Tässä artikkelissa käsitellään lähisuhdeväkivaltaa ja erityisesti tuodaan esiin kolmannen sektorin roolia avun tarjoajana.

Lähisuhdeväkivallaksi sanotaan väkivaltaa, joka tapahtuu läheisessä suhteessa, esimerkiksi parisuhteessa, perheessä tai ystävyyssuhteessa. Se ilmenee monilla tavoilla: henkisenä, fyysisenä, seksuaalisena tai taloudellisena väkivaltana. Lähisuhdeväkivalta kohdistuu entiseen tai nykyiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai läheiseen henkilöön. Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein näkymättömissä, mikä vaikeuttaa sen tunnistamista. Lähisuhdeväkivallalla on merkittäviä seurauksia. Esimerkiksi psyykkisiä ja fyysisiä vammoja. Lisäksi se voi vaikuttaa uhrin koko lähipiiriin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.)

Perheenjäsenten tai lähisuhteessa olevien välisen lähisuhdeväkivalta määritellään voiman ja vallan tarkoitukselliseksi käytöksi. Siihen sisältyy esimerkiksi uhkaa tai tekoja, joilla voidaan aikaansaada vammoja, mahdollisesti jopa kuolema, psyykkisiä haasteita, kehityshäiriöitä tai vapauden tai ihmisarvon riistoa esimerkiksi taloudellista hallintaa käyttämällä. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua puolisoon tai kumppaniin, lapsiin tai ikääntyneisiin vanhempiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 17.)

Tilastotietoja lähisuhdeväkivallasta

Suomessa lähisuhdeväkivalta on merkittävä ilmiö. Väestötutkimus osoittaa että 16–74-vuotiaista suomalaisista 44 % on kokemusta parisuhdeväkivallasta ja lapsuusajan lähisuhdeväkivallasta 65 %. Miehistä 39 % on kohdannut lähisuhdeväkivaltaa ja naisista 48 %. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneilla sosiaalipalveluihin kohdistuvat rahalliset kulut olivat 60–90 % ja oikeuspalveluissa (ml. poliisi) 70 % korkeammat kuin niillä, jotka eivät ole kohdanneet parisuhdeväkivaltaa. Lapsuusaikana kohdattu väkivalta näyttäytyi puolestaan 50 % korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluihin kohdistuneina kuluina aikuisuudessa (Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2023, 18.)

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Valtioneuvoston julkaisuarkiston artikkelin mukaan terveydenhuoltopalveluihin aiheutuneet lisäkustannukset olivat 1 024 € henkilöä kohti vuodessa verrattuna niihin, joihin ei kohdistunut lähisuhdeväkivaltaa (Siltala ym. 2022).

Nämä tilastot osoittavat, että kyse on laajasta ja merkittävästä ilmiöstä. Lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja siihen puuttuminen onkin merkityksellistä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kannalta.

Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee lähisuhdeväkivallan mahdollisimman tarkkaa tunnistamista ja kartoittamista. Tähän voidaan käyttää erilaisia suodatin- ja kartoituslomakkeita. Näitä menetelmiä suositellaan kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin niin että ne olisivat osa kaikkien asiakkaiden perustilanteen selvittämistä. Tämä olisi hyvä tapa lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen myös silloin, kun väkivallasta ei ole selviä merkkejä ja asiakkaalla on haasteita kertoa siitä. Tästä olisi hyötyä molemmille, ammattilaiselle ja asiakkaalle. WHO:n asiantuntijaryhmä suositteleekin rutiininomaisia kysymistä väkivallasta myös silloin, kun arvioidaan oireita ja tilanteita, joihin voi liittyä lähisuhdeväkivaltaa esim. alkoholin tai muiden päihteiden käyttäminen, mahdollinen masennus, unihäiriöt ahdistuneisuus, itsetuhoisuus ja PTSD (Siukola 2014, 29).

Yleensä lähisuhdeväkivaltaa kokenut hakee apua ensimmäiseksi terveydenhuollosta. Osa hakee apua fyysisiin vammoihin ja osa välillisiin seurauksiin, joita ovat esimerkiksi masennus, ahdistus, päihteiden käyttäminen tai unettomuus. Vain harva hakee apua suoraan väkivaltaan liittyen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät aina kysy asiakkailta väkivallasta. He eivät välttämättä puutu siihen edes silloin, kun merkit ovat selvästi nähtävillä. Väkivallan tunnistamatta jääminen on jatkossa riski hoidon onnistumisen kannalta ja myös uhrin turvallisuuden kannalta (Siukola 2014, 29.)

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito edellyttää toimivaa moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Eri toimijoiden ammatillisen osaamisen tulee olla korkealla tasolla ja käytössä tulee olla menetelmiä, jotka ovat näyttöön perustuvia. Vaikka tarjolla on monenlaista apua eri toimijoilta niin sosiaalityön tulee kuitenkin perustua hyvään kohtaamiseen ja asian puheeksi ottamiseen. Tällä tavalla asiakas kohdataan yksilöllisesti ja voidaan antaa tukea juuri niillä tavoilla, joista on eniten hyötyä hänelle henkilökohtaisesti (Ekström & Eriksson 2024.) Kolmannella sektorilla on suuri merkitys näiden palveluiden tarjoamisessa.

Kolmannen sektorin merkitys lähisuhdeväkivaltatyössä

Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ovat kohdennettuja ja edelleen melko hyvin saavutettavissa, vaikka viimeaikaiset rahoitusleikkaukset ovatkin heikentäneet toimintaa. Tarjolla on esimerkiksi ryhmiä, joissa voi kohdata muita ihmisiä, jotka ovat kokeneet tai tehneet lähisuhdeväkivaltaa. Vertaistuki auttaa sekä tekijöitä että kokijoita, mutta ennen kaikkea se vahvistaa kokemusta siitä, ettei ihminen ole yksin ja että apua on saatavilla. Kolmannen sektorin palveluiden tunnetuksi tekeminen ja saatavuuden turvaaminen onkin erittäin tärkeää (Husso 2011.)

Kolmannen sektorin palvelut ovat matalan kynnyksen tukimuotoja, joihin on helppo hakeutua myös nimettömänä. Ne ovat olleet edelläkävijöitä varhaisen puuttumisen käytännöissä ja konkreettisen avun tarjoamisessa. Ennaltaehkäisevän työn vaikutukset näkyvät vahvistuneina perhesuhteina ja parantuneena elämänlaatuna. Lähisuhdeväkivallan varhainen käsittely onkin erityisen merkityksellistä (Husso 2011.)

Kolmannen sektorin rooli on tarjota konkreettista apua sekä väkivallan kokijoille että tekijöille. Alla on lista keskeisistä toimijoista ja palveluista.

• Rikosuhripäivystys eli RIKU (antaa tukea ja neuvoja kaikille rikoksen uhreille ja uhrien läheisille).

• Nollalinja (tukea lähisuhdeväkivaltaa kokeneille).

• Naistenlinja (väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille, sekä heidän läheisilleen).

• Ensi- ja turvakotien liitto (väkivaltaa tai väkivallan uhkaa kokeneille).

• Monika-Naiset Liitto ry (maahanmuuttajataustaisille naisille).

• Miessakit ry – Lyömätön linja (lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille).

Seuraavasta linkistä löytyy toimijoiden yhteystiedot

Lähisuhdeväkivalta tuo pelon perheeseen – MIELI ry

---

Kirjoittajat:

Juhani Saarinen, sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Auli Pohjolainen, YTT, KM, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, YTL, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Ekström, V. & Eriksson, M. 2024. Editorial coordinated interventions against violence in close relationships. Nordic Social Work Research, 14(3), 313–316. https://doi.org/10.1080/2156857X.2024.2374172

Husso, M. 2011. Väkivaltaa vastaan – toimijuutta tukevat palvelut. Helsinki: Gaudeamus.

MIELI ry. 2024. Lähisuhdeväkivalta tuo pelon perheeseen. Viitattu 4.11.2025. Saatavilla: https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/vakivalta/lahisuhdevakivalta-tuo-pelon-perheeseen

Siltala, H., Hisasue, T., Hietamäki, J., Saari, J., Laajasalo, T., October, M., Laitinen, H-L. & Raitanen, J. 2022. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset: Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2022:52. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 4.11.2025. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164292

Siukola, R. 2014. Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde ja mielenterveystyö. JuvenesPrint, Tampere.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007. Koko perhe kierteessä – Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. Viitattu 4.11.2025. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/66bbfde5-66b3-4d77-9e77-8889ea1fb97f/content

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa tutkimuksen mukaan merkittävästi kustannuksia terveys-, sosiaali- ja oikeusalalla. Verkkojulkaisu. Viitattu 4.11.2025. Saatavilla: https://stm.fi/-/lahisuhdevakivalta-aiheuttaa-tutkimuksen-mukaan-merkittavasti-kustannuksia

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2033. Verkkojulkaisu, julkaistaan myöhemmin. Viitattu 4.11.2025. Saatavilla: https://stm.fi/istanbulin-sopimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2024. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen. Viitattu 4.11.2025. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivaltaan-puuttuminen/lahisuhdevakivaltaan-puuttuminen