Ruoantuotannon sivuvirrat koko tuotantoketjun varrelta yhdistyvät Latvaenergian biokaasulaitoksessa Pyhännällä. Kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotantoon keskittynyt yksityisomisteinen Latvaenergia hyödyntää laitoksessaan sekä maatalouden biomassoja että elintarviketeollisuuden rasvoja vahvassa yhteistyössä Pyhännän kunnan kanssa.

Pyhännällä toimii useita elintarvikealan yrityksiä, joiden jätevesissä on prosesseissa syntyneitä rasvoja. Niiden käsittely perinteisessä jätevedenkäsittelylaitoksessa on haastavaa ja kallista , mikä toimi alkusysäyksenä Latvaenergian biokaasulaitokselle. Pyhäntä on mukana usean kunnan yhteisessä jätevesienkäsittelylaitoksessa ja rasvaisten elintarvikejätteiden käsittely siellä tuli kunnalle varsin hintavaksi. Kun biokaasulaitos hyödyntää jätevedestä erotettavan rasvan ja rasvaton jätevesi menee yhteislaitokseen, ovat kulut huomattavasti pienemmät.

Kaksi reaktoria tuo varmuutta

Biokaasureaktoreita on kaksi, koska kilpailutuksen voittaneella laitetoimittajalla oli tarjolla kahden reaktorin ratkaisu verrattuna muiden yhteen 4 000 m³ reaktoriin. Jälkeenpäin ratkaisu kahdesta erillisestä reaktorista on osoittautumassa paremmaksi, sillä näin reaktoreita voidaan ajaa joko rinnan tai sarjassa. Tämä mahdollistaa eri viipymät ja kuiva-ainepitoisuudet reaktoreiden välillä. Erilliset reaktorit parantavat myös toimintavarmuutta. Tontilla on varaus kolmannelle reaktorille. Kaasun tuotanto käynnistyi vuoden 2024 lopussa ja kaasu riitti tuottamaan kaiken tontilla tarvittavan sähkön ja lämmön kevättalvella. Varavoimana toimivaa polttoöljyä ei ole tarvittu. Ylijäämäkaasun varalta laitoksessa on soihtu.

Raakakaasuvaraston tilavuus on 5 000 m³. Alun perin oli tarkoitus varastoida biometaania itsessään, mutta suunnitelmasta luovuttiin, koska korkeampaa painetta varten varaston kustannukset ja luvitukset olisivat olleet tähän tarkoitukseen kohtuuttomat. Kustannussyistä biometaanin jakeluputki toimii myös puskurina teollisuuden ja jalostimen välissä ollen alle 10 baaria, mikä sopii muoviputkelle.

Biokaasun jalostusteho on 300 m³/h, 15 GW/v. Alun jalostustarve liikkuu 6–8 GWh/v. Syötteinä käytetään elintarviketeollisuuden jäterasvoja, lietelantaa, ylijäämänurmia sekä muita satunnaisia biomassoja. Syötteitä voidaan käyttää erilaisina seoksina. Vettä ei tarvita lisää, sillä elintarviketeollisuuden jätevettä on käytettävissä riittävästi. Syötteiden syöttövauhti reaktoriin on noin 50 m³/pv. Biokaasulaitokseen menevän syötteen kuiva-ainetavoite on pysyä alle 12 prosentin. Lietelannan kuiva-ainepitoisuus vaihtelee runsaasti viiden ja kymmenen prosentin välillä.

Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen rasvat erotetaan esikäsittelylaitoksessa kelluttamalla rasva pintaan. Rasvaisista jäteaineista tehdään isompia ”hiutaleita” polymeerien avulla, jolloin ne on helpompi poistaa jätevedestä ja ohjata kaasutukseen. Jäljelle jäänyt jätevesi ohjataan yhteiseen jätevedenpuhdistamoon.

Latvaenergia ei tällä hetkellä myy kaasua ulos, vaan korvaa kaasulla fossiilista polttoainetta prosessihöyryn tuotannossa, jota kunnassa oleva teollisuus ostaa omien prosessiensa tarpeisiin. Höyryn tuotanto kaasulla alkoi loppukesällä 2025. Kaasu siirretään teollisuusalueelle kuuden kilometrin matka 110 mm putkella, jossa kaasun paine on 4–8 bar. Etäisyys teollisuusalueesta johtuu siitä, ettei biokaasulaitosta voitu rakentaa teollisuusalueelle pohjavesialuerajoitusten ja rakennuspaikan muiden haasteiden vuoksi.

Logistiikka omissa käsissä

Latvaenergia hoitaa itse kaiken logistiikan sekä maatalouden että teollisuuden kanssa tehtyjen syötesopimusten puitteissa. Nurmien osalta korjuu mukaan lukien. Näin tontin liikenne on hallittua ja yhtiö voi paremmin hallita tulevia syötteitä ja niiden aikatauluja. Jokaisella rahtia hoitavalla kuljetusliikkeellä on oma tunnuksensa ja kukin tuo vain tiettyjä syötteitä. Porttimaksua ei ansaintatarkoituksessa ole, vaan teollisuudelta perittävä maksu kattaa sen käsittely- ja logistiikkakustannukset.

Lietelannan käytössä ei liiku raha, vaan maatiloille palautetaan mädätejäännöstä ravinneperusteella. Lietteen ravinnepitoisuus määritetään biokaasulaitokselle tuotaessa ja maatila saa vastaavan ravinnemäärän mädätteenä.

Lietekuljetuksissa pyritään hyödyntämään meno-paluu-periaatetta, jolloin samalta tilata noudetaan liete ja tuodaan paluukuormassa mädätejäännöstä. Autot pestään tilojen välillä ja mädätteelle on käytössä hygienisointilaitteisto.

Syötetoimittajina mukana olevat viisi nautatilaa ovat noin 15 kilometrin säteellä laitoksesta. Lietteen kuljetustahdiksi on laskettu noin 400 m³ kahden viikon välein. Kaikki mädäte ei mene paluukuormina lietelannan toimittajille, mutta markkinointi ei liene ongelma, sillä mädäte kiinnostaa lannoitteena erityisesti kasvinviljelytiloja. Hintaa mädätteelle ei ole vielä määritetty.

Valmiiden sopimuspohjien puuttuessa Latvaenergia on joutunut laatimaan ne itse, mikä on ollut haastava tehtävä, jotta biokaasutuotantoa koskevat kestävyys- ja muut vaatimukset tulevat huomioiduiksi. Lietetoimittajien sopimus on tiivistetty yhdeksään sivuun ja nurmisopimus pyritään saamaan vastaavaksi.

Nurmet pellolta tontille

Nurmisyötteiden korjuusta Latvaenergia on tehnyt sopimuksen ajosilppuriyrittäjän kanssa ja säilörehulle on siilot tontilla. Tilat ilmoittavat korjattavat lohkot, sopivan korjuuajankohdan ja lohkojen kestävyystarkastelua varten tarvittavat tiedot. Nurmisyötteistä pidetään lohkokohtaista seurantaa.

Syötetoimittajien kanssa sovitaan määristä, jotka tila sitoutuu toimittamaan ja laitos vastaanottamaan. Erityisesti syötteiden laadun määrittäminen sekä nurmelle määriteltävän maksun perusteet ovat osoittautuneet haastaviksi. Nurmen osalta laatuun vaikuttavat merkittävästi kasvivalinnat.

Ylijäämärehuja ja viljaa Latvaenergia ottaa vastaan jonkin verran, mutta myös ne haetaan tontille itse. Täysin satunnaisia nurmi- tai muita eriä laitokselle ei mielellään oteta vastaan, sillä niiden kestävyyden todennus voi olla hankala hoitaa.

Kaikkien syötteiden varastointi hoituu samalla tontilla, sillä siellä on varastot erilaisille kuivajae-erille ja yhteen varastoon on mahdollista purkaa sellaisia nesteitä sisältäviä syötteitä, joita ei voi ottaa suoraan esikäsittelyaltaisiin. Tässä varastossa on kaivo ja pumppu, joka pumppaa nesteen esikäsittelyaltaaseen. Lisäksi tontilta löytyy tila jäätyneiden syöte-erien sulatukseen.

Latvaenergian biokaasutuotanto perustuu vahvaan paikalliseen yhteistyöhön sekä syötteissä että biokaasun käytössä alueen elintarviketeollisuudessa. Lähellä toisiaan oleva energian tuotanto ja käyttö tukevat ympäristön huomioivaa toimintaa.

---

Kirjoittaja:

Eeva-Kaisa Pulkka, tki-asiantuntija

Artikkeli perustuu FarmGas-PS3 -hankkeen vierailuun ja projektipäällikkö Sami Pellikan haastatteluun. FarmGas-PS3 on EU-osarahoittama JTF-hanke Pohjois-Savon liiton kautta.