Johdanto

Kipu on yleinen ja maailmanlaajuisesti merkittävä terveysongelma, jolla on laajoja vaikutuksia yksilön toimintakykyyn, psyykkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun, erityisesti kroonistuessaan (Goldberg & McGee, 2011). Pitkittynyt kipu kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää lisäämällä terveyspalveluiden käyttöä ja aiheuttamalla merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia (Katzman & Gallagher, 2024). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin (2026) kivun Käypä hoito ‑suosituksen mukaan pitkäaikaisessa kivussa hoidon tavoitteena on kivun lievittymisen ohella toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Hoidon jatkuvuus ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä, sillä niiden on osoitettu olevan yhteydessä muutoksiin potilaiden terveydentilassa ja toimintakyvyssä (Hustoft ym., 2019). Fysioterapia on keskeinen osa kroonisen kivun moniammatillista hoitoa, jossa pyritään parantamaan toimintakykyä ja vähentämään kivun haittaa (Semmons, 2022).

Tutkimusnäytön perusteella suora pääsy fysioterapiaan voi vähentää terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja kustannuksia sekä tuottaa samanlaisia tai parempia hoitotuloksia verrattuna lääkärin lähetteellä toteutettuun hoitoon. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että suoran pääsyn fysioterapia on yhteydessä pienempiin kokonaiskustannuksiin ja vähäisempään muiden terveydenhuollon palveluiden käyttöön, kuten kuvantamiseen ja lääkärikäynteihin, verrattuna perinteiseen lähetteen kautta tapahtuvaan hoitopolkuun. (Ojha ym., 2014).

Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella fysioterapiassa tapahtuvaa kuntoutustarpeen varhaista tunnistamista ja kuntoutusprosessia Lean‑arvovirta‑analyysin avulla kivunhoitoa esimerkkinä käyttäen. Tarkastelu perustuu Tero Tikkasen (Tikkanen, 2023) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön Lean‑kehitysmenetelmät prosessinkehityksessä ja painottuu fysioterapian näkökulmasta oikea‑aikaisen hoitoon ohjautumisen ja kroonistumista ehkäisevän kivunhoidon varmistamiseen.

Hoitotarpeen tunnistaminen ja arviointi

Suomalaisessa terveydenhuollossa kipupotilaan hoitoon ohjautuminen perustuu hoidon tarpeen arviointiin, jonka voi tehdä ensimmäisen asiakaskontaktin yhteydessä siihen koulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö (Syväoja & Äijälä, 2009). Arvioinnin tavoitteena on ohjata potilas oikea-aikaiseen ja tarkoituksenmukaiseen hoitoon (Terveydenhuoltolaki 1326/2010), ja hoitoviiveiden vähentäminen edistää terveydenhuollon palveluiden sujuvuutta (OECD, 2020). Lean-ajattelu tarjoaa välineitä arvovirran ja prosessien sujuvuuden tarkasteluun (Liker, 2004). Terveydenhuollossa Lean-ajattelun tavoitteena on parantaa hoitoprosessien sujuvuutta ja vähentää hukkaa ilman hoidon laadun heikkenemistä (Alogla, 2025).

Arvioinnissa korostetaan tutkittuun tietoon perustuvia sekä luotettavia ja päteviä menetelmiä, joiden avulla voidaan muodostaa kokonaisvaltainen kuva potilaan toimintakyvystä ja tukea hoidon suunnittelua ja seurantaa (Suomen Fysioterapeutit, 2015). Dokumentoinnin laadulla on keskeinen merkitys hoitoprosessin kaikissa vaiheissa, sillä asianmukainen kirjaaminen tukee hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012).

Potilasasiakirjojen käsittelyyn liittyy tarve yhtenäisille käytännöille ja tietorakenteille, jotta potilastiedot muodostavat ehyen kokonaisuuden ja ovat käytettävissä hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa varten (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012). Kansallisesti yhtenäinen ja rakenteinen kirjaaminen tukee potilastiedon tehokasta hyödyntämistä ja hoitoon pääsyn yhdenmukaista seurantaa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, n.d.). Kroonisen kivun hoidossa kivun biologisten tekijöiden lisäksi myös psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden varhainen tunnistaminen on keskeistä, sillä niiden huomiotta jääminen lisää kivun pitkittymisen riskiä ja kuntoutuksen vaativuutta (Lääkäriseura Duodecim, 2026).

Tuore satunnaistettu tutkimus osoittaa, että fysioterapeutin toimiessa hoidon ensimmäisenä kontaktina akuutissa alaselkäkivussa hoitotulokset eivät ole huonompia kuin lääkärin toteuttamassa ensiarvioinnissa, ja hoitoon liittyy vähäisempi lääkkeiden käyttö (Kechichian ym., 2024). Tutkimuksissa käytettiin validoituja mittareita kivun ja toimintakyvyn arviointiin, kuten Roland–Morris Disability Questionnaire -kyselyä, mikä mahdollisti hoitotulosten luotettavan vertailun (Roland & Morris, 1983; Tan ym., 2004).

Hoitopolun rakenteen näkyväksi tekeminen arvovirta-analyysillä

Arvovirralla tarkoitetaan kaikkia niitä toisiinsa liittyviä toimintoja ja prosessin vaiheita, joiden kautta tuote tai palvelu etenee asiakkaalle aina tarpeen tunnistamisesta lopulliseen tuotokseen asti, ja Lean-ajattelun ydin perustuu arvon tuottamiseen sekä hukan poistamiseen koko arvovirran tasolla (Liker & Convis, 2012). Arvovirta-analyysi (Value Stream Mapping, VSM) yhdistää toiminnan ja tiedonkulun samaan kokonaiskuvaan sekä tukee yhteisen ymmärryksen muodostumista prosessin toiminnasta (Manos & Vincent, 2012).

Terveydenhuollossa Lean‑menetelmien soveltamiseen liittyy haasteita, kuten periaatteiden väärintulkinta ja teollisen logiikan liiallinen siirtäminen kliiniseen ympäristöön. VSM voi tukea jatkuvaan parantamiseen tähtäävää toimintaa terveydenhuollossa, vaikka sen käytännön soveltaminen vaihtelee ja kohtaa erilaisia haasteita (Alogla, 2025).

Hoitoon pääsyn järjestelyt ja hoitopolun alkuvaiheen organisointi vaikuttavat terveydenhuollon resurssien käyttöön ja palveluiden toteutumiseen, ja viiveiden vähentämistä pidetään keskeisenä keinona hoitoprosessien sujuvoittamisessa (Fischer ym., 2026). Arvovirta-analyysi puolestaan tarjoaa välineen hoitoprosessien kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sekä prosessien ja pullonkaulojen tunnistamiseen (Alogla, 2025).

Arvovirta-ajattelu auttaa tunnistamaan fysioterapiassa hukkaa, kuten viiveitä, päällekkäistä työtä ja ajanvarauksen ongelmia. Näiden poistaminen voi lyhentää odotusaikoja ja parantaa potilasvirtausta; esimerkiksi odotusaika lyheni 13,5 päivästä 4 päivään Lean Six Sigma ‑menetelmällä (Udhayakumar, 2023). Lean-ajattelu korostaa fysioterapiassa henkilöstön osallistamista, hukan vähentämistä ja standardointia. Näin voidaan parantaa tuottavuutta ja tehostaa potilastyötä ilman laadun heikkenemistä sekä tehdä prosesseista selkeämpiä ja paremmin johdettavia (Johnson ym., 2015).

Kivunhoidon alkuvaihe fysioterapiassa: varhainen arviointi ja lean-ajatteluun perustuva kehittäminen

Artikkelissa tarkasteltu tutkimusnäyttö osoittaa, että varhainen fysioterapeuttinen ensiarvio on keskeinen tekijä kivun kroonistumisen ehkäisyssä, erityisesti tuki‑ ja liikuntaelinperäisissä kiputiloissa. Fysioterapeutin toteuttama ensivaiheen arvio, yhdistettynä standardoituihin ja moniulotteisiin kipumittareihin, tuottaa luotettavaa tietoa potilaan tilanteesta ja tukee oikea‑aikaista hoitoon ohjautumista. Tämä vahvistaa fysioterapian roolia hoitopolun alkuvaiheessa osana vaikuttavaa ja kustannustehokasta kivunhoitoa.

Keskeinen haaste kivunhoidossa liittyy hoitoketjun rakenteellisiin viiveisiin, tiedonkulun katkoksiin ja vaihteleviin arviointikäytäntöihin. Lean‑ajatteluun perustuva arvovirta‑analyysi tarjoaa käytännönläheisen ja turvallisen menetelmän hoitopolun alkuvaiheen ongelmakohtien tunnistamiseen, koska se pohjautuu nykyisten toimintatapojen systemaattiseen tarkasteluun ilman välittömiä muutoksia potilastyöhön. Hoitopolun keskeisten viiveiden näkyväksi tekeminen mahdollistaa kehittämistoimien kohdentamisen vaiheisiin, joilla on suurin vaikutus potilaan hoitoon pääsyyn.

Yhteenveto ja jatkokehittäminen

Tulevaisuudessa kivunhoidon kehittämisessä korostuu turvallinen kokeilukulttuuri, jossa uusia toimintamalleja testataan hallitusti osana arjen kliinistä työtä. Käytännön tutkimus‑ ja kehittämistyö voidaan toteuttaa rajatuilla pilotoinneilla, selkeästi määritellyillä potilasryhmillä ja ennalta sovituilla kriteereillä, joilla varmistetaan potilas‑ ja henkilöstöturvallisuus. Digitaaliset arviointiratkaisut, kuten strukturoituihin oirekyselyihin ja riskiprofilointiin perustuvat ennakkoarviot tukevat hoidon tarpeen arviointia. Ratkaisut auttavat tunnistamaan potilaat, jotka hyötyvät varhaisesta fysioterapeuttisesta arviosta, kuitenkaan siirtämättä kliinistä päätöksentekoa pois ammattilaiselta.

Tässä artikkelissa esitetty tarkastelu tukee näkemystä, että kivunhoidon vaikuttavuus paranee, kun varhainen arviointi, moniulotteinen tiedonkeruu ja hoitopolkujen sujuvuus yhdistetään järjestelmälliseen prosessikehittämiseen.

---

Kirjoittajat

Tero Tikkanen, Insinööri YAMK, Lean Six Sigma Green Belt, AMK-opiskelija, fysioterapia tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Alogla, A. (2025). Revisiting lean healthcare: Adopting value stream mapping from manufacturing. Frontiers in Health Services, 5, 1613756. https://doi.org/10.3389/frhs.2025.1613756

Goldberg, D. S., & McGee, S. J. (2011). Pain as a global public health priority. BMC Public Health, 11, Article 770. https://doi.org/10.1186/1471-2458-11-770

Hustoft, M., Biringer, E., Gjesdal, S., Moen, V. P., Aßmus, J., & Hetlevik, Ø. (2019). The effect of team collaboration and continuity of care on health and disability among rehabilitation patients: A longitudinal survey-based study from western Norway. Quality of Life Research, 28, 2773–2785. https://doi.org/10.1007/s11136-019-02216-7

Johnson, D., Snedeker, K., Swoboda, M., Zalieckas, C., Dorsey, R., Nohe, C., Smith, P., & Roche, R. (2017). Increasing therapist productivity: Using Lean principles in the rehabilitation department of an academic medical center. Journal for Healthcare Quality, 39(5), 270–277. https://doi.org/10.1097/JHQ.0000000000000013

Katzman, J. G., & Gallagher, R. M. (2024). Pain: The silent public health epidemic. Journal of Primary Care & Community Health, 15, 21501319241253547. https://doi.org/10.1177/21501319241253547

Kechichian, A., Desmeules, F., Girard, P., Terrisse, H., Vermorel, C., & Pinsault, N. (2024). Physiotherapists as first-contact practitioners for patients with low back pain in French primary care: A pragmatic cluster randomised controlled trial. BMC Health Services Research, 24(1), 1427. https://doi.org/10.1186/s12913-024-11814-2

Liker, J. K. (2004). The Toyota way: 14 management principles from the world’s greatest manufacturer. McGraw Hill.

Liker, J. K. (2008). Toyota culture: The heart and soul of the Toyota way. McGraw Hill.

Liker, J. K., & Convis, G. L. (2012). The Toyota way to lean leadership. McGraw Hill.

Lääkäriseura Duodecim. (2026). Kipu – Käypä hoito ‑suositus. Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/hoi50103

Manos, A., & Vincent, C. (2012). The Lean handbook for healthcare. ASQ Quality Press.

OECD. (2020). Waiting times for health services: Next in line. OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/242e3c8c-en

Ojha, H. A., Snyder, R. S., & Davenport, T. E. (2014). Direct access compared with referred physical therapy episodes of care: A systematic review. Physical Therapy, 94(1), 14–30. https://doi.org/10.2522/ptj.20130096

Roland, M., & Morris, R. (1983). A study of the natural history of back pain. Spine, 8(2), 141–144. https://doi.org/10.1097/00007632-198303000-00004

Semmons, J. (2022). The role of specialist physiotherapy in a pain management clinic – traditional and novel approaches. Anaesthesia & Intensive Care Medicine, 23(7), 405–408. https://doi.org/10.1016/j.mpaic.2022.03.013

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2012). Potilasasiakirjojen käsittely. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504225719

Suomen Fysioterapeutit. (2015). Fysioterapian rakenteinen kirjaaminen. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2018/01/Fysioterapian_rakenteinen_kirjaaminen_2015c.pdf

Syväoja, S., & Äijälä, K. (2009). Hoidon tarpeen arviointi terveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti, 64(31), 2609–2614.

Tan, G., Jensen, M. P., Thornby, J. I., & Shanti, B. F. (2004). Validation of the Brief Pain Inventory for chronic nonmalignant pain. The Journal of Pain, 5(2), 133–137. https://doi.org/10.1016/j.jpain.2003.12.005

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. (2010). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326

Tikkanen, T. (2023). Elektroniikan suunnitteluprosessin nykytilan kartoitus [Opinnäytetyö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu]. XAMK.

Udhayakumar, A. A. (2022). Reduce the patient’s waiting time and improve the patient’s flow using Lean Six Sigma in physiotherapy department. QAI Journal for Healthcare Quality and Patient Safety, 3(2), 29–36. https://doi.org/10.4103/qaij.qaij_18_22