Röntgenhoitajaopiskelija.

Savonia-artikkeli Pro: Kuvantamisen tietojärjestelmien asiantuntija laaja-alaisen tiedon taitajana ja toiminnan turvaajana

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Tämä artikkeli perustuu Björklöfin (2026) YAMK-opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa ja analysoida kuvantamisen järjestelmäasiantuntijan työnkuvaa ja osaamista sekä tutkia tehtävän tunnettavuutta, yhteistyötä ja arvostusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuvantamis- ja tutkimusyksiköissä. Lääketieteellisen kuvantamisen järjestelmäasiantuntija on koulutus- ja työkokemustaustaltaan röntgenhoitaja, joka yhdistää työtehtävissään vahvan kuvantamisen substanssiosaamisen tietotekniseen ymmärrykseen ja ongelmanratkaisutaitoihin. Substanssiosaaminen on konkreettista ammatillista erityistaitoa, joka sisältää kaikki yksilön hankkimat tiedot, taidot ja kokemukset (Siefen 2024, 127).

Digitalisoituva terveydenhuolto tarvitsee asiantuntijoita

Digitalisaatio on viime vuosina muovannut terveydenhuoltoa kohti kattavampia palvelukanavia, tehokkaampia toimintamalleja ja ennen kaikkea helpottanut terveydenhuollossa syntyvän datan keräämistä ja jakelua. Kehitys on väistämättä samalla johtanut uusiin kyberturvallisuusuhkiin. (Euroopan parlamentti 2025).

Yhteiskunnassa on kasvava tarve digitalisaation asiantuntijoille, jotka ymmärtävät kyberturvallisuuden ilmiöitä ja kykenevät toteuttamaan niihin liittyvää ongelmanratkaisua (Kyberturvallisuuskeskus 2026). Moderni asiantuntijuus perustuu jaettuun asiantuntijuuteen ja yhdessä oppimiseen (Bergman 2024, 146). Asiantuntijatyö vaatii ammatillista yhteistyötä, tiedon jakamista ja ammattilaisten keskinäistä kunnioitusta (Katisko, Kolkka ja Vuokila-Oikkonen 2015, 162).

Lääketieteellinen kuvantaminen on kattavan diagnostiikan avain

Lääketieteellisen kuvantamisen rooli nykyaikaisessa terveydenhuollossa on keskeinen ja välttämätön (Rama 2024). Kuvantamisen tutkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi luuston ja keuhkojen natiiviröntgentutkimukset, ultraäänitutkimukset ja leiketutkimukset. Menetelmät edistävät diagnostiikkaa antamalla yksityiskohtaista anatomista ja toiminnallista tietoa ihmisen kehosta ja erilaisista sairauksista sekä tukevat potilaan hoidon seurantaa (Rama 2024). Kuvantaminen edellyttää kliinisen osaamisen lisäksi vahvaa turvallisuus-, laatu-, viestintä- ja tietojärjestelmäosaamista. (American Board of Radiology 2026, 4).

Kuvantamisen järjestelmäasiantuntija toimii terveydenhuollon toiminnan ja IT-maailman rajapinnassa. Tehtävän menestyksellinen toteuttaminen vaatii kuvantamiselle spesifien tietojärjestelmien (RIS, PACS), lääketieteellisten kuvantamisstandardien (HL7, DICOM, FHIR), kuvantamistoiminnan ja -työnkulkujen sekä erilaisten kuvantamislaitteiden ja erityistyöasemien hallintaa (American Board of Radiology 2026, 69–72). Asiantuntemus kehittyy pitkäjänteisen oppimisen ja kokemuksen myötä.

Kuvantamisen järjestelmäasiantuntijan tehtävä on kriittinen operatiiviselle toiminnalle terveydenhuollon organisaatiossa

Björklöfin (2026) tulosten mukaan asiantuntijatehtävän arvostus ja merkityksellisyys liittyvät vahvasti toiminnan ja järjestelmien toimintavarmuuteen, toiminnan sujuvuuden mahdollistamiseen ja yleiseen tiedon turvaamiseen ylläpitämällä tietojärjestelmiä, kehittämällä toimintamalleja ja kouluttamalla. Sujuvan toiminnan turvaaminen ja virheiden sekä riskien ennaltaehkäisy vaikuttavat suoraan käytännön potilasturvallisuuteen, tietosuojaan ja tietoturvaan. Toiminnan tarpeita palveleva tuki ja nopea reagointi poikkeamatilanteisiin auttavat tietojärjestelmien loppukäyttäjiä toteuttamaan omaa työtään tehokkaammin. Tämä näkyy sujuvampina potilaan hoitopolkuina. Eheät palvelutapahtuma- ja potilasasiakirjaketjut varmistavat tiedon asianmukaisen arkistoinnin sekä paikallisiin järjestelmiin että kansallisiin Kanta-palveluihin.

Tietoteknisten tietojen ja taitojen sekä kuvantamistoiminnan tuntemuksen lisäksi tulokset osoittavat tietoturvaosaamisen ja riskienhallinnan olevan merkittävimpiä asiantuntijatehtävän osaamisalueita. Asiantuntijatehtävässä toimiminen edellyttää kuvantamisen toimintaympäristön työnkulkujen ja toiminnan syvällistä ymmärrystä, jotta asiantuntija pystyy ylläpitämään ja kehittämään toimintaa sekä toteuttamaan tehokasta riskienhallintaa. Bergmanin (2024, 41) mukaan asiantuntijatyö on tietotyötä, joka sekä kuormittaa että palkitsee tekijäänsä.

Osaamisen tunnistamisen avulla lisää näkyvyyttä ja tunnettavuutta

Vaikka kuvantamisen tietojärjestelmien asiantuntijatehtävä on hyvin tärkeä käytännön toiminnalle ja turvallisuudelle, on sen vaatimaa asiantuntijuutta ja osaamista tutkittu varsinkin Suomessa toistaiseksi hyvin vähän. Ammatillisen syväosaamisen tunnistaminen on avain organisaation vahvuuksien valjastamiseen kohti vaikuttavampaa terveydenhuollon toimintaa (Siefen 2024, 163–164).

Björklöfin (2026) tulosten mukaan asiantuntijapotentiaalia voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin esimerkiksi hankintamenettelyjen tukena sekä organisaatiotason tietosuojan ja -turvallisuuden kehittämisessä. Tämä edellyttäisi asiantuntijatehtävän näkyvyyden ja tunnettavuuden parantamista.

Tehtävänkuvan selkeyttäminen ja roolin näkyvyyden vahvistaminen tukevat asiantuntijuuden vaikuttavampaa käyttöä organisaatiossa.


Kirjoittajat

Hanna Björklöf, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu


Lähteet

American Board of Radiology 2026. 2026 Noninterpretive Skills – Study Guide. https://www.theabr.org/wp-content/uploads/2026/01/NIS-Study-Guide-2026.pdf. Viitattu 17.5.2026.

Bergman, M. 2024. Asiantuntijasta oppimisen mestariksi – Näin lisäät organisaatiosi vetovoimaa. Helsinki: Alma Media Finland Oy.

Björklöf, H. 2026. Kuvantamisen järjestelmäasiantuntija – potilas- ja kyberturvallisuuden hiljainen vartija. YAMK Opinnäytetyö. Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Euroopan parlamentti 2025. Kyberturvallisuus: nykyiset ja tulevat uhat. Euroopan parlamentin verkkopalvelu. Päivitetty 4.7.2025. https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20220120STO21428/kyberturvallisuus-nykyiset-ja-tulevat-uhat. Viitattu 17.5.2026.

Katisko, M., Kolkka, M. ja Vuokila-Oikkonen, P. 2015. Monialainen ja moniammatillinen työ on voimavara. Teoksessa Helminen, J. (toim.) Osaamiseksi kokemus jokainen – Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostamiseen. Tallinna: United Press Global, 160–174.

Kyberturvallisuuskeskus 2026. Ohjeet ja oppaat tietoturva-ammattilaisille. Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen verkkopalvelu. Päivitetty 5.5.2026. https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ohjeet-ja-oppaat/ohjeet-ja-oppaat-tietoturva-ammattilaisille. Viitattu 17.5.2026.

Rama, R. 2024. In Focus: Understanding the Role of Medical Imaging in Modern Healthcare. OMICS J Radiol 13 (4): 558. https://www.omicsonline.org/open-access/in-focus-understanding-the-role-of-medical-imaging-in-modern-healthcare.pdf. Viitattu 18.5.2026.

Siefen, H. 2024. Tiedä mitä osaat: osaamisen tunnistamisen psykologia. Viro: Tuuma-kustannus.