Vertaisarviointi terveydenhuollon laadun vahvistajana

Vertaisarviointi on yksi terveydenhuollon laadun kehittämisen keinoista, jossa saman alan ammattilaiset tarkastelevat toistensa työtä ennalta määriteltyjen kriteerien pohjalta. Vertaisarvioinnin tavoitteena on vahvistaa osaamista, riskienhallintaa ja yhteistä vastuuta laadukkaasta toiminnasta. Kyse ei ole yksittäisen ammattilaisen tuomitsemisesta, vaan toiminnan kehittämisestä. (Tang, Bowles & Minns Lowe 2022, 115; Haag-Heitman & George 2011b, 48–49; Boehm & Bonnel 2010, 110, 113.)

Laadukas 18F-FDG PET-TT-tutkimus edellyttää selkeitä arviointikriteerejä

Tämä artikkeli pohjautuu Maija Walldénin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli kartoittaa tärkeimmät arviointikriteerit 18F-FDG PET-TT-tutkimuksen vertaisarviointiin isotooppiyksikössä. Työ toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä ja sen lähtökohtana oli käytännön työelämän tarve yhtenäistää vertaisarvioinnin sisältöä ja tukea tutkimuksen laatua systemaattisesti.

18F-FDG PET-TT-tutkimus kuuluu isotooppikuvantamiseen, jossa kuvantaminen perustuu potilaalle annettavan radioaktiivisen aineen aiheuttaman säteilyn havaitsemiseen. Tutkimuksia tehdään pääosin syövän diagnostiikan, levinneisyyden arvioinnin ja hoitovasteen seurannan vuoksi. (Schildt, Sipilä & Minn 2020, 1077.) Se on vaativa kokonaisuus, jossa onnistuminen edellyttää tarkasti määriteltyjä ja yhdenmukaisia toimintatapoja. Yksi tärkeä keino tutkimuksen laadun varmistamisessa on vertaisarviointi, jonka avulla voidaan tunnistaa vahvuuksia ja kehittämiskohteita päivittäisessä toiminnassa.

Opinnäytetyössä tunnistettiin useita keskeisiä arviointikriteerejä, jotka muodostavat perustan 18F-FDG PET-TT-tutkimuksen vertaisarvioinnille. Kriteerit kattavat koko tutkimusprosessin potilaan saapumisesta tutkimukseen aina tutkimuksen päättymiseen saakka. Arviointi kohdistuu muun muassa potilaan valmistautumiseen, tutkimuksen toteutukseen ja dokumentointiin.

Itsenäinen työskentely voi piilottaa huomaamattomat virheet

Käytännön työssä tutkimuksia tehdään usein hyvin itsenäisesti, jolloin mahdolliset poikkeamat tai virheet eivät välttämättä tule esille arjen kiireessä. Vertaisarviointi auttaa tekemään näkyväksi sellaisia tekijöitä, joita ei arjessa välttämättä pysähdytä tarkastelemaan.

Käytännön vinkkejä tutkimuksen laadun parantamiseen

Opinnäytetyön yhteydessä nousi esiin useita käytännönläheisiä havaintoja, joilla voidaan parantaa 18F-FDG PET-TT-tutkimuksen laatua arjen työssä. Kaikki esiin tulleet ehdotukset eivät sovellu sellaisenaan vertaisarviointikriteereiksi, mutta niiden jakaminen työyhteisössä tukee laadukasta ja yhdenmukaista toimintaa.

Yksi konkreettinen esimerkki liittyy potilaan paaston varmistamiseen, sillä paastolla on keskeinen merkitys tutkimuksen onnistumisen kannalta. Sen sijaan, että potilaalta kysytään yleisluonteisesti paastosta, voi olla toimivampaa kysyä, milloin hän on viimeksi syönyt tai juonut muuta kuin vettä. Potilaat ymmärtävät paaston eri tavoin ja osa saattaa pitää esimerkiksi mehun tai maitokahvin juomista sallittuna. Yhdenmukainen ja tarkentava kysymistapa auttaa varmistamaan tutkimuksen edellytysten täyttymisen.

Vertaisarviointi vahvistaa PET-TT-tutkimuksen laatua ja turvallisuutta

Vertaisarviointi tekee näkyväksi tutkimuksen laatua tukevat käytännöt ja auttaa tunnistamaan kehittämiskohteita arjen työssä. Selkeät arviointikriteerit tukevat yhdenmukaista toimintaa ja vahvistavat yhteistä vastuuta 18F-FDG PET-TT-tutkimuksen laadusta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että selkeät arviointikriteerit mahdollistavat onnistuneen vertaisarvioinnin. Uudistetun käytännön odotetaan tulevaisuudessa edelleen vahvistavan tutkimuksen laatua ja turvallisuutta sekä tarjoavan vahvan pohjan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.

---

Kirjoittajat

Maija Walldén, bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelman opiskelija (YAMK). Savonia-ammattikorkeakoulu.

Hanna Peltonen, FT, tuntiopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu, hanna.peltonen@savonia.fi

---

Lähteet

Boehm, H. & Bonnel, W. 2010. The use of peer review in nursing education and clinical practice. Journal for Nurses in Professional Development, 26(3), 108-115. https://doi.org/10.1097/NND.0b013e3181993aa4. Viitattu 27.2.2026.

Haag-Heitman, B. & George, V. 2011b. Nursing peer rewiew: Principles and practice. American nurse today 6 (9), 48-52. https://www.mghpcs.org/EED/PD/Assets/documents/pd/peer/Principles-and-Practice.pdf. Viitattu 27.2.2026.

Schildt, J.; Sipilä, K. & Minn, H. 2020. PET-tutkimus syövän hoitovasteen seurannassa ja uusiutumisen toteamisessa. Teoksessa Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 136(9), 1077-85. https://www.duodecimlehti.fi/duo15555. Viitattu 27.2.2026.

Tang, S.; Bowles, A. & Minns Lowe, C. 2022. Quality Improvement in Health Care Settings and Their Implications for Health Care Professionals: A Meta-Ethnography. The Journal of Continuing Education in the Health Professions 42(2), 115–124. https://doi.org/10.1097/CEH.0000000000000394. Viitattu 27.2.2026.