MIOLI tutkimushanke järjesti yhteistyössä Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksen kanssa kaikille avoimen yleisöluennon kansallisena Uniapneapäivänä 18.3.2026 Kuopiossa. Tilaisuuden tarkoituksena oli lisätä tietoa kansallisesta liikuntasuosituksesta, liikunnan hyvistä vaikutuksista niin uniapnean, astman kuin keuhkoahtaumataudin hoidossa, merkityksestä oireiden hallinnassa ja liikunnan vaikutuksista arjessa jaksamiseen.

Kansallinen liikkumissuositus aikuisille ja iäkkäille

UKK instituutin päivitetyt liikkumissuositukset ohjaavat aikuisia (18–64 vuotiaita) (UKK‑instituutti 2025a) ja iäkkäitä (65+) (UKK‑instituutti 2025b) kohti aktiivisempaa arkea. Suositusten ydin on, että kaikki liike lasketaan. Jo kevytkin liikuskelu ja arkiliikkuminen on parempi kuin paikallaan olo. Jo pienikin liikuskelu ja paikallaanolon esimerkiksi istumisen tauottaminen ylösnousemisella, edistää terveyttä. Riittävä uni yhdessä liikkumisen kanssa muodostavat yhdessä terveyden perustan.

Aikuisille suositellaan viikoittain kaksi tuntia ja 30 minuuttia reipasta tai yksi tunti ja 15 minuuttia rasittavaa liikkumista, tai niiden yhdistelmää. Lisäksi lihasvoimaa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kahdesti viikossa. (UKK‑instituutti 2025a). Iäkkäillä suositukset ovat pitkälti samat, mutta painopiste korostaa tasapainon, notkeuden ja lihasvoiman harjoittelua kaatumisten ehkäisemiseksi sekä turvallista, omaan kuntoon sovitettua liikuntaa (UKK‑instituutti 2025b). Monipuolinen, mielekäs arkiaktiivisuus on keskeistä toimintakyvyn ylläpitämisessä (Chen ym. 2025, Hyvärinen ym. 2025). Itä-Suomen yliopiston dosentti Mika Venojärvi kertoi kuulijoille liikkumisensuosituksista (Kuva 1).

Uniapnea – yleinen, mutta usein alidiagnosoitu sairaus

Uniapnea koskettaa yhä useampaa suomalaista, ja sen tunnistaminen on tärkeää hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Monet eivät tiedä sairastavansa uniapneaa, vaikka arjen väsymys, kuorsaus ja palautumisen heikentyminen saattavat viitata siihen. (Uniapnea Käypä Hoito 2022).

Tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan liikunta on hyödyllinen lisähoito uniapnealle. Erilaiset harjoitukset, kuten hengityslihasten vahvistaminen, suun ja nielun lihasten harjoitukset sekä kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu, voivat vähentää hengityskatkoksia, parantaa unen laatua ja lievittää päiväväsymystä. Lisäksi liikkuminen kohentaa yleiskuntoa ja voi helpottaa muiden hoitojen, kuten CPAP-laitteen, käyttöä. Liikunta, harjoitusmuodosta riippumatta, hyödyttää uniapneasta kärsiviä. (Themistocleous ym. 2025).

Astma ja keuhkoahtaumatauti – yleisiä hengityssairauksia, joihin voi itse vaikuttaa

Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat Suomen yleisimpiä pitkäaikaisia hengityssairauksia, ja niiden vaikutukset arkeen voivat olla merkittäviä. Molemmissa sairauksissa korostuvat hyvä hoito, omahoito ja elämäntapojen merkitys. Astma on keuhkoputkien pitkäaikainen tulehdussairaus, jota sairastaa jopa 10 % aikuisväestöstä. Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna, ja oireet voivat vaihdella päivittäin. (Astma Käypä Hoito 2022.)

Astmaatikoille sopii parhaiten säännöllinen, kohtuutehoinen liikunta, kuten kävely, pyöräily, uinti ja rauhallinen juoksu. Tutkimusten mukaan myös korkean intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT) on astmaatikoille turvallista ja usein hyvin siedettyä, ja se voi helpottaa hengästymisen tunnetta. Lisäksi lihaskuntoharjoittelu, jooga ja pilates tukevat hengitystekniikkaa, kehonhallintaa ja yleistä toimintakykyä. Tärkeintä on edetä omaan tahtiin, lämmitellä kunnolla ja valita sopiva ympäristö, jolloin liikunta tukee astman hallintaa ja parantaa arjen jaksamista. (Price ym. 2025)

Keuhkoahtaumatauti (COPD) on puolestaan hitaasti etenevä keuhkosairaus, jossa hengitystiet ahtautuvat ja keuhkokudos vaurioituu. Sairauden taustalla on useimmiten pitkäaikainen tupakointi, mutta myös altistuminen pölyille ja saasteille lisää riskiä sairastua. Keuhkoahtaumatauti voi olla pitkään lähes oireeton, minkä vuoksi se todetaan usein myöhäisessä vaiheessa. Yleisiä oireita ovat rasitushengenahdistus, pitkittynyt yskä ja limannousu. (Keuhkoahtaumatauti Käypä hoito 2020.)

Tuoreen katsausartikkelin mukaan liikunta on yksi tehokkaimmista tavoista parantaa COPD-potilaiden vointia. Säännöllinen aerobinen harjoittelu, intervalliharjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu kohentavat toimintakykyä, vähentävät hengenahdistusta ja parantavat elämänlaatua. Harjoittelu myös lievittää tulehdusta ja oksidatiivista stressiä, jotka ovat keskeisiä COPD:n taustatekijöitä. Oikein annosteltu liikunta ei vain helpota oireita, vaan voi hidastaa sairauden etenemistä ja parantaa arjessa jaksamista. (Liu ym 2025).

Molempia sairauksia voidaan hallita tehokkaasti oikeanlaisella hoidolla ja elämäntapamuutoksilla. Liike, pieninäkin annoksina, tukee hengitysterveyttä, jaksamista ja toimintakykyä, ja toimii tärkeänä osana omahoitoa. Vaikka astma, uniapnea ja keuhkoahtaumatauti ovat keskenään erilaisia sairauksia, tutkimus osoittaa, että niitä yhdistää yksi tärkeä itsehoidon kulmakivi: säännöllinen kohtuukuormitteinen liikunta.

Sauvakävely – hengityssairauksien yhteinen superlaji

Tutkimusnäytön perusteella sauvakävely on poikkeuksellisen hyvä liikuntamuoto astmalle, uniapnealle ja keuhkoahtaumataudille. Astmaa käsittelevässä katsauksessa korostetaan, että kohtuukuormitteinen aerobinen liikunta, kuten kävely, pyöräily ja uinti, parantaa astman hallintaa, oireita ja elämänlaatua. (Vilanova-Pereira ym. 2023, Price ym. 2025, Vilanova-Pereira ym. 2025). Samalla tuore RCT tutkimus osoittaa, että sauvakävelyä vastaavan liikuntamuodon (pole striding) parantavan astmapotilaiden keuhkofunktiota (FEV₁) ja suorituskykyä selvästi tavallista kävelyä enemmän. (Yogeshwaran ym. 2024).

Uniapneatutkimuksissa kävelyohjelmat ovat vähentäneet hengityskatkoksia ja parantaneet yöaikaista hapetusta merkittävästi ja koska sauvakävely tehostaa lihastyötä, hapenottokykyä ja painonhallintaa vielä tavallista kävelyä enemmän, sen voidaan olettaa tukevan uniapnean hoitoa vähintään yhtä hyvin. (Pawar ym.2026). Myös keuhkoahtaumataudissa sauvakävely sopii erinomaisesti. COPD potilaille suositellaan matala–kohtalaisen tehon aerobista harjoittelua, joka aktivoi suuria lihasryhmiä, parantaa hapenottokykyä ja vähentää hengenahdistusta. Sauvakävely keventää askelta, aktivoi ylävartalon lihaksia ja tukee rintakehän liikkuvuutta – samoja tekijöitä, joita COPD:n kuntoutusohjelmissa tavoitellaan. (Breyer ym.2010)

Sauvakävely on helppo, tehokas ja turvallinen tapa lisätä hengitystä tukevaa liikuntaa riippumatta siitä, onko kyseessä astma, uniapnea tai keuhkoahtaumatauti. Se kuormittaa kehoa sopivasti, parantaa hengityslihasten toimintaa ja kohottaa peruskuntoa – juuri niitä osa alueita, joista tutkimus osoittaa eniten hyötyjä kaikissa näissä sairauksissa.

Liike on lääke – MIOLI hankkeen näkökulmia

MIOLI tutkimushankkeen keskiössä on liikunnan lisääminen arjen askareissa ja säännöllisen harjoittelun keinoin. MIOLI tutkimus on kaksi osain tutkimus, jossa ensimmäisenä toteutettiin liikunnallisia tapahtumia. Näiden keskeisenä tavoitteena oli antaa vinkkejä arjen aktiivisuuden lisäämiseen esimerkiksi sauvakävellen, ja tarjota mahdollisuus oman toimintakyvyn ja terveyden arvioimiseen. Tilaisuudessa esiteltiin alustavia tutkimustuloksia liikunnallisista tapahtumista. MIOLI-tutkimuksen toinen osa, satunnaistettu kontrolloitu liikuntatutkimus on edelleen käynnissä oleva tutkimus, johon on mahdollista osallistua vielä syksyn 2026 aikana. Tässä osassa liikuntaharjoitteluun satunnaistetut tutkittavat osallistuvat kaksi kertaa viikossa ohjattuun sauvakävelyharjoitteluun ja kerran viikossa sisäliikuntaharjoitteluun, joka sisältää tasapaino, lihasvoima ja liikkuvuus harjoittelua.

Yhteistyö vahvistaa vaikuttavuutta

Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksellä on pitkä kokemus hengitysterveyden edistämisestä ja vertaistuen tarjoamisesta. Yhteisöllinen työ on tärkeää erityisesti pitkäaikaissairauksien kohdalla, ja MIOLI hankkeen sekä yhdistyksen yhteistyö toi tähän tilaisuuteen uuden ulottuvuuden: tieteellisen tiedon ja käytännön kokemuksen kohtaamisen. Tilaisuus tarjosi niin lähi- kuin etäosallistujilla mahdollisuuden kysyä kysymyksiä omaan liikkumiseensa liittyen.

Kohti parempaa arkea – pieni askel kerrallaan

Uniapneapäivän tapahtuma muistutti siitä, miten tärkeää on tunnistaa omat voimavarat ja löytää yksinkertaisia keinoja jaksamisen vahvistamiseen. Liikkeestä voimaa arkeen ajatus sai paljon vastakaikua, ja osallistujat rohkaistuivat pohtimaan, miten he voisivat edistää omaa hyvinvointiaan juuri nyt.

---

Kirjoittajat

Marja Äijö TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mika Venojärvi, terveysliikunnan dosentti, Itä-Suomen yliopisto

---

Lähteet:

Astma. Käypä hoito -suositus. 2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 23.3.2026. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Breyer MK, Breyer-Kohansal R, Funk GC, Dornhofer N, Spruit MA, Wouters EF, Burghuber OC, Hartl S. 2010. Nordic walking improves daily physical activities in COPD: a randomised controlled trial. Respir Res. 11(1):112. https://doi.org/10.1186/1465-9921-11-112

Chen C, Freire C, Fu ZF, Teixeira I, Adegas M, Gomes R, Rabaçal R, Silva S, Malheiro A, Leite LB, Reis A, Monteiro AM, Yang J, Xiaolin Y, Forte P. 2025. Impact of physical exercise interventions on functional fitness in older adults. Frontiers in Medicine, 12. https://doi.org/10.3389/fmed.2025.1732129

Hyvärinen M, Kankaanpää A, Rantalainen T, Rantanen T, Laakkonen EK, Karavirta L. 2025. Body composition and functional capacity as determinants of physical activity in middle aged and older adults: a cross-sectional analysis. European Review of Aging and Physical Activity, 22(6). https://doi.org/10.1186/s11556-025-00372-z

Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu: 23.3.2026. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Liu S, Yang A, Yu Y, Xu B, Yu G, Wang H. 2025. Exercise prescription training in chronic obstructive pulmonary disease: Benefits and mechanisms. International Journal of Chronic Obstructive Pulmonary Disease, 20, 1071–1082. https://doi.org/10.2147/COPD.S512275

Pawar M, Venkatesan P, Mysore S, Bhat G. 2026. Effectiveness of aerobic exercise training in patients with obstructive sleep apnea: A systematic review and meta-analysis. European Archives of Oto-Rhino-Laryngology, 283, 1201–1213. https://doi.org/10.1007/s00405-025-09436-3

Price OJ, Papadopoulos NG, Amérigo DA, Backer V, Bougault V, Del Giacco S, … Bonini, M. 2025. Exercise recommendations and practical considerations for asthma management—An EAACI position paper. Allergy, 80, 1572–1591. https://doi.org/10.1111/all.16573

Themistocleous I-C, Hadjisavvas S, Papamichael E, Michailidou C, Efstathiou MA, Stefanakis M. 2025. Exploring exercise interventions for obstructive sleep apnea: A scoping review. Journal of Functional Morphology and Kinesiology, 10(3), 253. https://doi.org/10.3390/jfmk10030253

UKK‑instituutti. 2025a. Aikuisten liikkumisen suositus 18–64‑vuotiaille. UKK‑instituutti. Viitattu: 24.3.2026. Saatavilla: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/?srsltid=AfmBOoqZ7rigBj-aV7FYpwxe2bps4RXgbi4hkfYuvziIrcRVWFne1Vdn

UKK‑instituutti. 2025b. Vireyttä liikkumalla – Liikkumisen suositus yli 65‑vuotiaille. Viitattu: 24.3.2026. Saatavilla: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). 2022. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu: 24.3.2026. Saatavilla: www.kaypahoito.fi

Vilanova-Pereira M, Jácome C, Rial Prado MJ, Barral-Fernández M, Blanco Aparicio M, Fontán García-Boente L. 2023. Effectiveness of Nordic walking in patients with asthma: A study protocol of a randomized controlled trial. PLOS ONE, 18(3), e0281007. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0281007

Vilanova-Pereira M, Barral-Fernández M, Jácome C, Rial Prado MJ, Blanco Aparicio M, Lista-Paz A. 2025. Effects of Nordic walking in people with respiratory diseases: A systematic review and meta-analysis. Journal of Rehabilitation Medicine. https://doi.org/10.2340/jrm.v57.43090

Yogeshwaran L, Rekha K, Saravan Kumar J, Preethi G, Kabilan R, Muthu Lakshmi T. 2024. Effects of the pole striding intervention program on cardiovascular fitness among bronchial asthma patients. Indian Journal of Physiotherapy and Occupational Therapy, 18. https://doi.org/10.37506/kke8bj63