Luontoterveys on tunnistettu merkittäväksi hyvinvoinnin edistämisen osa-alueeksi. Luonnon moninaisista hyvinvointivaikutuksista on kertynyt kasvava määrä sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Tutkimusnäyttö osoittaa luonnon myönteisiä vaikutuksia monipuolisesti ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja immunologiseen terveyteen. (Roslund ym. 2022; Jantunen, J. 2023; Lomax, Butler, Cipriani & Singh 2024; Appelqvist-Schmidlechner, Pasanen, Kiviruusu & Kivimäki 2026.)

Luonnon tiedetään vaikuttavan mielialaan myönteisesti jo pelkästään kuvista katselemalla, joten millainen potentiaali onkaan luonnossa ajan viettämisellä säännöllisesti? Kehossa tapahtuvat fyysiset muutokset puhuvat luonnon hyvinvointia edistävän voiman puolesta: verenpaine, sydämen syke ja stressihormonitasot laskevat sekä rentoutumista viestivän parasympaattisen hermoston toiminta aktivoituu luonnossa oleskeltaessa. (Tyrväinen, Lanki, Sipilä & Komulainen 2018; Jantunen, J. 2023. ) Luonnon hyvinvointihyötyjä on selitetty myös kognitiivisen hyvinvoinnin kautta. Luontoympäristön helposti vastaanotettavat ärsykkeet tukevat keskittymiskykyä, jonka ajatellaan osittain johtuvan luontoympäristön vähäisemmästä ärsyke- ja melukuormasta sekä saasteiden vähäisemmästä määrästä. (Tyrväinen ym. 2018; Jantunen, J. 2023.)

Nuorten lisääntyneiden mielenterveyshaasteiden näkökulmasta luonnon hyvinvointia tukevat vaikutukset korostuvat erityisen merkittävinä ja arvokkaina. Nuorisobarometri 2025 tuo esille nuorten kokemukset paineista, jotka ilmenevät nuorten elämässä ahdistuksen tai uupumuksen tunteena. Tytöt kokevat paineita poikia useammin. (Laine & Happonen 2025, 28-40.) Myös uusimman vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen kokemat mielialaoireet olivat huomattavasti yleisempiä poikiin verrattuna. Mielialaoireista korostuvat ahdistuneisuus ja masentuneisuus kaikissa nuorten ikäryhmissä. Lisäksi yleiset terveyttä tukevat elintavat, kuten riittävä yöuni ja päivittäin liikkuminen, on arvioitu melko heikolle tasolla kaikissa nuorten ikäryhmissä. (Helenius, Kivimäki & Luopa 2025.)

Luonnossa ajan viettämisen voi todeta lisäävän nuorten positiivista mielenterveyttä. Positiivinen mielenterveys käsitetään voimavarana, joka suojelee ihmistä haasteissa ja vaikeissa elämänkokemuksissa. Se ilmenee elämässä toiveikkuutena, energisyytenä, rentoutuneisuutena ja toisista ihmisistä kiinnostumisen kautta sosiaalisuutena. (Appelqvist-Schmidlechner, Tuisku, Tamminen, Nordling & Solin 2016.) Luontoympäristön mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä käsittelevässä opinnäytetyökirjallisuuskatsauksessa todettiin luontoympäristöissä ajan viettämisen lisäävän nuorten palautumista arjessa synnyttämällä rentoutuneisuuden tunnetta ja virkistymisen kokemusta. Tutkimuksissa nuoret kuvasivat luonnon lisäävän positiivisia tunteita, kuten iloa, onnellisuutta, optimismia ja toivoa. Luontovaje yhdistettiin lisäksi nuorten sosiaalista pääomaa ja resilienssiä heikentäväksi tekijäksi, jonka puolestaan nähdään ennustavan ahdistuksen ja masennuksen mahdollisuutta.

Luonnolla nähdään olevan annettavaa nuorille tätäkin enemmän. Nuorten omakohtaisissa merkityksellisissä luontokokemuksissa korostuivat luonnossa liikkumisen eri muodot, kuten luontoseikkailut, vaeltaminen, lenkkeily, hiihtäminen tai pyöräily. Tutkimuksissa luonnossa tapahtuvan fyysisen aktiivisuuden nähtiin myös liittyvän parempaan psyykkiseen hyvinvointiin nuorilla. Nuoret korostivat luonnon mahdollistavan lisäksi yksinoloa ja vetäytymistä arjen rutiineista, jonka voi ajatella edistävän nuorten kehitystä tukevaa autonomiaa. Luonnon tarjoamat aistikokemukset ja estetiikka nousivat esille nuorten merkityksellisissä luontokokemuksissa. Luonto kannustaa nuoria myös sosiaalisiin yhteyksiin. Tutkimuksissa säännöllinen ja runsas luontoaltistus yhdistettiin empatian, prososiaalisen käyttäytymisen ja sosiaalisen yhteyden vahvistumiseen. Nuoret kuvasivat luonnossa oleskelua usein yhdessä kavereiden, perheen tai sukulaisten kanssa, joka korostaa sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuutta.

Planetaarisen hyvinvoinnin vaalimisen katsotaan mahdollistavan terveellisen ja turvallisen elämän jokaiselle. Se muodostuu luontoyhteydestä ja määritellään välttämättömäksi hyvinvoinnin ja terveyden osa-alueeksi nyt ja tulevaisuudessa. Planetaarinen hyvinvointi muodostuu ihmisen hyvinvoinnin ja luonnon tilan tiiviistä vastavuoroisesta riippuvuussuhteesta. (Drakvik & Pietola 2023.) Tutkimuksissa parempi koettu hyvinvointi ja vähäisempi psyykkinen kuormitus yhdistyivät nuoriin, joiden kotiympäristön läheisyydessä sijaitsi luontoalueita ja jotka liikkuivat niillä säännöllisesti. Lisäksi säännöllisten luontoaktiviteettien havaittiin vahvistavan planetaarista hyvinvointia tukevaa luontoyhteyttä. Merkitykselliset luontokokemukset kohdistuivat usein kodin lähiympäristöön, kun taas luonnossa harvemmin vierailevat nuoret kuvasivat luontoalueiden sijaitsevan liian kaukana. Näin ollen luonnon saavutettavuus näyttäytyy keskeisenä nuorten hyvinvointia ja luontoyhteyttä tukevana tekijänä. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen voidaan siten nähdä osana laajempaa ekologisen ja planetaarisen hyvinvoinnin kokonaisuutta.

Nuorten luontoyhteyden ja hyvinvoinnin lisäämisen mahdollisuuksia

• Nuorten luontoyhteyttä voidaan lisätä ohjaamalla ja tukemalla nuoria säännölliseen ja runsaaseen luontoympäristöissä oleskeluun jo varhaislapsuudesta alkaen
• Luonnon tulisi sijaita arkiympäristössä helposti jokaisen nuoren saavutettavissa, joka on tärkeä näkökulma kaupunkirakentamisessa ja -suunnittelussa
• Nuorten harrastus- ja aktiviteettitoimintaa tulisi yhdistää luontoympäristöihin
• Koulutyötä tulisi viedä yhä enemmän luontoympäristöihin

Kokonaisuutena tarkastellen luonto tarjoaa kustannustehokkaan, monivaikutteisen ja tutkitusti toimivan välineen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä yksilö- että yhteisötasolla.

#MasterSchool #YAMK

---

Kirjoittajat

Päivi Rytkönen-Niskanen, Hyvinvointikoordinaattoritutkinto (YAMK)-opiskelija, Savonia-ammatikorkeakoulu

Pirjo Turunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Appelqvist-Schmidlechner, K., Tuisku, K., Tamminen, N., Nordling, E. & Solin, P. 2016. Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? Lääkärilehti 71(24), 1759–1764. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016072722244.

Appelqvist-Schmidlechner, K., Pasanen, T., Kiviruusu, O. & Kivimäki, H. 2026. Positiivinen mielenterveys, luontoliikunta ja luonnossa oleskelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 2026:11. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-660-8.

Drakvik, E. & Pietola, L. 2023. Planetaarinen terveys rakentuu luontoyhteydelle. Sitran artikkelit 9.3.2023. Verkkojulkaisu. https://www.sitra.fi/artikkelit/planetaarinen-terveys-rakentuu-luontoyhteydelle/.

Helenius, J., Kivimäki, H. & Luopa, P. 2025. Lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskysely 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 2025:44. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091596210.

Jantunen, J. 2023. Luontoterveys. Luontoterveyden osaamiskeskus. https://luontoterveydenosaamiskeskus.fi/wp-content/uploads/LUONTOTERVEYS.pdf.

Laine, S. & Happonen K. 2025. Ilmastohuoli ja syyllisyys. Teoksessa Laine, S. & Happonen, K. (toim.) Ihan paineissa: Nuorisobarometri 2025. Nuorisotutkimusseura. https://doi.org/10.57049/nts.1883.

Lomax, T., Butler, J., Cipriani, A. & Singh, I. 2024. Effect of nature on the mental health and well-being of children and adolescents: meta-review. The british journal of psychiatry: the journal of mental science 225(3), 401–409. DOI: https://doi.org/10.1192/bjp.2024.109.

Roslund, M., Parajuli, A., Hui, N., Puhakka, R., Grönroos, M., Soininen, L., Nurminen, N., Oikarinen, S., Cinek, O., Kramná, L., Schroderus, A-M., Laitinen, O. H., Kinnunen, T., Hyöty, H. & Sinkkonen, A. 2022. A Placebo-controlled double-blinded test of the biodiversity hypothesis of immune-mediated diseases: Environmental microbial diversity elicits changes in cytokines and increase in T regulatory cells in young children. Ecotoxicology and Environmental Safety 242(1). https://doi.org/10.1016/j.ecoenv.2022.113900.

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 134(13), 1397–403. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421.