Väestön ikääntyminen ja ikääntyneiden määrän merkittävä lisääntyminen lähivuosina haastaa palvelujärjestelmän kestävyyttä ja riittävien palveluiden tarjontaa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 11). Iäkkään väestön kasvun myötä hoidon järjestäminen on painottunut laitoshoidon sijaan enemmän kotihoitoon, mikä on lisännyt kotihoidon asiakasmääriä. Kotihoidon työn kuormitusta lisää myös entistä huonokuntoisemmat asiakkaat. (Selander ym. 2023, 240.) Tattari ym. (2021, 60-61) tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tasoilla tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia ikääntyneiden voimavarojen tunnistamiseen ja ohjaukseen fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Tämä artikkeli perustuu Pietilän & Pietilän (2026) YAMK opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin lähihoitajien kokemuksia ja näkemyksiä kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn edistämisestä Arjen toimintakykyä edistävän toimintamallin mukaisesti ja tunnistettiin keskeisiä kehittämiskohteita toimintamallin käytöstä. Tavoitteena oli tarkastella ilmiötä kotihoidon lähihoitajien näkemyksien kautta tuottaen samalla tietoa, miten toimintamallin juurruttamista voitaisiin tukea organisaation tasolla.

Arjen toimintojen ohjaaminen kotihoidossa toimintakyvyn tukemisen keinona

Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla kotihoidossa työskentelevältä neljältä lähihoitajalta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, joka mahdollisti lähihoitajien näkemysten esiin tuomisen Arjen toimintakykyä edistävästä toimintamallista.

Tulosten perusteella omatoimisuuden tukeminen nähtiin tärkeänä, jotta omassa kodissa pystytään asumaan mahdollisimman pitkään. Keskeiseksi toimintakyvyn tukemisen tavaksi nousi asiakkaan ohjaaminen omatoimisuuteen. Aineistossa korostui asiakkaan aktiivinen osallistuminen arjen toimintoihin, kuten pukeutumiseen, ruokailuun ja kodin askareisiin. Pientenkin arjen toimintojen, kuten ruoan lämmittämisen tai vaatteiden valitsemisen koettiin olevan merkityksellisiä toimintakyvyn säilymisen kannalta.

Toimintamallin käyttö ei ole tulosten mukaan levinnyt toivotulla tavalla yhteiseksi toimintavaksi kotihoidon asiakkaiden ohjaamisen tukena. Tutkimukseen osallistujien mukaan omatoimisuuteen ja osallisuuteen ohjaamiseen liittyy keskeisiä haasteita lähinnä toimintamallin perehdytyksen ja käytäntöön juurruttamisen osalta. Kiireen koettiin vaikuttavan osaltaan omatoimisuuteen ohjaamisen esteenä, mutta sen ei koettu olevan kuitenkaan merkittävä tekijä. Kuntouttavan työtavan omaksumiseen kaivattiinkin lisää ohjausta organisaatiotasolta. Kuntouttava työote ja omatoimisuuteen ja osallisuuteen ohjaaminen nähtiin olevan sama asia.

Tuloksien perusteella toimintamallin vaikutukset nähdään tärkeänä osana hoitotyötä. Asiakkaiden omatoimisuuden tukemisella ja toimintakyvyn ylläpitämisellä tiedostettiin olevan positiivisia vaikutuksia myös organisaatiotasolla. Asiakkaiden toimintakyvyn edistämisen koettiin ehkäisevän asiakkaiden kotihoidon käyntimäärien lisääntymistä ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen siirtymistä.

Arjen toimintakykyä edistävä toimintamalli toimivaksi osaksi kotihoidon arkea

Kotihoidon hoitajilta vaaditaan laaja-alaista osaamista, johon kuuluu mm. arjen toimintojen tukeminen (Kangasniemi ym. 2018, 44). Toimintakyvyn ymmärtäminen ja kuntoutustarpeen tunnistaminen sekä niihin tarvittaessa reagoiminen mahdollistavat kotona asumisen asiakkaalle aktiivisena osallistujana (Hautsalo, Salin & Teeri 2023, 59). Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan arvioida toimintakyvyn edistävän ohjauksen olevan tarpeellista kotona asumisen mahdollistamiseksi.

Kotihoidon ammattilaiset tarvitsevat tukea ja ohjausta kuntouttavan työotteen omaksumiseen (Hautsalo ym. 2023, 66). Laadukas perehdytys vaatii riittävästi aikaa uuden toimintamallin oppimiseen (Kauppila ym. 2017, 61). Organisaatiotasolla työntekijöiden osaamisen seuranta mahdollistaa mahdollisen koulutustarpeen tunnistamisen (Kangasniemi ym. 2018, 17). Selkeät ja yhteneväiset toimintatavat lisäisivät kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä edistävää ohjausta johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti.

Tulosten perusteella voidaan todeta arjen toimintakykyä edistävän työotteen kotihoidossa olevan keskeinen keino tukea asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistä palveluiden tarpeen lisääntymistä ennenaikaisesti. ADL (activities of daily living) ja IADL (instrumental activities of daily living) -toimintojen haasteet viittaavat toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen myötä lisääntyneeseen avun tarpeeseen (Rantanen ym. 2023; Myller & Mynttinen 2023, 325-327). IADL –toimintojen haasteilla on yhteys myös kotihoidon aloitukseen ja palveluasumiseen siirtymiseen. Liikkumisen heikentyminen ja kävelyn hidastuminen voivat myös johtaa palveluiden tarpeen lisääntymiseen. (Cegri, Orfila, Abellana & Pastor-Valero 2020.)

Ikääntyvän väestön lisääntyessä kotihoidossa korostuu toimintakykyä edistävän työotteen merkitys asiakkaiden omatoimisuuden, osallisuuden ja kotona asumisen tukemisessa. Toimintakyky luo perustan turvalliselle ja mielekkäälle arjelle.

---

Kirjoittajat

Jenna Pietilä, Fysioterapeutti YAMK-opiskelija, Kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hillevi Pietilä, Sairaanhoitaja YAMK-opiskelija, Vaikuttava asiakas- ja palveluohjaus sosiaali- ja terveysalalla tutkinto ohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Titta Riihimäki, Lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

OpenAI. 2026. GPT-5.5 (ChatGPT). Tässä Savonia pro artikkelissa tekoälyä on käytetty artikkelin visuaalisen kuvan tekemiseen tekijän antamien sisältö- ja rakenneohjeiden perusteella. 27.5.2026. https://chatgpt.com/

Cegri, F., Orfila, F., Abellana, R. & Valero-Pastor, M. 2020. The impact of frailty on admission to home care services and nursing homes: eight-year follow-up of a community-dwelling, older adult, Spanish cohort. BMC Geriatrics 20 (281), 1-13. https://link.springer.com/article/10.1186/s12877-020-01683-9. Viitattu 24.4.2026.

Hautsalo, K., Salin, S. & Teeri, S. 2023. Arjen auttajien matkassa – kotihoito ammattilaisten silmin. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 60, 57-71. Viitattu 23.5.2026

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén A. 2018. Optimoitu soteammattilaistenkoulutus ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7. Viitattu 23.5.2026

Kauppila, P. Kärnä, E., Pihlainen, K. & Koskela, T. (toim.) 2017.Teknologia ikäihmisen tukena ketterän kokeilukulttuurin ytimessä. IkäOTe – Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat –hanke. Joensuu 2017. Viitattu 25.5.2026.

Myller, T. & Mynttinen, M. 2023. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen – integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Gerontologia 37 (4), 314-333. https://journal.fi/gerontologia/article/view/128180. Viitattu 25.5.2026.

Pietilä, H. & Pietilä, J. 2026. Arjen toimintakykyä edistävä toimintamalli tukemassa kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. YAMK opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Rantanen, T., Kokko, K., Sipilä, S., Viljanen, A. & Aromaa, A. 2023. Mitä tarkoittavat toimintakyky ja osallistuminen. Gerontologia. Duodecim -oppiportti. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/grn00037. Viitattu 23.5.2025.

Selander, K., Nikunlaakso, R. & Laitinen, J. 2023. Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä? Työelämän tutkimus 21 (2), 239-266. https://journal-fi.ezproxy.savonia.fi/tyoelamantutkimus/article/view/115055/80054. Viitattu 23.5.2026.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024: 4. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/d8bbca3b-8631-47c8-b9d0-f6acb8caf692/content. Viitattu 23.5.2026

Tattari, M., Suhonen, R. & Stolt, M. 2021. Kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden kokemukset fyysisen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä ylläpitämisestä. Gerontologia, 35 (1), 51–62. https://doi.org/10.23989/gerontologia.87844. Viitattu 23.5.2026.