
Savonia-artikkeli Pro: LUMI-supertietokoneelta suurteholaskentaa alueellisen innovaatioekosysteemin yhteistyöhankkeisiin
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Business Center Pohjois-Savossa 19.2. järjestetyssä yhteistapaamisessa pysähdyimme pohtimaan, mitä Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone voi tarjota alueen yrityksille, eri oppilaitoksille, kuten Savonialle, sekä kaupallistamisen näkökulmasta kaikille toimijoille Pohjois-Savossa ja laajemmin Suomessa. CSC:n asiantuntija Jussi Auvinen avasi LUMIn mahdollisuuksia konkreettisesti, ei vain teknologiana, vaan alustana, joka voi muuttaa tapaa, jolla tutkimme, opetamme ja kaupallistamme osaamista.
LUMI on yksi maailman nopeimmista supertietokoneista, jonka laskentateho on 380 petaflopsia. Se tarkoittaa käytännössä kykyä suorittaa 380 × 10¹⁵ laskutoimitusta sekunnissa – kapasiteetti, joka vastaa noin 1,5 miljoonan modernin kannettavan tietokoneen yhteenlaskettua tehoa. Mutta merkittävämpää kuin nopeus on se, mitä tällä teholla voidaan tehdä. Suurteholaskenta voi tarjota yrityksille kilpailuetua jo varhaisessa vaiheessa, erityisesti tekoälyn, terveysteknologian, materiaalikehityksen ja simulointipohjaisten palvelujen aloilla.
Kaupallistaminen ja yritysyhteistyö
Merkittävä tieto yrityksille on se, että 20 prosenttia Suomen LUMI-kapasiteetista on varattu yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokäyttöön.
Tarjolla on useita sisäänpääsykanavia:
- suora maksullinen käyttö
- EuroHPC-rahoitushaut,
- muut rahoitusinstrumentit, kuten Business Finlandin -hankehaut
- korkeakouluyhteistyö, jossa julkaistavat tulokset mahdollistavat maksuttoman käytön
- Try & Buy -testausprojekti
Try & Buy -testausprojektissa yritys saa käyttöönsä rajatun määrän CPU- ja GPU-tunteja sekä asiantuntijatukea LUMIn käyttöönottoon. Yrityksille, joilla on dataan, mallinnukseen, simulointiin tai tekoälyyn liittyviä TKI-tarpeita, kynnys kokeiluun on asetettu tällä hetkellä poikkeuksellisen matalalle.
TKI-toimijat ja kaupallistajat voivat toimia tässä keskeisinä sillanrakentajina, esimerkiksi:
– tunnistaa yritysten laskennalliset haasteet,
– muotoilla niistä TKI-hankkeita,
– rakentaa konsortioita, joissa yhdistyvät tutkimus, opiskelijatyö ja kaupallinen soveltaminen.
Suurteholaskenta voi tarjota kasvuyrityksille kilpailuetua jo varhaisessa vaiheessa – erityisesti tekoälyn, terveysteknologian, materiaalikehityksen ja simulointipohjaisten palvelujen aloilla.
Tekoälykehitystyötä tekeville startup- ja pk-yrityksille LUMI AI Factory -hanke tarjoaa maksutta laskentaa, jolla testata ja kehittää ratkaisuja, jotka muuten vaatisivat investointeja pilvipalveluihin.

Suurteholaskenta osaksi alueellista kehittämistä
Jussi Auvisen esityksessä korostui suurteholaskennan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. CSC:n teettämän Taloustutkimuksen SROI-analyysin mukaan yksi euro investoituna suurteholaskentaan tuottaa 25–37 euroa taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Tämä ei ole pelkkä infrastruktuurihanke, vaan strateginen panostus kansalliseen ja eurooppalaiseen kilpailukykyyn. Kaupungeilla ja alueellisilla kehitystoimijoilla on jatkossa keskeinen rooli siinä, miten suurteholaskennan mahdollisuudet kytketään elinkeinopolitiikkaan ja uusien investointien houkutteluun.
Kajaanissa sijaitseva datakeskusekosysteemi toimii turvallisuuslähtöisesti, ja data käsitellään ja säilytetään Suomessa. Tällä on erityinen merkitys terveysdatan, julkisen sektorin aineistojen ja teollisen tuotekehityksen näkökulmasta. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kaupallistamisen toimijoiden kannalta keskeinen kysymys kuuluu: miten tämä kapasiteetti tuodaan osaksi alueellista TKI-toimintaa ja yrityskehitystä? Kysymys ei ole vain teknologian käyttöönotosta, vaan siitä, millaisen aseman Pohjois-Savo ja Itä-Suomi ottavat eurooppalaisessa tekoäly- ja datataloudessa. LUMI tarjoaa infrastruktuurin, mutta kilpailuetu syntyy kyvystä yhdistää tutkimus, koulutus, yritystoiminta ja kaupallistaminen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yhteistyön mahdollisuudet tulevaisuudessa
Yhteistapaamisessa pidettiin strateginen keskustelu siitä, miten alueelliset oppilaitokset, yritykset ja kansallinen infrastruktuuritoimija voivat rakentaa yhteisen tiekartan.
Yritysten ja TKI-toimijoiden kannattaa nyt yhdessä tunnistaa pilottikohteita, joissa LUMIn kapasiteettia voidaan testata käytännössä.
- pilottihankkeiden käynnistämisen valituilla toimialoilla,
- suurteholaskennan osaamisen sisällyttämisen TKI-toimintoihin,
- yrityksille suunnatun tekoälyklinikan käynnistämisen,
Suurteholaskenta ei ole enää vain huippututkijoiden työkalu. Se on osa uuden ajan innovaatiokykyä. Korkeakoulujen, kaupunkien ja yritysten yhteisenä tehtävänä on varmistaa, että alueen yritykset ja opiskelijat eivät jää tämän kehityksen sivustakatsojiksi, vaan toimivat sen aktiivisina tekijöinä. Yrityksille ja kehitystoimijoille tämä tarkoittaa konkreettista mahdollisuutta lähteä mukaan, joko kokeilun, hankeyhteistyön tai koulutusyhteistyön kautta.
Koulutus: tekoälyn ja dataosaamisen uusi taso
LUMI on GPU-pohjainen supertietokone, joka sopii tekoälykehitystyöhön ja data-analytiikkaan. Tämä avaa suoran linkin esimerkiksi koulutukselliseen yhteistyöhön.
Voimme nähdä kaksi konkreettista kehityspolkua:
1. Opetuksen integrointi LUMI-ympäristöön
Opiskelijat voivat oppia koneoppimisen, simuloinnin ja data-analytiikan menetelmiä autenttisessa HPC-ympäristössä. Tämä nostaa osaamisen tasoa merkittävästi verrattuna paikallisiin testipalvelimiin.
2. Yritysyhteistyö opintojaksoissa
LUMI-kapasiteettia voidaan hyödyntää yrityslähtöisissä projekteissa, joissa opiskelijat ratkovat todellisia laskennallisia haasteita.
Tilaisuudessa käyty keskustelu nosti esiin myös kolme strategista rajapintaa:
1. Tutkimus – yritys
Esimerkit lääkeainekehityksestä, kielimalleista ja paloturvallisuussimuloinneista osoittavat, että LUMI mahdollistaa radikaalin nopeuden ja kustannustehokkuuden kasvun. Tämä luo kilpailuetua ja houkuttelee kansainvälisiä kumppaneita.
2. Opetus – TKI
Kun opiskelijat työskentelevät LUMI-pohjaisissa projekteissa, syntyy osaajia, jotka ymmärtävät sekä liiketoiminnan että laskennallisen infrastruktuurin.
3. Alue–Eurooppa
LUMI AI Factory kytkee Suomen laajempaan eurooppalaiseen tekoälyekosysteemiin. Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa voidaan toimia aktiivisena solmukohtana, ei pelkkänä käyttäjänä.
Kirjoittaja
Matti Laitinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu / Business Center Pohjois-Savo
Taustaa ja lähteet
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, https://csc.fi/
Business Center Pohjois-Savo, https://bcpohjois-savo.fi/
EuroCC Finland on kansallinen suurteholaskennan osaamiskeskus. Se tukee yrityksiä ja julkisia organisaatioita suurteholaskennan hyödyntämisessä virtauslaskentaan, mallinnuksiin, simulaatioihin ja data-analytiikkaan. Se tarjoaa pääsyn LUMI-supertietokoneeseen sekä käyttäjätukea ja koulutusta näiden teknologioiden käyttöön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.
CSC operoi EuroCC-hanketta Suomessa. https://www.eurocc-finland.fi
LUMI AI Factory vauhdittaa yritysten tekoälyinnovaatioita tarjoamalla avoimen pääsyn maailmanluokan LUMI-supertietokoneeseen ja korkeanluokkaiseen avoimeen dataan sekä huipputason asiantuntijaosaamista ja koulutusta. Se tarjoaa yrityksille ja tutkijoille mahdollisuuden rakentaa edistyneitä tekoälymalleja ja -sovelluksia – startup- ja pk-yrityksille jopa maksutta.
LUMI AI Factory -hanke on kuuden maan muodostaman konsortion: Tšekin, Tanskan, Viron, Suomen, Norjan ja Puolan, jotka kaikki ovat myös osa LUMI-konsortiota. Suomesta hankkeessa on mukana CSC:n lisäksi Aalto Yliopisto, Helsingin yliopisto ja AI Finland ry.