”Jatkuvan oppimisen vierailu tiimissä kerran vuodessa ei riitä synergian luomiseen.” Tämä toteamus jäi mieleen pienryhmäkeskustelusta, jossa pohdittiin Savonia-ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen synergioita TKI-toiminnan ja tutkintokoulutuksen kanssa. Keskustelu käytiin PINKO-hankkeen työpajassa, jossa hyödynnettiin PRIA-menetelmää.

Huh-huh, tulipa heti alkuun lyhenteitä ja käsitteitä! Kurkataan niitä ensiksi

PINKO Pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -ESR+-hankkeen (2025–2027) tavoitteena on parantaa ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä tuottaa pieniä osaamiskokonaisuuksia. Mitä on korkeakoulun kyvykkyys? Kyvykkyys on sitä, mitä korkeakoulu pystyy tekemään. Se on ihmisiä, prosesseja, tietoa ja teknologiaa – sellaista mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Savonian tavoitteena on tarjota jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kysyntälähtöisillä koulutusratkaisuilla.

Mikä sitten on pieni osaamiskokonaisuus? Se on tutkintoa pienempi työelämässä tarvittavaa osaamista tuottava koulutus (1–59 op), joko täydennyskoulutus tai mahdollisesti myös avoimia opintoja. Pienen osaamiskokonaisuuden keskeinen piirre on työelämäyhteys, jonka pitäisi olla mukana koulutuksen suunnittelusta toteutukseen ja aina osaamisen noteeraamiseen työelämässä.

PRIA-menetelmä taas on Savonia-ammattikorkeakoulussa kehitetty nopea vaikuttavuuden ennakkoarviointimenetelmä, jossa hyödynnetään pienryhmäkeskustelua ja InTo-työkalun portfoliolaskentaa. Työkalu auttaa vertaamaan erilaisia vaihtoehtoja määriteltyjen kriteerien avulla ja auttaa näin päätöksenteossa.

Asiantuntijat löivät päänsä yhteen PRIA-työpajassa

Savoniassa jatkuva oppiminen (JO) on määritelty ydinprosessiksi, jolla on oma tulosyksikkönsä. Jatkuvan oppimisen yksikön rooli on pitkälti koordinoida ja kehittää toimintaa, sillä suurin osa JO-koulutusten opettajista ja asiantuntijoista tulee muista yksiköistä eli tutkintokoulutuksesta tai TKI-hankkeista. Savonian kyvykkyys tuottaa pieniä osaamiskokonaisuuksia riippuu siis olennaisesti yhteistyön onnistumisesta tulosyksiköiden välillä. Kaikilla kolmella ydinprosessilla on kovat tulostavoitteet, joten yhteistyö vaatii resurssitasapainon ja synergiahyötyjen löytämistä.

Yksikköien välistä yhteistyötä on toki jo olemassa, mutta voisiko synergiaa vielä kehittää, tehostaa ja systematisoida? Tätä kysymystä pohtimaan järjesti PINKO-hanke maaliskuussa 2026 PRIA-menetelmää hyödyntävän lähityöpajan, johon osallistui 20 Savoniassa eri positioissa olevaa päällikköä, opettajaa ja asiantuntijaa jatkuvasta oppimisesta, TKI-toiminnasta ja tutkintokoulutuksesta. Työpajassa tuotettiin 51 väittämää yksiköiden välisestä synergiasta kolmessa ryhmässä.

Ryhmä 1: Mahdollisuudet, mahdolliset maailmat sekä uhkat, pelot ja riskit.

Ryhmä 2: Vahvuudet, kapasiteetit sekä haavoittuvuudet, heikkoudet.

Ryhmä 3: Tavoitteet, toiveet, arvot sekä keinot, toimenpiteet ja strategiat.

Työpajan jälkeen osallistujat arvioivat väittämien merkityksellisyyttä InTo-työkalussa oman taustaryhmänsä näkökulmasta.

Rakenteiden on joustettava ketteryyden ehdoilla

Savonian heikkouksina yksiköiden välisen synergian hyödyntämisessä nähtiin rakenteiden ja resursoinnin jäykkyys, toimintojen siiloutuminen sekä ennakointitiedon huono hyödyntäminen. Mahdollisuuksia tuovat työelämäkumppanuuksien ja alumniverkoston hyödyntäminen, monialainen osaaminen ja alojen verkostot sekä tahtotila yhteistyön lisäämiselle.

Yksiköitä pareittain verrattaessa huomataan, että sekä jatkuva oppiminen että TKI-toiminta näkivät pitkäaikaisten työelämäkumppanuuksien rakentamisen keskinäisen synergian tärkeimpänä tavoitteena. Siihen liittyvä väittämä arvioitiin merkityksellisimmäksi molemmissa yksiköissä. Kumppanuuksien nähtiin luovan koulutus- ja hankeyhteistyömahdollisuuksia ja lisäävän Savonian tunnettuutta. Olemassa olevaksi hyväksi käytänteeksi nostettiin jatkuvan oppimisen mukanaolo TKI-hankkeiden loppuarvioinneissa. Arvioinneista voi nousta syötteitä jatkuvan oppimisen pieniin osaamiskokonaisuuksiin.

Jatkuvan oppimisen tärkein synergiamahdollisuus tutkintokoulutuksen kanssa nähtiin olevan ennakointitiedon hyödyntämisessä. Kun ennakointia hyödynnetään kaikessa koulutuksessa, voi opetussuunnitelmista avautua työelämärelevantteja oppimisen mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen koulutuksiksi. Keinona sisäisten siilojen purkamiseen nähtiin opettajien oman asiantuntijuuden tarjominen rohkeasti jatkuvan oppimisen käyttöön. Tavoitteena pidettiin myös rakenteiden joustamista ketteryyden ehdoilla. Jäykkyyttä rakenteisiin tuovina asioina mainittiin opetus- ja työaikasuunnitelmat.

Kyvykkyys edellyttää kuplien puhkomista

Työpajan esiin nostamia kehittämiskohteita on jo käsitelty Savonian jatkuvan oppimisen ryhmässä. Sen perusteella laaditaan vielä Savonian johtoryhmälle konkreettiset toimenpide-ehdotukset, jotka linkittyvät korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin ja kokonaiskehittämiseen.

Savonian kyvykkyys tuottaa pieniä osaamiskokonaisuuksia kasvaa huomattavasti, kun ylitetään sisäisten tulosyksiköiden väliset siilot. Linjaorganisaatiossa on edelleen liian helppo kuplautua oman ydintehtävänsä tavoitteisiin ja arvoihin.

PINKO-hankkeelle PRIA-menetelmän tärkein anti on työpaja ja siinä käyty kolmen tulosyksikön välinen keskustelu. Keskustelu saman pöydän ääressä lisää tietoisuutta kokonaisuudesta, puhkoo toimintaan muodostuneita kuplia ja sitä kautta edistää myös pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyvää kyvykkyyttä.

---

Kirjoittaja

Teksti: Marja Kopeli, koulutusasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu. PINKO-hanke

Kuva: Jyri Wuorisalo, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

PINKO-hanke Käynnissä olevat hankkeet – Savonia Hankkeet, katsottu 17.4.2026

Savonian strategia 2025–2028 Savonia Strategia pitkä ver5 2025-2028.indd, katsottu 17.4.2026

HERM – korkeakoulujen viitearkkitehtuuri. Aalto yliopisto HERM – korkeakoulujen viitearkkitehtuuri | Aalto-yliopisto, katsottu 17.4.2026

Pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehysluonnos Microsoft Word – Pienet osaamiskokonaisuudet linjaus huhtikuu 2024.docx, katsottu 17.4.2026

PRIA-menetelmä PRIA-menetelmä – Ilmastoturvallisuus, katsottu 17.4.2026