Savonia-artikkeli Pro: Liikuntaneuvontaan ohjautuminen – palveluketjun kehittämistarpeet
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Liikkumattomuus haastaa terveydenhuoltoa
Liikkumattomuus on merkittävä maailmanlaajuinen haaste, joka heikentää väestön terveyttä ja lisää yhteiskunnallisia kustannuksia. Suomessa liian vähäisen liikkumisen on arvioitu aiheuttavan vuosittain vähintään 3,2 miljardin ja runsaan paikallaan olon 1,5 miljardin kustannukset (Kolu ym. 2022, 677–684). Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on keskeinen kansallinen tavoite.
Liikuntaneuvonnan tavoitteena on motivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia asiakkaita lisäämään liikkumistaan. Perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli kohderyhmän tunnistamisessa, liikkumisen puheeksi ottamisessa sekä asiakkaiden ohjaamisessa palveluun. Tutkimusten mukaan liikunnan puheeksiotto ei kuitenkaan ole systemaattista, vaikka ammattilaisten suhtautuminen liikuntaneuvontaan on myönteistä. Ajan puute, oman osaamisen heikkous ja epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta on tunnistettu esteiksi neuvonnan antamiselle (Aittasalo ym. 2016, 162–163).
Yhteistyö toimivan palveluketjun edellytyksenä
Liikuntaneuvontaan ohjautuminen edellyttää toimivia yhteistyörakenteita hyvinvointialueen ja kunnan välillä. Selkeät ohjautumisen käytännöt mahdollistavat asiakkaiden tunnistamisen, tavoittamisen ja liikuntaneuvonnan käynnistymisen. Palveluketjujen kehittämisen ja yhteistyön merkitys on tunnistettu liikuntaneuvonnassa. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on lisännyt tarvetta kehittää liikuntaneuvonnan palveluketjuja. (Leppä, Nirhamo, Karapalo & Kivimäki 2022, 1–3.) Aiempi tutkimus on keskittynyt pääasiassa liikuntaneuvonnan vaikuttavuuteen sekä ammattilaisten asenteisiin ja kokemuksiin, kun taas palveluketjun alkuvaiheen toimivuudesta on vähemmän tutkimustietoa saatavilla (Kettle ym. 2022, 11; Orrow ym. 2012, 1). Myös kansalliset ohjeistukset osoittavat, että ohjautumiskäytännöt vaihtelevat (Leppä ym. 2022, 1–13).
Lehikoisen (2026) opinnäytetyössä tarkasteltiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhden sote-keskuksen sekä yhden kunnan toteuttamaan liikuntaneuvontaan ohjautumisen nykytilaa palveluketjun alkuvaiheessa. Aihe on ajankohtainen, sillä alueen palvelustrategiassa ja elintapaohjauksen toimintasuunnitelmassa painotetaan sekä yksilöllisen liikuntaneuvonnan kehittämistä että toimijoiden välistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2024; Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2025).
Liikuntaneuvontaan ohjautuminen – nykytila ja haasteet
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerätiin kahdessa ryhmässä toteutetuissa teemahaastatteluissa yhden sote-keskuksen vastaanottotyötä tekeviltä ammattilaisilta ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella liikuntaneuvontaan ohjautuminen käynnistyy perusterveydenhuollossa liikkumisen puheeksi ottamisella ja palvelutarpeen tunnistamisella, jonka jälkeen asiakas ohjautuu liikuntaneuvontaan eri toimintamallien mukaisesti (Kuva 1). Puheeksiottoa tapahtuu eri tilanteissa, kuten pitkäaikaissairauksien ja riskitekijöiden yhteydessä sekä liikkumista rajoittavien oireiden yhteydessä, mutta toimintatapa ei ole systemaattinen.
Ohjautumisen käytännöt eroavat hyvinvointialueen ja kunnan välillä. Ammattilaislähtöiset toimintamallit, kuten hyvinvointialueen sisäinen työviestikäytäntö, tukevat palveluun pääsyä paremmin kuin asiakkaan oma-aloitteisuuteen perustuvat käytännöt. Lisäksi palvelun tunnettuudella on vaikutusta liikuntaneuvonnan puheeksi ottamiseen ja palveluun ohjautumiseen. Keskeisinä haasteina tunnistettiin ajan puute, vähäiset resurssit, epäselvät toimintamallit sekä puutteellinen tieto palvelun sisällöstä ja ohjautumiskäytännöistä.
Yhtenäiset toimintamallit tukevat liikuntaneuvontaan ohjautumista
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että liikuntaneuvontaan ohjautuminen ei toteudu vielä yhdenmukaisesti Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Ammattilaisten nimeämät kehittämistarpeet kohdistuvat yhtenäisten toimintamallien ja lähetekäytännön kehittämiseen, palvelun tunnettuuden lisäämiseen, työkalujen ja kirjaamisen yhtenäistämiseen sekä viestinnän vahvistamiseen. Ammattilaisten myönteisestä asenteesta huolimatta ohjauskäytäntöjen vaihtelu vaikeuttaa asiakkaiden yhdenvertaista ohjautumista palveluun. Keskeisenä havaintona on, että ammattilaislähtöiset toimintamallit näyttäytyvät toimivampina kuin asiakkaan oma-aloitteisuuteen perustuva toimintamalli, mikä korostaa rakenteellisten ohjauskäytäntöjen merkitystä. Lisäksi palvelun tunnettuus vaikuttaa siihen, toteutuuko ohjautuminen käytännössä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää liikuntaneuvonnan palveluketjun alkuvaiheen kehittämisessä. Tulokset tukevat palveluiden kehittämistä, toimijoiden välistä yhteistyötä sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategisia tavoitteita, joissa korostuvat ennaltaehkäisy, palvelujen saavutettavuus ja yhteistyö. (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2024, 13–16).
Liikuntaneuvontaan ohjautumisen kehittäminen edellyttää yhtenäisiä toimintakäytäntöjä, selkeää lähetemallia sekä palvelun tunnettuuden vahvistamista. Ilman näitä ohjautuminen jää helposti yksittäisten ammattilaisten toimintatapojen varaan, mikä voi heikentää asiakkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluun.
Keskeisenä jatkokehittämisideana voidaan pitää sähköisen lähetteen tai muun rakenteisen, potilastietojärjestelmään integroidun ohjautumiskäytännön käyttöönottoa kunnan liikuntaneuvonnan palveluihin. Se voisi helpottaa ammattilaisten ohjaustyötä, nopeuttaa palveluun pääsyä sekä parantaa tiedonkulkua hyvinvointialueen ja kunnan välillä. Aiemmat selvitykset tukevat tätä havaintoa (Aittasalo ym. 2016; Leppä ym. 2022, 9). Jatkossa olisi hyödyllistä tarkastella liikuntaneuvontaan ohjautumista myös asiakkaiden näkökulmasta, jotta palveluketjun toimivuudesta saadaan entistä kokonaisvaltaisempi kuva.
Kirjoittajat
Elina Lehikoinen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
Juha Peteri, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School
Lähteet
Aittasalo, M., Toropainen, E., Kukkonen-Harjula, K., Rinne, M., Tokola, K., & Vasankari, T. 2016. Liikuntaneuvonnan kehittäminen terveyskeskuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 53, 162–177. https://journal.fi/sla/article/view/59156/20489. Viitattu 16.5.2026.
Kettle, V., Madigan, C., Coombe, A., Graham, H., Thomas, J., Chalkley, A. & Daley, A. 2022. Effectiveness of physical activity interventions delivered or prompted by health professionals in primary care settings: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 376, 1–13. https://doi.org/10.1136/bmj-2021-068465. Viitattu 16.5.2026.
Kolu, P., Kari, J., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. & Vasankari, T. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology & Community Health 76, 677–684. https://jech.bmj.com/content/76/7/677. Viitattu 16.5.2026.
Lehikoinen, E. 2026. Liikuntaneuvontaan ohjautuminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. YAMK Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. Savonia ammattikorkeakoulu.
Leppä, H., Nirhamo, E., Karapalo, I. & Kivimäki, S. 2022. Liikuntaneuvonnan nykytilaselvitys 2022. Liikkuva aikuinen. Raportit ja selvitykset 2022. https://liikuntaneuvonta.fi/wp-content/uploads/sites/3/2022/11/Liikuntaneuvonnan_nykytilaselvitys_2022.pdf. Viitattu 16.5.2026.
Orrow, G., Kinmonth, A., Sanderson, S. & Sutton, S. 2012. Effectiveness of physical activity promotion based in primary care: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 344, 1-17. https://doi.org/10.1136/bmj.e1389. Viitattu 16.5.2026.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia vuosille 2024–2038. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue. https://www.siunsote.fi/wp-content/uploads/2025/01/SIUNSOTE_SUU_Pohjois-Karjalan_hyvinvointialueen_palvelustrategia.pdf. Viitattu 16.5.2026.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2025. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen elintapaohjauksen toimintasuunnitelma 2024–2028-toimenpiteiden vuosiarviointi 2025. https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2025100699-6-180214.PDF. Viitattu 16.5.2026.