Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille on puolen vuoden mittainen koulutus, jonka aikana parannetaan kielitaitoa ja korkeakouluvalmiuksia. Keväällä 2025 Savonia-ammattikorkeakoulussa tehty kysely antaa viitteitä siitä, että valmentavan koulutuksen tavoitteet täyttyvät. Näyttää siltä, että valmentavan koulutuksen suorittaneet pääsevät opiskelemaan tutkintoa korkeakouluihin. Myös Kareliassa tehtiin sama kysely, ja tulokset ovat samansuuntaiset (Väisänen 2025).

Koulutuksen suoritusprosentti on hyvä

Vuoden 2021 tammikuusta vuoden 2024 toukokuuhun 30 opintopisteen laajuisen valmentavan koulutuksen aloitti Savoniassa 81 henkilöä, ja heistä 68 opiskeli koulutuksen loppuun saakka. Koulutuksen lopettamisen syitä ei kysytty kyselyssä (kuvio 1).

Valmentavaa koulutusta järjestetään useissa korkeakouluissa Suomessa. Valmentavan koulutuksen valtakunnallisessa konsortiossa on huomattu, että keskeyttäminen liittyy usein opiskelijan henkilökohtaiseen elämään. Opiskelija voi tulla esimerkiksi valituksi toiseen valmentavaan koulutukseen, joka voidaan järjestää vaikkapa omalla paikkakunnalla lähiopetuksena. Savonian koulutus on verkossa, ja osalle opiskelijoista se ei ole mieluinen opiskelutapa. Opiskelija voi myös tulla hyväksytyksi tutkinto-opintoihin tai kokopäiväiseen työpaikkaan, tai hänen perhetilanteeseensa voi tulla muutoksia kesken koulutuksen.

Valtakunnallisessa yhteistyössä suunniteltu kysely toteutettiin Savoniassa kesän alussa vuonna 2025. Siihen vastasi 11 valmentavan koulutuksen vuosina 2020–2024 aloittanutta opiskelijaa. Kyselyn vastausprosentti oli vaatimaton, vain 17 % koulutuksen kokonaan suorittaneista. Vastausprosenttia pienensi se, että osa sähköpostiosoitteista ei ollut enää käytössä. Lisäksi joillakin vastaanottajilla kysely saattoi mennä roskapostiin. Myös kyselyn ajankohta (kesäaika) sekä kyselyn pituus saattoivat vaikuttaa vastausten vähyyteen. Kysely lähetettiin Savonian geneerisestä osoitteesta, eikä suoraan koordinoivien opettajien sähköposteista. Myös tämän seikan arveltiin heikentäneen vastausinnokkuutta.

Savonian kyselytulosten mukaan halu oppia lisää suomen kieltä oli suurin motivaattori valmentavaan koulutukseen hakeutumiseen (n=9). Myös tutkinto-opiskelijaksi pääsy korkeakouluun oli monen hakijan taustavaikuttimena (n=7). Halu työllistyä oli vähäisempi motivaattori valmentavaan koulutukseen hakeutumiselle (n= 3), mikä on linjassa koulutuksen järjestämisen pääidean kanssa. Tähän kysymykseen henkilö sai valita useamman vaihtoehdon. Myös Karelian kyselyssä vastaukset olivat samansuuntaiset (Väisänen 2025).

Valmentavan koulutuksen jälkeen päästään kiinni koulutus- ja urapolkuun

Suurin osa kyselyyn vastanneista löysi kertomansa mukaan työ- tai opiskelupaikan valmentavan koulutuksen suoritettuaan (n=8); loput kolme kertoivat olevansa työttömiä tai muussa elämäntilanteessa. Kuusi henkilöä kertoi aloittaneensa suomenkieliset korkeakouluopinnot valmentavan koulutuksen jälkeen: enemmistö heistä oli aloittanut ammattikorkeakouluopinnot.

Myös Karelian kyselyn tulokset myötäilevät tätä tulosta, sillä yli puolet Karelian kyselyyn vastanneista oli aloittanut tutkinto-opinnot korkeakoulussa valmentavan koulutuksen jälkeen (Väisänen 2025). Tämä todentaa valmentavan koulutuksen tuottavan positiivisia tuloksia osallistujien koulutuspolkuun. Mielenkiintoista olisikin tietää kyseenomaisten opiskelijoiden sijoittuminen myöhemmin suomalaisille työmarkkinoille.

Puolet korkeakouluopinnot valmentavan koulutuksen jälkeen aloittaneista oli aloittanut ensin polku-/väyläopinnot, ja niiden jälkeen siirtynyt suorittamaan korkeakoulututkintoa. Loput olivat päässeet opiskelemaan tutkintoa suoraan maahan muuttaneille suunnatusta erillis- tai yhteishausta.

Yksittäiset Savonian ja Karelian kyselyyn vastanneet henkilöt kertoivat päätyneensä valmentavan koulutuksen jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Tämä ei ole ensisijainen tavoite valmentavalle koulutukselle, mutta mikäli henkilö on esimerkiksi koulutuksen aikana huomannut oman alan vaativan liian korkeatasoista kielitaitoa, hän on voinut päätyä tähän ratkaisuun. Toisaalta voi olla myös niin, että alaa, johon hän on halunnut, ei opiskellakaan Suomessa korkeakoulussa, joten hän on valmentavasta koulutuksesta saanut tietoa ja hakeutunut ammatilliselle puolelle. Esimerkiksi kosmetologiksi voidaan joissakin maissa vaatia korkeakoulutusta, kun taas Suomessa se on toisen asteen tutkinto. Myös suositut asiointi- ja oikeustulkin tutkinnot vaativat ammatillisen tason koulutuksen. On myös useita ammatteja, kuten poliisi ja lakimies, joihin maahan muuttaneen on vaikeaa pätevöityä Suomessa. Usein valmentavassa koulutuksessa etsitäänkin itseä kiinnostavaa muuta koulutusta, mikäli oma aiempi ammatti ei ole siinä elämäntilanteessa mahdollisten joukossa.

Osa aiemmin entisissä kotimaissa hankituista ammateista on säänneltyjen ammattien joukossa. Tällaisia ovat esimerkiksi lääkäri, farmaseutti, sairaanhoitaja ja muut terveysalan ammatit sekä esimerkiksi opettajien ja eläinlääkärin ammatit. Ammatinharjoitusoikeus näihin ammatteihin saadaan useimmiten täydentävien opintojen suorittamisen kautta esimerkiksi Valviralta, Opetushallitukselta tai Ruokavirastolta. Valmentavan koulutuksen aikana voidaan hakea oman pätevyyden tunnustamista, rinnastamista tai laillistamista ja selvitellä yhdessä tutoropettajien kanssa, missä täydentäviä opintoja voisi päästä suorittamaan. Tämän kyselyn mukaan reilu puolet vastanneista (n=6) oli suorittanut näitä täydentäviä tai pätevöittäviä opintoja.

Kysyttäessä työtilanteesta valmentavan koulutuksen jälkeen vähemmistö (n=4) vastasi, että on työllistynyt tai perustanut yrityksen jossakin vaiheessa valmentavan koulutuksen jälkeen. Loput (n=7) kertoi, ettei ollut työllistynyt tai perustanut yritystä. Voidaan olettaa, että he ovat yhä valmentavan koulutuksen jälkeisessä tutkintokoulutuksessa, mutta kysely ei anna tarkkaa vastausta tähän.

”Valmentava koulutus oli hyvä vaihtoehto minulle”

Kyselyn lopuksi valmentavan koulutuksen suorittaneet saivat arvioida asteikolla 1–5, miten hyödylliseksi he olivat kokeneet koulutuksen. Enemmistö vastaajista (n=9) koki koulutuksen hyödylliseksi eli antoi arvosanan 5 ja kaikki vastaajat antoivat koulutuksen hyödyllisyydestä vähintään keskitason 3 arvosanan. Kokonaisuudessaan valmentava koulutus on siis koettu merkitykselliseksi ja suorittamisen arvoiseksi.

Kyselyn avoimissa kysymyksissä kysyttiin valmentavan koulutuksen suorittaneiden ajatuksia tästä koulutuksesta. Väliotsikko ”valmentava koulutus oli hyvä vaihtoehto minulle” oli yksi avoimista vastauksista, ja se jatkui näin: ”kehitin suomen kielen taitoani ja sain töitä, ystävä ja niin edelleen.” Toisessa vastauksessa vastaaja iloitsi, että ”uskalsi hakea korkeakouluopintoihin” ja kolmannessa kuvailtiin näin: ”olen saanut hyviä neuvoja opettajilta”. Neljäs avoin vastaus kuului: ”se oli tosi hyödyllistä mulle”. Vastausten ja käytännön kokemusten myötä on perusteltua väittää, että valmentava koulutus antaa valmiuksia maahan muuttaneille kotoutumiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien laatimiseen.

Muut tilastot ja käytännön kokemukset myötäilevät kyselyn tuloksia

Savonian tutkinto-opintoihin on vuosina 2024 ja 2025 toteutetuissa erillishauissa hyväksytty yhteensä 22 valmentavan koulutuksen suorittanutta. Heistä 10 on suorittanut valmentavan koulutuksen Savoniassa ja loput jossakin toisessa ammattikorkeakoulussa. Erillishakuja ja kiintiöitä maahanmuuttajille ovat toteuttaneet myös Karelia, OAMK, Turku AMK ja Metropolia. Suomessa järjestetään valmentavaa koulutusta myös sellaisissa ammattikorkeakouluissa, joissa ei vielä ole toteutettu erillishakuja tai kiintiöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi TAMK Tampereella ja XAMK Kaakkois-Suomessa ja LAB Lahdessa ja Lappeenrannassa.

Valmentavan koulutuksen koordinaattoreiden ja suomen opettajien, Kukka-Maaria Raatikaisen ja Kaja Rahkeman, mukaan kyselyn tulokset vastaavat hyvin todellisuutta. Raatikainen ja Rahkema vetävät Savoniassa kieliklinikkaa suomalaisissa tutkinto-ohjelmissa opiskeleville, joista moni on suorittanut aiemmin valmentavan koulutuksen. Aiemmin tänä vuonna julkaistussa artikkelissa kuvataan, miten valmentava koulutus sparraa tutkinto-opintoihin (Tuna Torunoglu, Raatikainen ja Rahkema 2025).

Kyselyn tulokset ja käytännön kokemukset osoittavat, että valmentava koulutus on hyvä vaihtoehto maahanmuuttajille, jotka haluavat päästä eteenpäin koulutus- ja urapoluillaan Suomessa. Valmentavaa koulutusta on syytä jatkaa ja kenties laajentaakin Suomen ja Pohjois-Savon yhä enenevän monikulttuuristumisen myötä.

---

Kirjoittajat:

Sema Tuna Torunoglu, TKI Asiantuntija

Kukka- Maaria Raatikainen, Suomen kielen ja viestinnän lehtori, FM, Korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen koordinaattori

Kaja Rahkema, Lehtori, KM, Korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen koordinaattori

Tiina Valtonen, Palvelukoordinaattori, YTM, Savonia-amk

---

Lähteet ja lisälukemisto:

Savonia-ammattikorkeakoulu 2025. Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille. Savonia-ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/kohdennetut-koulutukset/maahanmuuttajille/korkeakouluopintoihin-valmentava-koulutus-maahanmuuttajille/

Tuna Torunoglu, Sema, Raatikainen, Kukka-Maaria ja Rahkema, Kaja 2025. Valmentava koulutus on hyvä vaihtoehto maahanmuuttajille. Savonia Pro -artikkeli. Verkkojulkaisu. https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/valmentava-koulutus-on-hyva-vaihtoehto-maahanmuuttajille/

Väisänen, Taru 2025. Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus on tuloksellista ja vaikuttavaa. Karelia-ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. https://www.karelia.fi/2025/09/korkeakouluopintoihin-valmentava-koulutus-on-tuloksellista-ja-vaikuttavaa/