Tiivistelmä:

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n järjestämä Textile & Fashion Forum Helsinki 2025 (TFFH2025) kokosi alan toimijat Pikku Finlandiaan 1.10.2025 pohtimaan teemaa “Visions for the Future & Stories from the Industry.”

Tilaisuudessa Tania Ellis, Global Trend-Spotter ja The Social Business Companyn perustaja, haastoi kuulijansa tarkastelemaan talouden ja liiketoiminnan tulevaisuutta uusintavan talouden näkökulmasta.


Tämä artikkeli kokoaa tapahtuman keskeiset havainnot ja kysyy: 
Mitä jos tulevaisuuskestävä liiketoiminta rakentuisi planetaarisen rauhan ja systeemisen ajattelun varaan – ja mitä kirkas tulevaisuus silloin tarkoittaisi?

Intro

Kiertotalouden onnistuminen edellyttää muutosta sekä talouden rakenteissa että kulutustottumuksissa (Business Finland, 2025). Suomi on kuitenkin yhä jäljessä muuta Eurooppaa kiertotalouden toteutuksessa (Saranpää, 2025). Käytettyjen vaatteiden kauppa käy vilkkaasti, mutta entä muu kiertotalouden mukainen liiketoiminta? Olennaista on myös pohtia, miltä todellisen kiertotalouden tulevaisuus näyttää? (Eetti, 2023; Kaupan liitto, 2025).

Itä-Suomen yliopiston kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen muistuttaa, että “meiltä puuttuu näkymä hyvään tulevaisuuteen ja yhteisesti hyväksytyt keinot sinne pääsemiseksi” (Hagelin, 2025). Tämä ajatus toimii osuvana johdantona Suomen Tekstiili & Muoti ry:n järjestämälle Textile & Fashion Forum Helsinki 2025 -tapahtumalle, jonka teema “Visions for the Future & Stories from the Industry” kutsui pohtimaan, millainen voisi olla uusintava tulevaisuus.

Tunnelma foorumilla oli odottava ja innostunut. Toisella meistä tapahtumaa innolla odottavista kuulijoista oli yllään upouusi Vimma -paita, kuosiltaan “äidin valvova silmä” – mutta ehkä tällä kertaa kuvaavampi nimi olisi ollut “muotoilijan valvova silmä”. Toisen meistä paita edustaa toisenlaista vimmaa, se julistaa rauhaa: Peace! Forumi nosti esiin kysymykset: Onko edessämme kirkas tulevaisuus valkoisen sijaan? Mitä jos tulevaisuuskestävä liiketoiminta rakentuisikin planetaarisesta rauhasta?

Tapahtuma tarjosi näkymiä tulevaisuuteen ja tarinoita tekstiili- ja muotialan toimijoilta, jotka etsivät keinoja siirtyä kestävyydestä kohti uusintavaa ajattelua. Se, mitä perinteisesti on kutsuttu “kirkasotsaisuudeksi”, voisi tässä ajassa tarkoittaa resilienssiä ja systeemistä ajatushyppyä, askelta totutusta kestävyysajattelusta kohti kokonaisvaltaista muutosta. Kokonaisuutta, jossa toimittaisiin harmonisessa tasapainossa.

Kirkasotsaisuus ja resilienssi — totutusta kestävyysajattelusta (sustainability-as-usual) kohti systeemistä ajatushyppyä

Tania Ellis (2025; 2010), Global Trend-Spotter ja The New Pioneers -kirjan kirjoittaja, esitti keynote -puheessaan näkymiä kohti uusintavaa taloutta. Hänen mukaansa tulevaisuuskestävä liiketoiminta edellyttää ajattelutavan muutosta: arvoa ei enää nähdä yksittäisten toimijoiden välisenä jaettuna arvona, vaan se muodostuu systeemisenä, jolloin se hyödyttää koko yhteiskuntaa ja planeettaa. Ellis esitti neljä teesiä, jotka avaavat tietä kohti tulevaisuuskestävää liiketoimintaa:

1) Sääntelystä resilienssiin – mitä jos sääntely nähtäisiin mahdollisuutena ja innovaatioiden lähteenä, ei pelkkänä velvoitteena?

2) Velvoitteiden noudattamisesta rohkeuteen – mitä jos inhimillisyys, ihmisarvo ja hyvinvointi ohjaisivat organisaatioiden strategista suuntaa?

3) Kestävästä uusintavaan – mitä jos liiketoiminta ei vain vähentäisi haittaa, vaan aktiivisesti ja rehellisesti edistäisi ekososiaalisten järjestelmien elinvoimaa?

4) Kasvusta kukoistukseen – mitä jos kunnianhimomme ulottuisi kohti kestävää vaurautta ja kokonaisvaltaista kukoistusta, pelkän taloudellisen kasvun sijaan?


Puheenvuoron aikana yleisöstä kysyttiin: “Uskotko todella, että tällainen ajattelutapa voi mahdollistaa myös kasvun ja tuoton? 
Ellis vastasi kysymällä takaisin: “Mikä on riittävää?” ja muistutti, että hyvinvoivaa liiketoimintaa ei voida harjoittaa huonosti voivassa maailmassa (STJM, 2025).

Samaa ajattelua tukee Aalto yliopiston professori Minna Halme, jonka mukaan “vastaus ei ole minkään tuottaminen enemmän, edes kestävillä materiaaleilla, vaan kaiken tuottaminen vähemmän” (Hagelin, 2025).
 Aikamme polykriisit ovat seurausta nopeiden voittojen tavoittelusta, ja siksi talouden suunnanmuutos on välttämätön. “Ongelmien ratkaiseminen edellyttää, että alamme tavoitella pitkän aikavälin resilienssiä,” Halme kiteyttää (Rugger, 2025; Ellis, 2010). Talouden uudelleen järjestämisessä on ennen kaikkea kysymys valinnoista, ja juuri niihin meillä on mahdollisuus (Salonen, 2025, s. 238).

Tulevaisuuskestävä valkea — Millainen on rehellinen uusintava kiertotaloustuote(palvelu)?

Markku Koivisto, Executive Vice President, EMEA, Suominen Corporation, toi esiin käytännön esimerkin siitä, miten yritys voi siirtyä kohti aitoa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Suomisen tapauksessa keskeiseksi haasteeksi on noussut yllättävä tekijä – puhdas valkea väri.

Kuitupuhdistusliinojen puhtautena pidetty valkoinen väri saavutetaan edelleen valkaisuprosesseilla. Koivisto esitteli foorumissa näytteitä kiertotalouden mukaisista vaihtoehdoista, mutta totesi samalla, että vaikuttaa siltä, että kuluttajat eivät vielä ole valmiita luopumaan siitä puhtaasta valkeudesta jota valkaisuprosessi tuloksineen symboloi. 
(Koivisto, 2025)

Suomisen puheenvuoron myötä esiin nousee ajatus, joka monella tapaa kiteyttää ongelmaa kuluttajien ja tarjonnan välillä. Ehkä tulevaisuuskestävä valkea onkin jotain aivan muuta, symbolinen kirkkaus, joka syntyy rehellisyydestä ja vastuullisuudesta, ei täydellisestä pinnasta.

Suominen näyttää kuitenkin tietä: yritys testaa kierrätetystä denimistä valmistettuja kuitupuhdistusliinoja ja kehittää parhaillaan Suominen ReNW 2027 -palvelumallia, jossa jätteestä puhdistetaan uutta raaka-ainetta. Suominen visioi siirtymää muovittomuuteen (Plastic-Free Fibers), ja seuraavana tavoitteena on puuvapaus (Tree-Free), joka edellyttää vaihtoehtoisten, kierrätettyjen ja biopohjaisten materiaalien käyttöönottoa.

Päivän päätteeksi Ida Urmas kiteytti “Scaling Circularity” -paneelikeskustelussa ongelman ytimeen:

“The issue is linear design.” Toisin sanoen, suurin haaste ei ole yksittäinen materiaali tai prosessi, vaan se, että tuotteet on edelleen suunniteltu lineaarisen mallin mukaisesti. Todellinen circular design ei vielä toteudu. Paneelin asiantuntijat, Reet Aus, Founding Partner at Aus Design and Upmade, Senior researcher at EKA, Robert van de Kerkhof, CEO, ReHubs, Ida Urmas, Senior Circular Design & Fashion Consultant at Ethica, Sustainable Design Educator ja Milja Hannu-Kuure, Managing Director, Brightplus, korostivat, että tarvitaan vahvaa kollektiivista tahtoa ja ”active hope” –asennetta, halua tehdä muutos mahdolliseksi, sekä kaikkien toimijoiden sitoutumista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön.

“The issue is linear design.”

Ida Urmas

Mitä jos lineaarisen arvoketjun tuotteista siirrytään luonnon systeemeihin ja planetaarisen rauhan systeemirihmastoihin?

Rehellisyys kirkastaa tulevaisuutta silloin, kun uusintavan systeemiajattelun mukainen toiminta perustuu elämän ja yhteisön palvelukseen (Hellström, 2025). Uusintavassa taloudessa kyse ei ole vain resurssien kierrättämisestä, vaan kaikkien osapuolten, ihmisten, luonnon ja talouden, keskinäisestä ymmärtämisestä ja tasapainosta elinkaarien jokaisessa vaiheessa (Circular Design Suomi, 2022).

Tämä edellyttää, että opimme erottamaan halut tarpeista ja palaamme kohtuullisuuden periaatteeseen: mitä todella tarvitaan? Systeeminen arvo muodostuu kulttuurisena kokonaisuutena – se syntyy yhteisistä merkityksistä, vastuullisuudesta ja viisaudesta toimia luonnon rytmissä, ei sitä vastaan.

Textile & Fashion Forumin keskustelujen perusteella voidaan hahmottaa suuntaviivoja kohti rehellistä, uusintavaa ja tulevaisuuskestävää toimintaa:

• Tunne tuotteesi ja palvelusi. Pureudu juurisyihin ja perusta päätöksesi tieteeseen ja systeemiseen ymmärrykseen.
• Tee päätökset resurssiviisauden, ei pelkän tehokkuuden, varaan. Viisaus tunnistaa rajat ja käyttää resursseja elinvoiman ylläpitämiseksi.
• Muunna tuotteet palveluiksi. Rakenna tuote–palvelu–järjestelmiä, jotka tuottavat arvoa usean elinkaaren ja käyttäjän kautta.
• Valitse luonnonmukaiset ja biopohjaiset materiaalit fossiilisten sijaan. Parhaimmillaan mitään ei jää jätteeksi, kaikki palautuu luontoon ravinteena.
• Pidä arvoverkko mahdollisimman paikallisena. Lähellä tuotettu on myös lähellä koettua vastuuta.
• Rakenna kumppanuuksia. Kestävä ja oikeudenmukainen maailma syntyy vain yhteistoiminnassa, jossa kumppanit jakavat vastuun ja vision.

Tällainen kirkasotsainen yhteistyö ei ole naiivia idealismia, vaan välttämätön osa planetaarista rauhaa: tilaa, jossa ihmisen, talouden ja luonnon järjestelmät tukevat toisiaan.

Sovellettu: Ellis, 2025 & Ræbild & Hasling, 2017.)

Lisää kiertotalouden teemasta:
 Kestävyysmurros on kulttuurinen muutosprosessi.


Kuuntele KIRI -podcast: https://www.savonia.fi/savonia-stage/podcast/kiri-podcast/


Podcast tuo näkökulmia vihreään siirtymään ja kiertotalouteen muoti- ja tekstiilialalla. Sen tavoitteena on innostaa, herättää ajatuksia ja rohkaista kohti uusintavaa tulevaisuutta.

---

Kirjoittajat:

Laura Pakarinen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Niinamaria Arkonsuo, Hämeen ammattikorkeakoulu,

KIRI kiihdytä kiertotaloudella jatkuvan oppimisen koulutushanke.

---

Lähteet:

Circular Design Suomi (2022). Mitä on Circular Design? https://circulardesignsuomi.kiertotaloussuomi.fi/2022/09/12/mita-on-circular-design/ [24.10.2025]

Eetti (2023). Eetti selvitti: Vaateyritysten kiertotalousteot ovat laastariratkaisuja. https://eetti.fi/sisallot/eetti-selvitti-vaateyritysten-kiertotalousteot-ovat-laastariratkaisuja/ [30.9.2025]

Ellis, T. (2025). From sustainability-us-usual to systemic change—Social Transformation for future-proof business. Visions for the Future & Stories from the Industry. Keynote seminar presentation. Textile & Fashion Forum Helsinki 2025.

Ellis, T. (2010). The New Pioneers. Sustainable business success through social innovation. Sussex: John Wiley & Sons.

Hellström, E. (2023). Kohti uusintavaa taloutta. https://www.sitra.fi/julkaisut/kohti-uusintavaa-taloutta/#uusintava-talousajattelu-reilussa-ja-kestavassa-tulevaisuudessa [30.9.2025]

Hagelin, H. (2025). Professori näkee, miten ihmiset suorittavat ja suorittavat, vaikka nyt tarvittaisiin jotain ihan muuta. Taloussanomat. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011509840.html [30.9.2025]

Kaupan liitto (2025). Kiertokauppa kasvanut vauhdilla – uhkaako Kiina-krääsä myös second hand -markkinoita? https://kauppa.fi/uutishuone/2025/09/18/kiertokauppa-kasvanut-vauhdilla-uhkaako-kiina-kraasa-myos-second-hand-markkinoita/ [30.9.2025]

Koivisto, M (2025). From Threats to Opportunities through Innovation. Visions for the Future & Stories from the Industry. Keynote seminar presentation 1.10.2025. Textile & Fashion Forum Helsinki 2025.

Ræbild, U. & Hasling, K.M. (2017). Sustainable Design Cards. Kolding School of Design. https://sustainabledesigncards.dk/using-the-cards/ [14.4.2025]

Rugger, A. (2025) Pikavoitoilla on kestämätön hinta – ja siksi talousjärjestelmä tarvitsee kiireesti täyskäännöksen, sanoo tutkija. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/pikavoitoilla-on-kestamaton-hinta-ja-siksi-talousjarjestelma-tarvitsee-kiireesti-tayskaannoksen [6.10.2025]

Salonen A. O. (2025). Sivistysyhteiskunnan idea. Teoksessa Kotiaho, J. S. et Al. (toim. 2025) Sivistyksen vuoksi. Helsinki: Into

Saranpää, T. (2024). Suomi on jäljessä kiertotaloudessa muita EU-maita.—”Kannustimia kaivataan.” https://www.360journalismia.fi/suomi-jaljessa-kiertotaloudessa-muita-eu-maita-kannustimia-kaivataan/ [23.10.2025]

STJM (2025). Megatrendit liiketoiminnan muutosvoimana – miten yritykset voivat rakentaa kestävää kasvua? https://www.stjm.fi/fabmedia/ilmiot/megatrendit-liiketoiminnan-muutosvoimana-miten-yritykset-voivat-rakentaa-kestavaa-kasvua/ [23.10.2025]

TFFH2025. Full programme. https://indd.adobe.com/view/43d6de63-7618-4343-8d99-c9206c727e52 [29.9.2025]

Urmas, I. (2025). Panel discussion: Scaling Circularity 1.10.2025. Textile & Fashion Forum Helsinki 2025.