiin dokumenttianalyysi sekä Sitran Aikamatka-menetelmä.

Ensimmäisessä vaiheessa osaamisen ennakointia toteutettiin asiantuntijatyöryhmässä dokumenttianalyysin avulla. Työryhmä tunnisti yhteensä 16 kuntoutusosaamista ohjaavaa keskeistä kansallista ja alakohtaista dokumenttia. Näistä muodostettiin analyysiaineisto, jonka pohjalta toteutettiin systemaattinen dokumenttianalyysi. Analyysin avulla tunnistettiin kuntoutusosaamisen keskeiset sisällöt, painopisteet ja kehittämissuunnat. Dokumenttianalyysin keskeisistä tuloksista laadittiin lisäksi infograafi, jota hyödynnettiin seuraavien työskentelyvaiheiden tukena ja yhteisen ymmärryksen rakentamisessa.

Toisessa vaiheessa dokumenttianalyysiä syvennettiin osallistavalla ennakointimenetelmällä. Työryhmä toteutti Sitran Aikamatka-menetelmän, jossa tarkasteltiin kuntoutusosaamisen kehitystä eri aikajänteillä. Aikamatka on ennakointityökalu, jonka avulla tarkastellaan ilmiöiden kehitystä menneisyydestä nykyhetkeen ja edelleen tulevaisuuteen (Sitra n.d.). Menetelmässä osallistujat jäsentävät muutoksia eri aikajänteillä, tunnistaen keskeisiä käännekohtia, kehityssuuntia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Se tukee systeemistä ajattelua ja auttaa hahmottamaan, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykytilanteeseen ja millaisia osaamistarpeita tulevaisuudessa todennäköisesti korostuu. Aikamatkatyöskentelyssä jäsennettiin osaamista retrospektiivisesti (noin 10 ja 5 vuotta menneisyyteen) sekä prospektiivisesti (5 ja 10 vuotta tulevaisuuteen). Menetelmän avulla pyrittiin tunnistamaan osaamisen muutoksia, jatkuvuuksia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Työskentelyyn osallistui yhteensä 18 osaamistyöryhmän jäsentä, jotka edustivat monialaista kuntoutuksen asiantuntijuutta. Pienryhmissä tuotetut kuvaukset koottiin yhteen, ja niistä muodostettiin synteesi, joka kuvasi kuntoutusosaamisen kehityspolkuja ja tulevaisuuden keskeisiä suuntaviivoja.

Kokonaisuudessaan menetelmällinen lähestymistapa yhdisti dokumenttipohjaisen analyysin ja asiantuntijoiden yhteistoiminnallisen ennakointityöskentelyn, mikä mahdollisti sekä nykytilan jäsentämisen että tulevaisuuden osaamistarpeiden systemaattisen hahmottamisen.

Dokumenttianalyysin ja työpajatyöskentelyjen tuloksia

Dokumenttianalyysin tuloksena muodostui kokonaiskuva tulevaisuuden kuntoutusosaamisen keskeisistä ulottuvuuksista (Kuvio1). Nämä ulottuvuudet, kuntoutusosaamisen kulmakivet, kuvaavat osaamisen laajentumista yksilökeskeisestä asiantuntijuudesta kohti teknologisesti kehittynyttä, kehittämisorientoitunutta ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa.

Tehty aikamatka vahvisti dokumenttianalyysia: Kuntoutusosaamisen kehitys suuntautuu kohti ennakoivaa, asiakaslähtöistä ja dataohjautuvaa toimintaa, jossa teknologia ja monialainen yhteistyö ovat keskeisessä osassa. Samalla näyttöön perustuva asiantuntijuus ja inhimillinen vuorovaikutus säilyvät kuntoutuksen perustana ja vaikuttavuuden edellytyksenä. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen sekä avoin, uudistumiseen suuntautuva asenne tukevat vaikuttavaa kuntoutustyötä.

Kuntoutusosaamisen muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana on näkynyt ennen kaikkea kuntoutustyön siirtymisessä asiantuntijakeskeisemmästä ja reaktiivisemmasta työstä kohti asiakaslähtöistä ja ennakoivaa työtä. Työnkuva on laajentunut yksittäisten ammattien yhteistyöstä kohti verkostomaista ja monitieteistä toimintaa. Lisäksi ammattilaisten ajattelu- ja osaamistarpeiden muutos on näkynyt systeemisessä ajattelussa, kyvyssä toimia jatkuvassa muutoksessa ja teknologiamurroksen ymmärtämisessä.

Muuttuvasta toimintaympäristöstä huolimatta kuntoutusosaamisen ydin säilyy vakaana. Näyttöön perustuva, substanssispesifi asiantuntijuus muodostaa edelleen ammatillisen toiminnan perustan, jota uudet teknologiat täydentävät mutta eivät korvaa. Samoin inhimillinen kohtaaminen, vuorovaikutus ja luottamus säilyvät kuntoutuksen vaikuttavuuden keskeisinä elementteinä. Lisäksi kehittämiseen ja tutkimukselliseen työotteeseen liittyvä osaaminen mahdollistaa vastuullisen kehittymisen.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntoutusosaamisen rakentuu teknologian, tietoaineiston (datan) ja ammatillisen asiantuntijuuden yhdistelmälle, jota ohjaavat ennakoiva ja kokonaisvaltainen ajattelu, asiakkaiden toimijuuden vahvistaminen ja verkostomainen työskentely. Keskeistä on kyky hyödyntää dataa ja tekoälyä kriittisesti ja vastuullisesti osana yksilöllisempiä kuntoutuspalveluja ja päätöksentekoa. Kestävä kehitys ja planetaarinen terveys nousevat myös kuntoutuksen keskeisiksi periaatteiksi.

Yhteenvetoa

Osaamisen ennakointi -alatyöryhmän toteuttama dokumenttianalyysi sekä asiantuntijoita osallistava Aikamatka-menetelmä analyyseineen tuottivat tulevaisuuden kuntoutusosaamisen perusteet. Niiden avulla edistetään osaamistyöryhmälle asetettua tavoitetta eli kuntoutuksen osaamisen kehittämistä. Näin osaamisen ennakointi on luonut pohjaa myös seuraavaksi toteutettaville vaiheille. Vaihtoehtoiset tulevaisuudet kuntoutuksen osaamisen näkökulmasta konkretisoituvat skenaariotyöpajan avulla, joka toteutetaan Kuntoutuksen YAMK-opiskelijoiden valtakunnallisessa webinaarissa marraskuussa 2026.

Tulevaisuuden osaamisen ennakointi tarjoaa myös sisällöllistä näkökulmaa korkeakoulujen yhteistyönä tarjottavalle kuntoutusosaamiselle. Ennakointityön rinnalla verkostokoulu -alatyöryhmässä selvitetään käytännön mahdollisuuksia ja toimintamalleja korkeakoulujen koulutusyhteistyön vahvistamiseksi. Konkreettisena toimenpiteenä tavoitteeksi on asetettu kuntoutuksen monialaisen verkostokoulun käynnistäminen vuoden 2027 aikana tulevaisuuden osaamistarpeet huomioiden.

---

Kirjoittajat

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, osaamistyöryhmän puheenjohtaja

Maria Kasanen, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, osaamistyöryhmän puheenjohtaja

Maarit Janhunen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, osaamistyöryhmän jäsen

Johanna Vähä-Jaakkola, lehtori, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, osaamistyöryhmän jäsen

Sanna Kurttila, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, osaamistyöryhmän jäsen

Sari Liikka, kehittämispäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu, osaamistyöryhmän jäsen

Laura Saar, lehtori, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, osaamistyöryhmän jäsen

---

Lähteet

ETENE. 2021. Sosiaali- ja terveysalan eettiset suositukset. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Harju-Kolkka, K., & Arvonen, A. 2026. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2026–2030. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Hujala, A., Taskinen, H., Oksman, E., ym. 2019.

Monialainen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa: paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle. Yhteiskuntapolitiikka, 84(5–6).

Jyväskylän yliopisto. Ei pvm. Kuntoutuksen korkeakouluverkosto FiRe. Haettu 14.5.2026 osoitteesta https://www.jyu.fi/fi/liikunta/yhteistyo/kuntoutuksen-korkeakouluverkosto-fire

Kuntoutuksen korkeakouluverkosto FiRe. 2025. Toimintasuunnitelma 2026 [Julkaisematon toimintasuunnitelma].

Lällä, K., Niskanen, E., Hautala, A., & Sipari, S. 2025. Kuntoutuksen korkeakouluverkosto (FiRe) tutkimuksen koulutuksen ja näyttöön perustuvien käytäntöjen yhteistoimijana. Kuntoutus, 48(3), 33–35. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.176189

Melkas, S., Heinonen, A., Hiekkala, S. ym. 2023. Ehdotus kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiostrategiaksi. Teoksessa: Salminen, A-L., & Töytäri, A. Kuntoutuksen koulutus ja tutkimus: Asiantuntijafoorumin näkökulmia koulutuksen kehittämiseen ja ehdotus kuntoutuksen tutkimuksen strategiaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:64, 104–128. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-898-7

Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) 2019. Moniammatillinen yhteistyö: Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus.