Sairaanhoitajan laillistamisväylä (SAILA) -hankkeissa tuotettiin vuosina 2024 –25 yhtenäinen valtakunnallinen toimintamalli EU-/ETA-valtioiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden ammatilliseen laillistamiseen Suomessa. OKM- ja JOTPA-rahoitteisessa työskentelyssä päästiin tavoitteiseen ja hankkeet tekivät ehdotuksen pysyväksi valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Savonian SAILA-väylältä sai todistuksen 12 sairaanhoitajaa.

SAILA-toimintamalli on korkeakoulujen, Valviran, työnantajien ja muiden sidosryhmien yhteinen toimintamalli, joka kuvaa yhteistyön rakenteet, roolit ja käytännöt sairaanhoitajan laillistumisprosessissa (ks. myös Metropolia s.a.). Laillistujan näkökulmasta kyseessä on SAILA-väylä eli konkreettinen laillistumisprosessi sisältäen arvioinnin, valmentavat opinnot, kuulustelut ja työelämäharjoittelun sekä ammattioikeuksien hakemusprosessin. EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella valmistuneelta sairaanhoitajalta vaaditaan lopuksi osoitus B1- eli YKI3-tasoisesta kielitaidosta esimerkiksi yleisellä kielitutkintotodistuksella (Opetushallitus 2025).

Laillistumisprosessin aloitti SAILA-hankkeisiin osallistuneissa 20 ammattikorkeakoulussa yhteensä 272 sairaanhoitajan tutkinnon ulkomailla suorittanutta. Joulukuun alkuun mennessä yhteensä 175 SAILA-laillistujaa eli 64 % aloittaneista oli jo suorittanut SAILA-väylän ja suorituksia oli vielä tulossa. Vain 6 % eli 17 henkilöä keskeytti SAILA-väylän. Savonia-ammattikorkeakoulussa laillistujia oli 12, ja he kaikki ovat jo saaneet SAILA-väylän todistuksen. Väylän keskimääräinen kesto oli Savoniassa 9 kuukautta. SAILAa edeltäneessä Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa todistuksen sai Savoniasta 13 henkilöä.

SAILA-hankkeiden tutkimukseen osallistui 251 laillistujaa yhteensä 64 eri paikkakunnalta. He puhuivat 23 eri äidinkieltä. Naisia oli 4/5 vastanneista ja työssä olevia oli 3/4. Väylän suoritusaika oli 6–18 kuukautta. Joitakin laillistuneita on tilastojen mukaan jo työllistynyt sairaanhoitajaksi. On huomioitava, että myös YKI-testin tulosten saaminen viivästyttää Valvirasta laillistuksen saamista.

Laillistujien palautteesta julkaistaan piakkoin tarkempia artikkeleita, mutta jo tässä vaiheessa kuvattiin, että SAILA-väylän saama palaute laillistujilta itseltään oli varsin positiivista. Myös Savonian toimijoiden saama palaute laillistujilta on ollut läpi koulutuksen hyvää.

Jopa 70 % vastanneista piti selvänä, että koulutukseen osallistuminen lisäsi tyytyväisyyttä elämään.

– Palautekysely (n=143 laillistujaa)

Savonian laillistujat toivoivat palautekyselyssä kuten myös Savonian omilta laillistujiltaan saamien suorien palautteiden mukaan lisää suomen kielen opettajajohtoista opetusta, vaikka Terveysalan suomen verkkokurssitkin saivatkin hyvää palautetta. Lisäksi työllistyminen sairaanhoitajan tehtäviin on monella vasta haaveena sen vuoksi, että B1-/YKI3-taso ei oikein riitä sairaanhoitajan laajaan tehtävänkuvaan, vaan todellisuudessa laillistujan pitää kurottaa B2-/YKI4-tasolle työskennellekseen esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Korkeamman kielitaitotason saavuttaminen vaatii useamman vuoden sitkeän kielenopiskelun ja elämisen uuden kielen parissa. Työelämäharjoittelu koettiin SAILA-väylällä erittäin arvokkaaksi, mutta mieleisten harjoittelupaikkojen löytyminen koettiin usein hankalaksi. Lisäksi harjoittelun palkattomuus vaikeutti monien laillistujien arkea.

Vahvistusta kyselystä saaduille tuloksille tarjosi myös hiljattain järjestetty SAILA-hankkeen alueellinen työelämäyhteistyöwebinaari, johon osallistui työelämän edustajia, laillistujia ja hanketyöntekijöitä Etelä-Savosta, Kymenlaaksosta, Pohjois-Savosta, Keski-Suomesta sekä Pohjois-Karjalasta. Laillistujat kertoivat kokemuksistaan ja Savoniassa laillistumisopinnot tehnyt laillistuja viittasi opintojen olleen erittäin suositeltava kokonaisuus. Hän työllistyi pian laillistuksen saatuaan sairaanhoitajaksi erikoissairaanhoitoon.

SAILAn kehittämisessä huomioitavia asioita

SAILA-toimintamalli on luotu vakinaistettavaksi ja SAILA-loppuseminaarissa kuullun ministeripuheenvuoron mukaan malli olisi vuoden 2026 jälkeen saamassa pysyvän rahoituksen. Myös vuodelle 2026 osoitetaan jonkin verran rahoitusta SAILA-väylän toteuttamiseen.

Useissa loppuseminaarin puheenvuoroissa toivottiin, että laillistujille löydettäisiin uusia mahdollisuuksia kielitaidon osoittamiseen, koska YKI-testit ovat ruuhkautuneet. Niin ikään hyviä käytäntöjä kieli- ja kulttuuritietoisesta työyhteisöstä on edelleen levitettävä työpaikoille. Työyhteisöyhteistyössä saadun palautteen mukaan työelämä tarvitsee tukea ulkomailta muuttaneiden kielitaidon kehittymisen tukemisessa harjoitteluiden aikana ja sairaanhoitajaksi laillistumisen jälkeen. SAILA-hankkeiden aikana Savonia valmisteli sähköisen Ohjaajan oppaan tueksi tähän työhön (Savonia-ammattikorkeakoulu 2025a).

Tulevaisuudessa olisi myös pohdittava tarkasti työelämäharjoittelujen ohjausmaksujen määräytymistä, mahdollisuutta harjoittelujen palkallisuuteen sekä laillistumisen kokonaiskustannusten jakautumista laillistujalle, valtiolle ja mahdollisesti työnantajalle. Myös oleskelulupaehtojen vaikutusta harjoittelujen toteutumiseen tulee tarkastella ja löytää siihen ratkaisuja. On selvää, että SAILA-väylän pitäisi olla realistinen mahdollisuus sairaanhoitajataustaisille, jotka jo asuvat Suomessa ja haluavat laillistaa tutkintonsa.

Valvira tärkeänä yhteiskumppanina

Valviran ryhmäpäällikkö Kaisa Saukko kertoi SAILA-loppuseminaarissa, että kuluvana vuonna EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden sairaanhoitajien ammattioikeushakemusmäärät ovat pienentyneet mm. suorien kv-rekrytointien vähennyttyä. Joulukuun alkuun mennessä oli tullut noin 270 hakemusta, kun edellisenä vuonna hakemuksia oli noin 470.

Hankkeiden aikana Valviran laillistamisprosessia on pystytty keventämään. Nykyään Valviraan tulevat hakemukset ovat valmiimpia ja täydennyspyyntöjä Valvirasta tehdään vähemmän kuin aiemmin. Myös sähköisiä asiointipolkuja on kehitetty: esimerkiksi on otettu käyttöön hakemuslomake, joka ohjaa laillistujaa entistä paremmin.

Kielitaitovaatimus on kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille sama, B1-/YKI3-taso eli itsenäisen kielenkäyttäjän taitotaso. Valvira kuitenkin kannattaa kielitaitovaatimuksen nostamista tasolle B2-/YKI4-taso, mistä on tehty ehdotus myös taannoin julkaistussa selvityksessä yhtenäisestä kielikoulutuksesta lähihoitajille, sairaanhoitajille ja lääkäreille (Valtioneuvosto 2025). Kielitaitovaatimusten kiristäminen edellyttäisi yhtenäistä ja saavutettavaa valtakunnallista kielitaitokoulutusta.

Valviran toiveissa olisi myös se, että sairaanhoitajilla olisi mahdollisuus työskennellä rajoitetulla toimiluvalla osana laillistumispolkua. Se olisikin lain mukaan mahdollista jo nyt (asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 4 § 2 momentti ja 14 § 2 momentti). Eli sairaanhoitajaksi laillistuvallakin olisi jo nyt – lääkärien tapaan – mahdollisuus saada lupa toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä julkisen terveydenhuollon toimintayksiössä. Rajoitettu toimintalupa kuitenkin maksaa, eikä sitä päästy pilotoimaan SAILA-hankkeissa.

Valviraan on tullut viime aikoina paljon yhteydenottoja muualla kuin Suomessa valmistuneilta sairaanhoitajilta, mutta heille ei ole ollut vapaita paikkoja SAILA-väylällä, koska hankeaika on päättynyt ja vakiintunutta rahoitusta ei vielä ole ollut tiedossa. Valvirasta toivottiin pikaista muutosta tähän asiaan. Valvirasta kerrottiin myös, että ammattihenkilölain kokonaisuudistus on tulossa. Valvira muuttaa Lupa- ja valvontavirastoon 1.1.2026 alkaen. Uusi maksuasetus tulee vuoden 2026 alusta.

Ministeriöltä tukea SAILA-toimintamallille

Opetusneuvos Kaisu Piiroinen tuli kertomaan terveiset SAILA-loppuseminaariin opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Piiroinen totesi, että YKI-testiä tullaan jatkossa käyttämään myös esimerkiksi pysyvässä oleskeluluvassa, ja se tulee jatkossa avaamaan muitakin ovia yhteiskunnassamme. Testiä ollaankin jo kehittämässä, ja idea sote-alan YKIstäkin on periaatteessa hyvä. Virallisesti osoitettu kielitaito on nykyisen hallitusohjelman myötä avain moniin tukiin, ja siksi kielitestausta on tarpeen kehittää.

Piiroinen totesi myös, että SAILA-väylää ajatellen on tavoitteena avata valtionavustushaku ammattikorkeakouluille 1/2026 Hyvän työn ohjelmasta sekä saada aikaan poliittinen linjaus yhtenäisen kielikoulutuksen toimeenpanosta tai ainakin valmistelusta jo tällä vaalikaudella. Vaatimus kielitaidosta on kaikille ammattiryhmille sama. STM ja OKM tekevät tiivistä yhteistyötä näiden asioiden tiimoilta. Linjaukset pysyvästä rahoitusmallista SAILA-väylälle lykättiin seuraavaan hallituskauteen.

Myös työnantajan näkökulma tuli esiin seminaarin kommenttipuheenvuoroissa. Toivomuksena oli, että kielitaito kehitettäisiin oppilaitoksissa mahdollisimman hyväksi, että esimerkiksi lääkeluvat olisi mahdollista saada pian työn aloittamisen jälkeen. Opetusneuvos Piiroinen totesi tähän, että on hyvä kehityssuunta, että korkeakouluissa on luovuttu lähes kokonaan englanninkielisistä sairaanhoitajatutkinnoista, ja tämä jo yksistään ratkaisee jonkin verran tätä haastetta. Ammattikorkeakoulut puolestaan halusivat asettaa haasteen työelämälle: opiskelijoiden on saatava harjoittelupaikat työelämästä, sillä kieli kehittyy sitä käytettäessä, eikä koulutuksia voida saada läpikään ilman tiettyä määrää harjoitteluja.

SAILA-loppuseminaarissa oli puhumassa myös Hoiwa-yrityksen perustanut Fadumo Ali. Hän korosti, että monimuotoinen työyhteisö ei ole vain tavoite, se on kilpailuetu. Ali ehdotti, että työnantajan tulisi palkita työntekijöitään aktiivisuudesta esimerkiksi kielitaidon kehittämisessä sekä hyödyntää yhä enemmän teknologiaa ja dataa työyhteisön kielitaidon parantamisessa.

Hankkeen materiaaleista konkreettista tukea SAILA-toimijoille

SAILA-hankkeiden aikana luotiin paljon uutta materiaalia tueksi SAILA-toimijoille. Suomen kieltä ja hoitotyötä integroitavia opetusmateriaaleja kehitettiin Savoniassa ja muissa kumppanikorkeakouluissa.

Savonian projektiryhmä työsti myös huoneentaulun ja esitteet työelämälle aiheesta “Monikulttuurisuus työyhteisöissä – Miten viestit selkeästi?”. Hankkeiden aikana pidettiin myös infoja sekä osastotunteja työelämän edustajille selkokielestä sekä kieli- ja kulttuuritietoisuudesta.

Kaikki hankkeisiin osallistuvat ammattikorkeakoulut työstivät yhdessä materiaalia muun muassa SAILA-väylän alkuvaiheen valintaprosessiin sekä kuulusteluihin, jotka vakinaisessa mallissa päättävät laillistumisprosessin.

Kaikki julkaistavissa oleva materiaali viedään joulukuun aikana Avointen oppimateriaalien kirjastoon eli aoe.fi-palveluun.

---

Kirjoittajat:

Tiina Hirvonen, Hoitotyön lehtori

Katri Huuskola, Hoitotyön lehtori

Merja Natunen, Hoitotyön opettaja

Kukka-Maaria Raatikainen, Suomen kielen ja viestinnän lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

---

SAILA-hankkeiden Savonian julkaisut:

Huoneentaulu ja esite monikulttuurisuudesta työyhteisöille: Miten viestit selkeästi?

Linkki AOE:ssa https://aoe.fi/#/materiaali/5369

Linkki Savonian avoimissa oppimateriaaleissa:

https://www.savonia.fi/oppimateriaalit/huoneentaulu-ja-esite-monikulttuurisuudesta-tyoyhteisoille-miten-viestit-selkeasti/

Opetusmateriaalia suomen kielen opettamiseen sairaanhoitajaksi laillistuville

Linkki AOE:ssa https://aoe.fi/#/materiaali/5368

Linkki Savonian avoimissa oppimateriaaleissa: https://www.savonia.fi/oppimateriaalit/opetusmateriaalia-suomen-kielen-opettamiseen-sairaanhoitajaksi-laillistuville/

Ohjaajan opas työelämälle

Linkki (vain) Savonian avoimissa oppimateriaaleissa, Sway:

⁠https://www.savonia.fi/oppimateriaalit/tueksi-kieli-ja-kulttuuritietoiseen-harjoittelun-ohjaamiseen/

---

Lähteet ja lukemisto:

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 4 § 2 momentti ja 14 § 2 momentti 564/1994. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/564 Viitattu 5.12.2025

Metropolia s.a. SAILA – Sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa -hankkeet. https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/sairaanhoitajan-laillistamispolku Viitattu 3.12.2025.

Metropolia 2025. Metropolian uusissa tutkinto-ohjelmissa suomen kieli opiskellaan osana alan opintoja – mallilla haetaan ratkaisuja osaajapulaan. https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/uutiset/metropolian-uusissa-tutkinto-ohjelmissa-suomen-kieli-opiskellaan-osana-alan-opintoja-mallilla-haetaan-ratkaisuja-osaajapulaan Viitattu 3.12.2025.

Opetushallitus 2025. Yleiset kielitutkinnot. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kieli-ja-kaantajatutkinnot/yleiset-kielitutkinnot-yki Viitattu 3.12.2025.

Valtioneuvosto 2025. Selvitys mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luonnos Ota kantaa.fi -palvelussa. https://doccfb54u8z2b.cloudfront.net/attachments/1/8/f/b411e3ad246adb076bb9f863a9f3d.pdf Viitattu 5.12.2025.